Ehkä siksi, että on aika kaksinaismoralistista, että monet, “jotka pelastavat maailmaa” syömällä kasvisruokia, lentelevät useammankin kerran vuodessa ulkomaille. Yhden lennon väliin jättämällä saisi siis syödä vapaasti lihaa ja ajella yksityisautolla.
Itse arvosta Linkolaa siksi, koska elää, niin kuin puhuu, vaikka olenkin hänen kanssaan monista asioista eri mieltä.
Kyllä, ymmärrän tämän. Mä en tosissaan tiedä, kuka “pelastaa oikeasti maailmaa”, mutta tätä mä koitin myös viestissäni tuoda julki: se, että parantaa jossakin, onko se ilkkumisen paikka. Esimerkki: reilusti ylipainoinen ihminen jättää sokerilimpparit pois. Paino putoo joitakin kiloja. Vaikka hän on edelleen ylipainoinen, mutta ottaa askeleen parempaan, meneekö oikeasti joku tylyttämään: “läski sä olet edelleen, toi on ihan yhtä tyhjän kanssa?”
Koetin siis juuri hakea sitä, että koska maailmaa voi pelastaa monella eri tavalla - joista kasvissyönti on yksi - miksi muiden tarvitsee lyödä ko. valintaa tehnyttä alas? Toiset karsii lennoista, toiset säästää sähköä ja toiset on muuten kulutuksessaan kestäviä. Harva varmasti kaikkea. Ja tavallaan Linkola saa myös arvotuksensa täältä, mutta onko hänen tyylinsä ainoa oikea tapa “pelastaa maailma”. Muut olkoon hiljaa?
Maailman pelastaminen heittomerkeissä siksi, koska se lienee mahdoton tehtävä. Kenenkään hiilijalanjälkeä ei taida saada käänteiseksi?
Yllättävän moni. Elämme kuitenkin Suomessa.
Ilmiötä kutsutaan negatiiviseksi näköalattomuudeksi.
Se on suomalainen kansantauti, joka on erityisesti miehillä perin yleinen. Se on myös kyvyttömyyttä nähdä prosesseja, jotka ovat tylsiä.
Ihminenhän kehittyy siten, että hän ottaa askeleen kerralla oikeaan suuntaan. Isot muutokset eivät onnistu kerralla, koska koko matka pitää malttaa kävellä kohti tavoitetta. Ei kannata juosta - vaan kaikessa rauhassa kävellä, kun alkaa pelottaa, ottaa pari askelta taaksepäin ja sitten ottaa vaikka kolme juoksuaskelta.
Negatiivinen näköalattomuus on sitä, ettei ymmärretä mitään prosessia ja sitä, kuinka prosessi etenee. Verrataan olosuhteita muihin prosesseihin, jotka ovat jo maalissa. Muutosvastarinta kitkeytyy ilmiöön vahvasti. Miksi vaihtaa, kun on niin hyvä?
Tai miksi nähdä vaivaa, kun minulla on jo tässä ratkaisu? Niinpä niin.
Samaan ilmiöön törmää jääkiekossa:
Kun tulee yksi tappio pahaan paikkaan, kaikki ovat *askoja. Kukaan ei ole koskaan pelannut hyvin. Kaikki epäonnistuu aina ja kaikille potkut - valmentajalle ja pelaajat vaihtoon.
Tai se, kun Patrik Laine ei tee yhdessä pelissä kahta maalia - se oli huono peli häneltä. Ei noilla näytöillä NHL:n ikinä. Breikkasi siellä näiden besserwissereiden löpinöistä huolimatta ekalla kaudella. Negatiivista näköalattomuutta kannattaa vastustaa kaikin keinoin, mutta kun se on niin vahvaan kytketty.
Jauhelihan korvaajien hinnat ja proteiinimäärä jo verrattu, vain maku puuttuu.
Heinäsirkka ei ole kasvis, mutta itseäni huvittaisi kokeilla jotain hyönteistuotetta lihan korvikkeena. Hyönteisten viljelyssä sapuskaksi saattaa olla potentiaalia.
Eilen löimme tyttöystävän kanssa kättä päälle, että syyskuu on lihaton. Saa nähä miten äijän käy. 
Aijai… kotipelit ilman perinteistä lihapiirakkaa…
Tsemppiä kuitenkin syyskuulle! 
Se tässä vähän jänskättääkin kui pärjään ilman niitä. 
Säästänpähän jokusen euron. 
Mutta Tapparan tukeminen kärsii. On tää.
Thänks!
Ostat niitä lihattomia nachoja… tai sipsejä/poppareita 
Pärjäähän koirakin kasvisruokavaliolla, miksei sitten @Treppu.
Mutta annas olla, kun koittaa lokakuu…
Nainen uskoi kivenkovaan koiransa olevan kasvissyöjä, ja hän tarjoilikin Storm-nimiselle huskylleen vain lihattomia koiranruokia sekä tähteeksi jääneitä vihanneksia.
En ala lokakuussa kirmailemaan ympäri Hakametsää mulle asetettujen lihisten perässä. 
Toisaalta ilmasta ruokaa… 
Ei millään pahalla, mutta tämä on surkeinta argumentaatiota, mitä ollen tällä foorumilla hetkeen todistanut. Kaikki positiivinen muutos, tässä tapauksessa hiilijalanjäljen pienentäminen, on hyväksi. En aio sen enempää edes tarttua implikoituun väiteeseesi siitä, että kasvissyöjät lentäisivät lihansyöjiä enemmän kuin kysymällä tilastojen perään. Niitä ei tosin taida valitettavasti löytyä.
Tässä ote eräästä blogikirjoituksesta, jonka kopiomiseen sain luvan. Mielestäni tässä monelle ajateltavaa.
Maapallon ruoan riittämättömyys kulminoituu keskusteluissa usein soijan ja muiden kasvien syöttämiseen kotieläimille. Ajatellaan, että kasvit hyödynnettäisiin paremmin, kun niitä ei kierrätettäisi kotieläinten kautta. Tämä on joiltain osin totta.
Mutta mitä me täällä kylmässä Pohjolassa sitten söisimme? 2017 satokauden kasvintuotanto meni kylmän kesän ja syksyn sateiden takia persiilleen. Leipomoteollisuuteen kelpaavaa vehnää ei tullut nimeksikään ja osa vehnästä jäi jopa peltoon. Ohra- ja kaurasato olivat kohtuullisia, mutta niidenkin elintarvikelaatuisuus on heikkoa. Herne- ja härkäpapusadot epäonnistuivat suurelta osin. Kikherneet, linssit ja avokadot eivät ole vieläkään tuottaneet satoa, ei myöskään soija. Peruna menestyi jotenkin.
Mihin elintarvikkeeksi kelpaamattomat peltojen antimet laitetaan? Kaatopaikalle? Eikä tämä koske vain tätä vuotta. 35 prosenttia peltopinta-alastamme tuottaa nurmea, joka kelpaa ainoastaan naudoille. Vilja-alastamme normaalivuosinakin noin puolet kelpaa vain rehuksi. Mihin laitetaan elintarviketeollisuuden sivutuotteet, kuten etanolituotannosta syntyvät ohravalkuaisrehut, panimojen mäskit, sokeriteollisuuden melassit ja melassileikkeet, meijereiden herat, myllyjen leseet, öljynpuristamoiden rypsirouheet, ranskanperunateollisuuden perunapulpat? Ellei meillä olisi kotieläintuotantoa, joka voi muuttaa ne ensiluokkaiseksi proteiiniksi, sivutuotteet jäisivät jätteiksi.
Kotieläintuotantoa pidetään suurimpana syntipukkina soijan käytön kasvamiseen ja sademetsien hakkaamiseen. Varsinkin Broilerin luullaan kasvavan vain soijaa syömällä. Suomalaisen broilerin rehusta 80 prosenttia koostuu kuitenkin kotimaisista rehuviljoista: kuoritusta kaurasta ja rehuvehnästä. Vain noin 12–15 prosenttia on soijaa. Soijan käyttöä on jo vähennetty lisäämällä kotimaisen kuoritun kauran, rypsin, herneen ja härkäpavun käyttöä ja sama suunta jatkuu.
Vertailun vuoksi: kiloon tofua käytetään noin kilo soijaa. Samaan määrään Kananlihaa soijaa kuluu noin 300 grammaa. Vastuullisena ihmisenä en siis syö tofua.
Siat käyttävät vielä vähemmän soijaa, noin 6–10 prosenttia ruokinnasta. Myös sikatalouden soijan käyttöä on aktiivisesti vähennetty ja vähennetään edelleen. Ohravalkuaisrehu – sivutuote – on Suomalaisten sikojen pääasiallinen proteiinilähde rehuviljan lisäksi.
Naudanrehuissa soijaa on käytetty hyvin vähän ja nyt on luovuttu soijan käytöstä kokonaan. Naudan niin sanottu väkirehu koostuu kotimaisista viljoista, teollisuuden sivutuotteista sekä rypsirouheesta. Yli puolet lehmän syömästä rehusta on nurmirehua, jota kasvatetaan alueilla, missä mikään muu viljelykasvi ei menestyisi. Ilman maidon- ja naudanlihantuotantoa kolmannes pelloistamme siis kasvaisi pajukkoa. Suomessa naudanlihansyönti ja maidonjuonti on oikeasti ekoteko.
Tuli sellainen mieleen, että lihansyöjä on tosi huono termi. Klassisessa ruokalautasessa on 1/4 lihaa, 1/4 jotain hiilaria ja 1/2 rehuja. Itse otan aina kuin mahdollista ison läjän salaattia, lämpimiä kasviksia ja niiden kylkeen sitten sitä kalaa tai lihaa.
Kiitos. Tämä oli hyvä näkökulma.
Koska vastasit mulle, haluan edelleen korostaa, etten ole puhunut (eikä alkuperäinenkään topic) lihansyönnin lopettamisesta,vaan vähentämisestä. Ympäristönäkökulmat ovat tottakai tärkeitä, hyvin tärkeitä. En myöskään ole ainoastaan puhunut ympäristönäkökulmasta, toki sitäkin pyöritellyt - vaan terveys näkökulmasta ja eettisyydestä.
Koska siteerasit kaverisi blogia, oletan ettet sinäkään ole “ihan asijantuntija ympäristöasioissa”. En minäkään. Tietysti olisi kiva tietää mihin nämä tiedot perustuu ja onko asialla toinen puoli. En siis kyseenalaista mitään, vaan jostakinhan se ympäristöystävällinenkin käsitys on juontanut juurensa. Vai onko tämä niitä asioita, missä ainoata oikeata näkökulmaa ei saada, koska kaikki riippuu tarkastelukulmasta.
Kuitenkin, tuo kirjoitus koski Suomea. Voisi siis olettaa, että nimenomaan Suomessa maataloudella on haasteelliset ajat satojen kanssa. Olisi kiva nähdä tarkempaa dataa siitä, mikä ylipäätään Suomen leveyspiireillä on ekologista ja mikä ei. Lähiruoka on ekologista, se on fakta.
Mutta toivon, että moni lukee myös tämän ajatuksella: tektistäsi on helppo tykätä. Helppo. Ei tarvitse muuttaa mitään. Seuraavassa viestissä @ljpp pohtii lautasmallia ja lihasyöjä- termiä.
Olen sikäli eri mieltä termistä, että nimenomaan koska väestö lihoo ja on “monella tapaa sairaampi” ei ihminen osaa syödä, liikkua edes nukkua oikein. Ja siinähän se paradoksi tuleekin - missä mennään metsään jos kaikki kerran syö lautasmallin mukaan ja “kohtuudella”? Sama, kuin väittäisi suomalaisten osaavan juoda alkoholia kohtuudella. Tilastot ei tue tätä eikä myöskään poliisin alkoholista aiheutumat tehtävät. Tämä siis vain pohdintaa. En edelleenkään syytä, vaan pohdin “ääneen”, koska kaikkihan ei edelleenkään nyt terveydessä ja ruokavaliossa mätsää.
Sitten takaisin ympäristöasiaan: faktojahan kansa tarvii. Ja ottamatta mitään puolta, niitä olisi kiva lukea. Ja saada oikeasti asioista tietävät jopa keskustelemaan julkisesti keskenään. En tosiaan ajattele, että mun unelmamaailmassa kaikki syö palkokasveja. Ajattelen, että ihmiset ajattelevat kriittisesti, eivät tue tehotuotantoa ja ovat valmiita vaikka “maksamaan vähän enemmän” lähiruoasta ja lihasta yms. Ei kaikki lihakaan meille tule läheltä. Jos pohjataan käyttäytymismallia historiaan, liha oli harvinaisempi herkku. Sitä ei ollut saatavilla jokaiselle ruoalle, mutta arvostusta osoitettiin tarjoamalla lihaa juhlapäivinä. Nykyään sitä on pakko saada, jokapäivä.
Ja tähän on helppo vastata, että maailmalla ei asiat ole hyvin - Suomessa on. Mutta niin vaan Suomessakin esiintyy puutteellisia oloja ja tarpeetonta kärsimystä eläimille. Ja tässä yhteydessä moni lihansyöjä kertoo “yksittäistapauksista”. Samaa argumenttia mm. maahanmuutto- ystävälliset käyttävät ulkomaalaisten osallistuessa rikollisuuteen, johon maahanmuuttokriittiset hymähtävät. Eli jossain yksittäistpaukset on validi- pointti ja joissain ei?
Mun mielestä sun nosto oli asiallinen ja hyvä. Hyvä muistutus siitä, että asiat ei ole yksinkertaisia. Mutta onko ne aivan noinkaan yksinkertaisia? Ja helppo johtopäätös: syökää pojat lihhoo, se on ekoteko? Vai: syökää lähellä tuotettua ja eettistä lihaa kohtuudella sekä luomumaito- tuotteitaa, niin pidetään eläinten olot hyvinä ja suomalaiset työssä?
Moi,
Tarkoituksena oli tuoda yksi näkökanta keskusteluun. Erilaisia mielipiteitä on helppo heittää ja faktat joita kaipailit on sitten monimutkaisempi juttu. Tekstissä olevat tiedot tiedän tosiksi, vaikkakaan en tosiaan itse olisi niitä suoraan tietänyt aikaisemmin.
Puhuit lähiruoasta ja monella tapaa se on ympäristöystävällistä. Kysymys kuuluukin, mikä on lähiruokaa ja missä menee raja jolloin ympäristöystävällisyys ei olekaan selvää?
Oma mielipiteeni on, että Suomessa ei tuoteta muuta, kuin lähiruokaa. Ruoan tuotanto on meitä jokaista lähellä. Perinteinen ajatus ostaa naapurista ja kutsua sitä lähiruoaksi on hieno ajatus, muttei ihan vain logistisesti olekaan mahdollista joka paikassa, ainakaan ympäristöystävällisemmin.
Ruokaturvallisuus suorassa tilamyynnissä on myös varsin kyseenalainen, sillä valvonta tai paremminkin sen puute aiheuttaa haasteita ruokaturvallisuudelle. Keskitetympi logistiikka ja valvonta on huomattavasti tehokkaampaa, kuin kunkin tilan erillinen valvonta. Näinollen pidän turvallisempana teurastamolta tulevaa lihaa, kuin tilalta suoraan ostettua. Tämä siksi, että teurastamoissa on jatkuva viranomaisvalvonta ja näytteenotto, jollaiseen ei pienissä yksiköissä käytännössä pystytä. Lisäksi olosuhteiden vaatimustenmukaisuuteen on myös varaa panostaa isommissa yksilöissä.
Yksi viimeaikainen esimerkki on tilalta suoraan ostetut kananmunat, joista löytyi Salmonellaa. Tällaisen suoramyyntiä harjoittavan tuottajan on tehtävä salmonellanäytteenotto kaksi kertaa vuodessa. Kun tätä vertaa munatukkuihin, jotka ottavat näytteet jokaisesta erästä, voi jokainen miettiä mistä ostaa lapsilleen ruokaa.
Mielikuvat voi olla kivoja, mutta todellisuus saattaa yllättää.
Missään nimessä ei ollut tarkoitus kritisoida sinua/ tekstiäsi. Selvensin omaa ”kantaani”. Siksi kiitin sua hyvistä pointeista.
Juuri tuon valvonnan/ sen puutteen takia monilla tiloilla ei omia teurastamoita olekkaan. Ainakaan vielä. Mutta luonnollisesti se ei myöskään ole hyväksyntä sille, ettei näillä tiloilla tarkastukset/ toiminta tulisi olla kunnossa. Mutta toisaalta taas, tarkastuksista huolimatta teurastamoissa on esiintynyt eläimille sopimatonta toimintaa myös.
Ja mitä kananmuniin tulee: tottakai valvonnan pitäisi olla tehokas myös lähitiloille. Se lienee lainsäädännöllinen asia myös. Ja salmonellaa yms. löytyy aika ajoin milloin mistäkin - jopa valvotuista lähteistä. Sekin on hyvä muistaa.
Edeleenkin siis ilman vastaväitteitä, pohdiskeluna.
Ei tietenkään syö - ei kai kukaan niin väitäkkään? Nekin joilla ”lautanen” on kunnossa, se on luultavasti liian iso. Lisäksi on tutkimusdataa siitä kuinka terveellisesti ja kevyesti syövät tuppaavat kompensoimaan sen sitten karkeilla ja sipseillä, kun voi mässäillä ”hyvällä omalla tunnolla”,
Mutta ruokaympyrän pointti oli se, että otsikon aihe (liha) edustaa vain pienehköä osaa lautasen sisällöstä. Jopa ympyrää noudattamattomilla.
Joku sitä lihaa syö vähän isommalla sektorilla mallilautasesta kun suomalaiset syö 222g lihaa päivässä, ja jos huomioi että osa väestöstä ei syö lihaa ollenkaan niin tuo määrä on vielä isompi.
Ja @Arra tekstiin sen verran, että kukaan ei varmasti oleta että lihansyönti lopetettaisi kokonaan vaan vähennettäisiin. Onhan tuo 222g päivässä aika iso määrä vai kuinka? Ympäristölle olisi varmasti parempi myös että edes osa niistä pelloista joissa kasvatetaan lihantuotantoon ravintoa kasvaisi pajukkoa. Muuten oli kovin raflaava kirjoitus, mutta ei se nyt ihan noin mene. Sen verran komppaan tuota kirjoitusta, että onneksi on paljon vaihtoehtoja nykyään tofulle proteiininlähteenä. Tuskin sitä itsekkään tulisi syötyä kasvisruokaa jos ainoa vaihtoehto olisi tofu.
Yleistyessään tämä vaikuttaisi lihankulutukseen - maailmlla taas uusi ruokavillitys vai pitäisikö sanoa -hullutus: Petoruokavalio.
Siinä vältellään kaikkia kasvikunnan tuotteita ja syödään pelkkää punaista lihaa.