Mutta nyt ku tiedossa tää on ollu pari päivää niin kyl tätä on saanu pohtia tarpeeksi ja ymmärtänyt et parempi näin. Monia kokemuksia jäi saamatta. Kenties hienompia kun Vellun 59.59. Mene ja tiedä. Hienoja ihmisiä täälä oli niin tuvassa kun henkilökunnassa.
Itse tahdon uskoa että aina kaikella on tarkoitus ja tavallaan kaikki väärät valinnatkin on lopulta oikeita. Esim kun ruksitin olevani lääkärin kanssa samaa mieltä niin tuntui se virheeltä mu seuraavana päivänä sotilaspastori totesi, että mun olo on paljon rennompi ja tupalaiset huomas saman.
Harmi myös et juuri olin pääsemässä hommasta jyvälle (ei tähtäimen) että voin sanoa et @Tumekski jos on terveys kunnossa niin yritä vielä. Ikinä ei tiedä minkä tason kaverin saat tuvasta, tai vaikka jonkun opin.
Itse opin arvostamaan siivilielämän rentoutta ja omaa vapautta.
Sama kaiku on askelten. 4 vk kiinni ja sitten heti perään 5 vk Rovajärvellä.
Joka päivä satoi ja ne helvetin hirvikärpäset riesana. OFF:ia jaettiin, mutta ei ne niihin perkeleihin tehonnut.
Naapuri komppanialla kävi kehno tuuri. Ensiksi neljä viikkoa Rovajärvellä taisteluissa. Leirityksen lopussa oli tuli karannut maastoon ja jälkisammutus osastoon arvottiin parikymmentä taistelijaa.
Ryytymys oli ihan käsin kosketeltavaa, kun palasivat takaisin seitsemän viikon reissulta. Rapsakka viikon loma palautti ”zombit” taas normaali kuntoon.
Tätä näkemystä ja toimintaa minun on suoraan sanottuna aika vaikea arvostaa. Toivottavasti jollain muulla tavalla toimit tämän yhteisen rakennelmamme eduksi.
Kertokaas nyt tyhmälle, että mikä tämän liven tarkoitus on? Onko joku palstalaisista nyt livena armeijassa, vai muistellaanko wanhoja? Pahalla en siis kysy, ja ainahan ketjun voi hiljentää…
Mä olin 3/89, Parolan Psj komppaniassa ja sieltä Sotilaspoliisi kouluun mikä olikin mielenkiintoinen ja nopea setti.
AUK.n yrittivät mutta oli siviilissä niin hyväpalkkainen työpaikka etten millään halunnut.
Viimeinen Spol- vuosikurssi joka pääsi 8 kuukaudella.
Oli hienoa, monipuolista ja sai kaikkea koittaa. Suosittelen.
Ei tarvinnut metsässä ryynätä, n. 8 yötä metsässä koko aikana ja lomat menivät 24 h väijyä ja 48 tuntia lomaa.
130 vrk lomilla koko aikana ja 110 vrk palveluksessa.
Kiitos Sa Int.
Pyydän anteeksi jos väärässä ketjussa.
Korjatkaa.
Aika harva vaan livenä tällä hetkellä palveluksessa?
Tämä on löyhä liveseuranta niille ja niiden matkassa, jotka suorittavat palvelusta paraikaa. Luonnollisesti armeijasta keskustelu ilman omaa muistelua on mahdotonta. Mutta palstamosia taitaa olla paikalla ilmoittautuneena nolla kappaletta, joten syitä kirjoitella tähän ketjuun on yhtä monta.
Oletan että hiukan ristiriitaiset fiilikset on päällä. Armeija tekee ratkaisunsa varsin suoraviivaisesti, ihan joka tapauksessa. Nyt näin ja palvelus loppui lyhyeen.
Tsemppiä jatkoon ja peleissä nähdään.
Itselle jäi myös käteen kourallinen kavereita, pari hieman lähempää ystävää jopa. Kyllähän se välillä veetutti huolella, mutta nykyään ylpeä, että tuli käytyä. Hauskoja muistoja nykyään.
Toki aika kultaa hieman muistoja, en haluaisi uudestaan mennä (pl. kertaukset).
Muistaakseni palvelukseenastumispäivä oli 9.1.1995, joten viikko sitten tuosta päivästä tuli kuluneeksi tasan 30 vuotta! Paikkakin täsmää, joten samaa porukkaa on joskus oltu ja Tapparan kautta toki edelleenkin!
No hemmetti, ma 9.1.1995 tosiaan taisi olla se päivä kun astuttiin Niinisalon varuskunnan portista sisään. 3-patterissa tuli vietettyä rattoisia aikoja . Mites siellä?
