Laita jos mahollista tarkempaa kuvaa tuolta kannan sisältä? Siellä tosiaan pitäis liittimet olla koska toi ylimääränen osa on sit vedonpoistin joka ruuvataan paikalleen → johdot tulisi silloin mennä sisään.
Joo, näin luulisi mutta ei kyllä avautunut tuo liittimen idea ollenkaan. Johtokin on monisäikeistä joten sitä ei pysty työntämään tiukempiin väleihin.
Tän takia softahommat on kivempia - ei tarvitse juosta ympäri kylää 5 pennin osien perässä.
Onko ryhmässä maanrakentajia/rakennusalan yrittäjiä?
Pääsin tonttikauppoihin ja Hämeenkyröön pitäis rakentaa ainakin alustavasti pätkä tietä, noin 100 metriä.
Sitte on vielä vähän auki että tehdäänkö siihen samantien pohjat ja hirsinen saunamökki sateelta suojaan saakka.
Saa laittaa viestiä jos homma kiinnostaa.
1 tykkäys
Eli siis löytykö sieltä kannan sisältä se jousiliitin mutta sen toiminta on mysteeri vai eikö sitä jousiliitintä löytynyt ollenkaan? Jos löytyi, niin siinä on yleensä kaks “koloa” joista toiseen laitetaan vaikkapa pieni talttapääruuvari jolla avataan se jousi ja toiseen koloon pistetään se johto. Siitä voi vähän eristettä kuoria ja sit säikeitä pyörittää jämäkämmäks ennenkuin yrittää liittimeen tunkea sitä.
2 tykkäystä
En löytänyt sisältä mitään jonka määrittelisin jousiliittimeksi. Muutenkin kerrassaan luokatonta tekoa.
Mutta maitokaupasta saa parempaa! Prismasta löytyi metallirunkoinen pidike jossa johtimet kiinnitetään ruuveilla ja runko aukeaa kierteellä. Made in Poland. Toivo elää.
1 tykkäys
Mä yleensä tinaan ne johtimen säikeet yhteen. Silloin on helpompi käsitellä, oli sitten ruuvilla toimiva systeemi tai jousipuristeinen. Ja tottakai ensin hiukka kuoritaan piuhaa tarpeen mukaan.
@ljpp tais olla se kyselijä…
Elektroniikka oli aikoinaan toinen pitkä ammattiaine, joten kolvikin pysyy kädessä just ja just. Ja olo on orpo ilman kolvia lähistöllä. 
5 tykkäystä
Prisman e14 kiinnike oli koko paska sekin. Teoriassa mahdollinen mutta todella hankala - kaksi myyjää ei onnistunut sellaista avaamaan ja lopulta ottivat koko tuotteen pois hyllystä. Jotain nipukkaa olisi pitänyt painaa umpimähkään ruuvarilla ja samalla kiertää runko auki.
E27 olikin sitten jo suht järkevä tekele. Nyt on lamppu katossa.
3 tykkäystä
Valmistunut reilu vuosi sitten ja nyt epäillään sisäilma ongelmaa…
1 tykkäys
Kiitokset tästä ja @Oijennus edellä jakamasta ilmankosteusvinkistä. Täällä alkaa olemaan taas nenä niin tukossa kun patterit lämpiää, että kävin hankkimassa ilmankostuttimen. Josko tämä talvi olisi edellisiä helpompi.
1 tykkäys
Ehkä tämä on oikea ketju.
Mistä sitten johtuu kosteusongelmat?
1 tykkäys
Tässä tietoa, missä kaikessa voidaan mokata niin suunnittelun, rakentamisen, kuin käytönkin aikana:
1 tykkäys
Hienoa, että löysit uuden ulottuvuuden tähän keskusteluun. Arvostan.
Miten näet kosteusonhelmat julkisissa rakennuksissa? Mistä ne ongelmat mielestäsi johtuu?
1 tykkäys
Olen työkseni rakentamisen parissa ja tunnista hyvin kireiden aikataulujen aiheuttamat ongelmat, mutta tosiaankin suurimpina ongelmina näen huonosta suojaamisesta johtuvan rakenteiden kastumisen, sekä puutteellisen kosteudenhallinnan. Välineet parempaan rakentamiseen kyllä on olemassa esimerkiksi oikeanlaisella kosteudenhallinnalla.
http://www.kosteudenhallinta.fi/index.php/fi/toimet/kosteudenhallintasuunnitelma
3 tykkäystä
Yksi suurin syy on vanhojen rakennusten kohdalla “energian säästö”, joka tapahtuu esimerkiksi ilmastoinnin käyttöaikojen rajoittamisella, tai vääränlaisilla ja kohteeseen sopimattomilla saneeraustoimilla.
Uusissa rakennuksissa syynä on juurikin tuo puutteellinen kosteudenhallinta, mihin on kuitenkin olemassa selvät ohjeistukset.
6 tykkäystä
Luulen, että olemme kosteudenhallinnasta samaa mieltä. Pitäisi ihmisten (rakentajien/rakennuttajien) ymmärtää se, että annetaan aikaa alustan kuivua ja pitää huolta siitä, että kosteushallinta ylipäätään on kunnossa.
Käsittämätöntä on se, että tuolla päättävissä (kunnissa) elimissä on sellaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä.
2 tykkäystä
Suurin ongelma on museoviraston “suojelemat” kohteet.
Museovirasto on ongelma kunnille ja museovirasto nostaa kustannuksia.
2 tykkäystä
Tästä kovastikin eri mieltä. Ilman Museoviraston toimintaa moni kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus olisi tuhottu. On se vaan hienoa, että meillä on Tampereella Finlayssonin ja Tampellan alueista säilytetty merkittävä osa ja että edes pikkiriikkinen osa on vanhasta Amuristakin jäljellä.
3 tykkäystä
Museovirasto suojelee myös sellaisia rakennuksia, joita ei pitäisi suojella. Museovirasto hankaloittaa aika paljon kehittymistä ja omalta osaltaan nostaa rakentamisen kustannuksia.
4 tykkäystä
Moni asiahan on makuasia toki, mutta kyllä Museovirastolla on selkeät kriteerit suojelupäätöksiin ja voihan niistä päätöksistä aina valittaa hallinto-oikeuteen. Kerro esimerkki sellaisesta kohteesta, jonka suojelemisen osalta sinusta Museovirasto on tehnyt väärän suojelupäätöksen.
1 tykkäys
Kuten kirjoitin. Museovirasto hankaloittaa kehitystä ja nostaa rakentamisen kustannuksia. Esimerkkejä löytyy aika paljon. Mm. Lempoisten koulu Lempäälässä.
Ongelma museoviraston kanssa on se, että ko. virasto nostaa remonttien / rakentamisen kustannuksia. Monesti olisi kustannustehokkaamppaa purkaa vanha pois sen sijaan, että lähdetään remontoimaan vanhaa uudeksi.
2 tykkäystä