Ymmärrän kyllä sinunkin näkemyksesi asiassa, eikö ole ollenkaan “väärin” ajatella myös noinkaan. Itse vain ajattelen jotenkin, että jos toi “naapuri” kusee järveen ja sen koko perhe kusee järveen ja kaikki siellä käyvät sukulaisetkin kusee järveen, niin jos ite jätän kusematta, niin lopputulos on silti ihan sama, joten kusen sitten itsekin. Ja tämä nyt vaan ihan ekana mieleen tullet esimerkki, liittymättä sen enempää mihinkään. Mut niinkuin sanoin, ymmärrän myös sinua. Enkä tuomitse jos joku haluaa itse tehdä enempi kuin minä. Mä nyt oon muutenkin tämmönen perus maalaisjuntti joka ajattelee asiat välillä vähän yksinkertaisesti ja ehkä myös se oma napa edelle. Enkä sitä edes kiistä. ![]()
Asialliseen kysymykseen asiallinen vastaus:
On. Jos selaat tätä ketjua hyvin alkuun, olen jakanut 3 erillistä meta-analyysia seurantatutkimuksista, joiden (gin)-lonkerot ulottuu jopa 80-luvulle. Tutkimuksen ja meta-analyysien erohan on, että meta-analyysit vetää yhteen useampia tutkimuksia saaden tieteellisessä mielessä suuremman luotettavuuden. Ja koska tieteessä nimenomaan voidaan saada yksittäisissä tutkimuksissa millaisia tuloksia tahansa, kannattaakin yksittäisiin tutkimuksiin suhtautua aina vähintäänkin kriittisesti. Meta-analyysien perusteella voidaankin jo olettaa jotain.
Edit: ja siis, terveysjörjestöt ym. peilaavat mielipiteensä nimenomaan väestöpohjaisiin seurantatutkimuksiin, missä n-määrä on iso ja seuranta-aika pitkä. Siksi suositukset tiedepiireissä harvoin muuttuu nopeasti ja radikaalisti, ennenkuin tiede korjaa itse itseään.
Näinhän se menee. En tästä ketään syytä vaikkei olisikaan valmis tekemään muutoksia, sillä esteenähän voi olla monet asiat (esim. talous, perhe yms). Jos kuitenkin tuo mainitsemasi järvi olisikin ilmasto, ja jokainen kusitippa siellä aiheuttaisi sen vaarantumisen (esim kalojen kuolemisen), niin eikö olisi kuitenkin parempi jättää itse kusematta sinne? Riippumatta siitä mitä muut tekevät? ![]()
Allergiat. Tuo on myös sellainen asia joka pitäisi ottaa huomioon.
Näissä lihankorvikkeissa käytetään sellaisia ainesosia, joita kaikki eivät voi syödä. Esimerkiksi minä. Näissä “lihankorvike pihveissä” sidosaineena on sellainen sidosaine, että minä ainakin olen toistaiseksi ulkona.
Nämä erilaiset lihan korvikkeet saattavat olla hyvinkin monimutkaisen prosessoinnin takana, ei niistä paljoa puhuta. On vain keksitty hyvä markkinarako, jonne uppoaa tuotteita kovalla hinnalla ja katteella. Juuri luin juttua kermaa korvaavasta vispi kaura valmisteesta, jossa ei juuri kauraa ole, vaan palmuöljyä ja vettä. Palmuöljyä taas pidetään haitallisena luonnon kannalta. Epäilen saman toteutuvan myös monien lihaa korvaavien tuotteiden osalta.
Miten muuten yleensäkkin kasvispöperöjen hiilijalanjäljet? Lasketaanko niitä? Luulisi että voisi usein kohota aika korkeaksikin? Vai onko se vaan niitä faktoja mistä ei saa puhua koska ne ei ole noille vihreille ja muille aatteen ihmisille miellyttäviä faktoja?
Yritin viedä keskustelua siihen suuntaan, että millainen ruokavalio on parasta yksilölle…
Ilmaston kannalta parasta olisi syödä avokadon ym. sijaan kotimaista lihaa. Ylipäätään, jos halutaan jeesustella, niin meidän kaikkien pitäisi pyrkiä suosimaan tässä maassa tuotettua tavaraa/tuotetta.
Otsikkokin sanoo vähentää. Otat 500g pihvin sijaan 250g ja vähensit juuri 50%. Tai jos pidät yhden rehupäivän viikossa niin se on 14%.
En sano että näin olisi nyt pakko kaikkien tehdä, mutta olen taipuvainen uskomaan että lihan nykyinen kulutusmäärä on millään tavalla optimaalinen.
@Oijennus herättää vaihtoehtoisia malleja ilmastotalkoissa. Isoin vaikutus tulisi hiilidioksidipäästöissä esim. viihde-elektroniikan käytön minimoimisessa max. 2tuntia päivässä tai älykännyköiden kieltämisellä.
Lihansyönnin osalta terveyskeskustelu taitaa olla se tärkein konteksti lihansyöntikeskustelulle. Silti on hyvä, että asiaa punnitaan ja lihansyönnistä keskustellaan.
Minua kiinnostaa myös se, että onko tässä meidän maamme “lihansyönti on pahasta” keskustelussa oikeasti mitään ideaa? Onko tämä keskustelu taas markkinointikikka, jolla myydään kalliimmalla ihmisille uusia ruoka-aineita?
Itse uskon, että myydään, koska markkinat ja media antaa siihen mahdollisuuden.
Olen myös vahvasti sitä mieltä, että kotimainen tuotanto jää alakynteen tässä keskustelussa. Tuo avokado on nyt vain minun keppihevoseni, mutta hyvä sellainen.
Tuo avokado tuodaan tänne muualta, meillä on kotimainen liha, meillä on kotimainen juures, jne. Ilmaston kannalta väitän, että suosikaa kotimaista.
Tämä koko asia menee yleensä aina sivuraiteelle, kun aletaan mutu- tuntumalla yleistämään. Minua ei sinänsä ole koskaan ärsyttänyt muiden eriävät mielipiteet, mutta tämä mutuilun sivuraide. Ja sieltä sitten ei pääse koskaan pois, kun sitten aletaan keskustelemaan niistä.
Tottakai osassa ”lihankorvikkeista” on isompi hiilijalanjälki, kuin jossain toisessa. Tämä tosin on huomioitu näissä ekologisissa selvityksissä. Ja onhan herran jumala lihallakin erilaisia jalanjälkiä - varsinkin kun suurin osa Suomeen tuodusta lihasta syödään ravintoloissa. Eli kaikki Suomessakaan syöty liha ei siis aina ole ”ekoteko”.
Ja ah, tuo prosessointi. Tottakai sitä on, mutta raakalihaa lukuunottamatta voitte kertoa, missä sitä ei ole. Karja kun syötetään osin prosessoiduin aterioin. Tiesittekö muuten, että Suomeen tuotavasta Soijastakin 85% menee maatalouskarjan ravinnoksi. Ihmiselle jää se 15%.
Ja koska koko kasvisteollisuus on vasta ”kehittymässä” se tarkoittaa sitä, että myös Suomessa kehittyy jatkuvasti kotimaisia proteiinin lähteitä korvaamaan lihaa. Tällaisiahan on jo, jos vaan vaivautuu mutuilun sijaan tutkimaan asiaa.
Jokin asia, mikä ei välttämättä itselle sovi, ei ole automaattisesti huono. Tässä topicissa on ollut tieteellistä dataa asian puolesta, tieteellisesti ei yhtä pätevää sitä vastaan. Ja edelleen: eikö sekasyöjät koskaan mieti ennen ”salaliitto”/ propaganda, vaikka lihateollisuus on tehnyt omansa jo aiemmin ja vieläpä niin hyvin, että valtaosa sitä ei enää edes kyseenalaista.
Tällä viikolla olen syönyt kaksi loistavaa kasvisateriaa. Tänään pinaattikeittoa ja alkuviikosta otin Scandicissa vegeaterian. Sinnä oli härkispihvit, jotka yllätykseksi olivatkin todella maukkaita. Aiemmat härkiskokemukset ovat olleet melkoisia pettymyksiä.
Uskon Oijennuksen olevan oikeassa siinä, että suomalaisen suosiminen tekee ilmastolle hyvää. Jättäkää avokadot, kassilohet ja brassilihat kauppaan niin teette hyvän teon ilmastolle.
Oikaisen sen verran, että naudat Suomessa eivät soijaa syö.
Länsimaissa valitettavasti kulutetaan terveyteen nähden liikaa lihaa. Sanoo data, keskimäärin Suomessakin n. tuplasti yli suositusten? Kukaan ei siis sano, ettei saa, vaan ennemminkin kysymys:
Miksi Suomessakin pitää elää niin yltäkylläisyydessä, että edes vähentämisestä keskustelu on ”Jumalan pilkkaan” verrattavaa rienaamista.
Ja vielä: jos tutustut vaikka linkkaamaani materiaaliin aika vakuuttavista seurantatutkimuksista, joissa siis oli vain terveysaspekti mukana, niin aika jääräpää saa olla, ettei syy-yhteys avaudu ollenkaan tai sitä ei suostu myöntämään. Jos haluat, voit toki esittää tieteellisesti yhtä validia dataa toiseen suuntaan. Mutta sitten, jos ko. data ei kiinnosta, vaan mielummin ”mutuillaan” ei tämä keskustelu sitten ole muuta kuin minun mielipide vastaan sinun mielipide.
Jos viittauksesi oli minulle, niin voinen sanoa, etten missään kohti niin väittänytkään.
Maalla karja käsitetään nautoina. En tiedä miten sinä sen tarkoitit.
Menee jo ehkä hieman saivarteluksi tämä keskustelu, mutta näköjään maalla vakiintuneet sanat eivät aina välttämättä ole aktuaaliset oikeita:
Toistan edelleen, en missään vaiheessa ole sanonut nautaa ruokittavan soijalla. Silti n. 85% siitä menee karjatalouteen.
Mä oon sun kanssa jopa samaa mieltä, ilmastollisesti. Terveyden kannalta suositus olisi vähentää kulutusta, nimenomaan länsimaissa.
Jos puhut karjasta, se käsitetään nautoina. Mutta se siitä, eri mieltä olemme. Jos joku kokee lihansyönnin ongelmaksi, on sitten syömättä, eikä sitä agendaa muille tyrkytä.
Onko kukaan muuten maistanut beyond burgerin hampurilaispihviä? Väitän että täältäkin 95% ei huomaisi siinä mitään eroa lihaan verrattuna