Tartutaan nyt itsekkin sen verran tähän täkyyn, kun itsekkin tulee asian ympärillä päivittäin töitä tehtyä. Yleensähän aina rakentajia syytetään, mutta sormella voi hyvin osoittaa myös käyttäjää ja huoltotoimia. En sitä kiellä etteikö rakentamisen saralla virheitä tehtäisi. Tehdään satavarmasti nyt ja tulevaisuudessa.
Lähes jokainen rakennushan on niin sanotusti uniiki/protokohde. Sovelletaan ja yhteensovitetaan sen hetken parasta tietämystä, ja samoin pyritään rakentamaan se määräykset, suunnitelmat ja vaatimukset täyttäväksi. Korostaisin vielä edellisen lauseen sanoja “sen hetken”, tämä siksi että määräykset ja tietämys ym. muuttuvat ajan saatossa. Välikysymyksenä edelliseen mitkähän olivat vedeneristys normit 90-luvulla verrattuna tähän päivään?
Harvemmin myöskään mikään ei ole ikuista, ellei sitä yritetä huoltaa, tai huolto on aivan retuperällä. Olenko käynyt takuina putsaamassa tasakaton viemäreiden sihdit? Kun oli kuulemma rakentajan vika kun vesi tuli räystäältä ylitse. Niinpä 
mistähän johtuu? Ja tämä on käynyt useammin kuin kerran. Tässä vaan yksi esimerkki. Nykyään tehtävä huoltokirja on tehty sitä varten että sitä pitäisi noudattaa ja täyttää ja tehdä ne huollot. Ei sitä varten että mappi pölyttyy lämmönjaon hyllyllä. Tälläkin päästäisiin jo osasta, sillä moni niistä asioista joilla voidaan ongelmat välttää on mainittu kyseisessä mapissa/kirjassa.
Monesti jopa tilojen vääränlainen käyttö saattaa edesauttaa kosteusongelmien syntymisessä. Vai mitä mieltä @Oijennus olisit jos joku tulisi reklamoimaan sinulle siitä että rintamamiestalon kellari on nyt homeessa kun tuli sinne suihkukin asennettua, ja vanhojen rakenteiden päälle on vedetty suoraan uudet laatat. Näitäkin on tullut vastaan. Tilan kosteusrasitusta nostettu potenssiin jos vertaa paljonko kantovettä käytetään vs. suihkuvettä. Tämä yhdistettynä tehostamattomaan painovoimaiseen ilmanvaihtoon, niin soppa on aika varma.
Lisäksi vielä todettakoon että suomalainen käyttää vuorokaudessa keskimäärin 200 litraa käyttövettä, entä jos siitä ruokalusikallinen käyttöveden tai harmaa veden muodossa pääsee vuotamaan rakenteisiin huomaamatta? Allekirjoittanut on nähnyt monia eri syitä edellä mainitun tapahtumaketjun syntymiseen ja osa niistä ei ole meidän raksaajien aiheuttamia.
Itse en ole kuullutkaan, että Museovirasto olisi mitään suojelupäätöstä kohteesta antanut. Ohessa tarinaa kohteesta, eikä siinäkään mainita mitään Museoviraston toiminnasta:
Minä tiedän montaki, mutten ala sen kummemmin. Ihan tyhmiä päätöksiä tai lausuntoja, joihin törmään työssäni tämän tästä. Ugh.
Minä tiedän, että museovirasto on ollut mm. tuossa kohteessa haasteena ja kustannuksia nostavana tekijänä. En koe, että minun on tätä asiaa enempää lähteä avaamaan. Uskokoon minun juttujani ne ketkä haluaa.
@TTman ainakin minä koitin keskustella julkisista hankkeista. Jos lähdetään syventämään rintamamiestaloihin ym., niin mm. vedeneristyksien osalta normit ovat muuttuneet vuosien saatossa. Minusta on käsittämätöntä se, että edelleen omakotitalot on remontoimisen suhteen melko vapaata riistaa verrattuna taloyhtiöihin. Omakotitalossa voit itse vetää vedeneristeet seiniin ja se on ok, mutta taloyhtiössä se ei ole ok.
@Oijennus :
Omakotitalossa voit itse vetää vedeneristeet seiniin ja se on ok, mutta taloyhtiössä se ei ole ok.×****
Semmoinen mm. Saattaa vaikuttaa, että sen omakotitalon omistat itse, mutta taloyhtiöstä omistat yhtiön osakkeita, jotka oikeutavat tietyn asunnon hallinnointiin eli et suoranaisesti sitä asuntoa omista. Joo huonosti selitetty mutta joku joka on osakeyhtiölakiin tms paremmin perehtynyt voisi tarkentaa.
Mitenkähän toi lainaus tollasena tuli… Haa: kännykällä kirjoittelen, aiheuttaa haasteita
Tiedän kyllä hyvin tämän asian ja sitä juuri ihmettelin tuossa edellä, että miksi asia on edelleen näin?
Oma tupa, oma lupa -mentaliteetti? Toki lainsäätäjä voisi tähän varmaan jollain määräyksellä puuttua, mutta liekö siinä syntyisi vain seuraava case energiatodistus.
Mahdollisen ostajan kannalta noissa kiinteistöissä on onneksi vähän pidempi vastuuaikakin esim. asunto-osakkeeseen verrattuna.
koska asunto-osakkeesta “omistat” ainoastaan sen osan joka ei ole kiinteää, eli kaapistot, hellat, liedet ym. näin mulle ainakin asian selitti isännöitsijä kun asuin ennen kerrostalossa. ja taloyhtiö myös maksoi vedeneristykseen saakka kylpyhuoneremontin.
Olisko jollain vinkkiä olohuoneen valaisimesta, joka antais valoa huoneeseen, mutta ei killittäis silmään. Ärsyttää näin pimeän aikaan kun on niin pimeää. Kattotuuletin valaisin on toisessa lampun paikalla, toiseen olis löydettävä joku kohdevalaisimen tilalle.
Meillä on semmonen “lieriömäinen” valaisin jossa lieriö on lasihelmistä. Helmet on narussa ja nitä roikkuu vieri vieressä. Tää on ihan hyvä yleisvalo, ei häikäse.
Ehkä jos sisustusmaku antaa periksi niin ledipaneelit vois olla ok.
Ledi panelissa pitäisi olla himmennys, muuten voisi olla liian kirkas. Valokatkaisia on tollanen 2-din vai miksi sitä kutsutaan… Siihen ei oikein himmennintä saa.
Philips Hue, taitaa olla myynnissä jopa verkkokauppa com:ssa. Hiimmennystä ja jopa värisävyn säätöä.
Ikean älyvalot on myös toimivia ja suhteellisen edullisiakin:
Joo se vois olla. Ihan hyvä, hieman hintava tähän hetkeen. Eikä noi Ikean valotkaan ole sen halvempia, kun joutuu kaukkosäätimen ostaa erikseen. Täytyy investoida, kun tulee ylimääräistä rahaa… Kiitos vinkeistä!
Ikean Trådfri älyvalot on huomattavasti halvempia kuin Philips Hue ja toimivia varsinkin nyt, kun hintoja on halpuutettu entisestään.
20€ saa lampun ja kaukosäätimen himmennystä varten (pelkkä älylamppu n. 10€), mutta jos haluaa verkon kautta ohjata valoja, niin “gateway” maksaa n. 35€ päälle.
Tähän voi yhdistellä älypistorasioita, liiketunnistimia, älyverhoja ja kaikkea muuta mitä löytyy…
Muuten tuosta vois vääntääkin jo paketin, mutta mikä ruotsalaisia vaivaa, kun on ainoastaan lämmin valkoinen saatavilla?? Omat hakusessa olevat kannat on E14 ja GU10…
Ja onko niin että Ikean polttimot säätyy kolmella asteella, eikä ole portaatonta?
Itsellä pari mustan perjantain alesta ostettua Hue lamppua ja silta, mutta tutullani useampi Trådfri… Ero tulee tässä, että ensimmäistä ei tule ostettua lisää hinnan takia. Tuttuni harrastaa myös ohjelmointia ja ilmeisesti Trådfrin soveltuu tähän käyttöön hyvin.
Kyllä noita nykyään pitäisi olla värillisinäkin ja löytä eri kantoihinkin mikäli alla olevaan blogiin uskominen:
Trådfri-lamppuja on kaupasta saatavilla kolmea erilaista mallia. On nk. normaalia valkoista lamppua, värilämpötilasäädöllistä lamppua, sekä värillistä lamppua. Lamput ovat kannoilla E14, E27 ja GU10. Jokaiselle luulisi jotain siis löytyvän.
Nyt toki Trådfi lampun osto harkinnassa, kun pitäisi pystyä käyttämään Huen kanssa.
Trådfri-lamppuja voi parittaa Hue-siltaan ja ne toimivat pääsääntöisesti hyvin. Huen lamppuja voi myös parittaa Trådfrin siltaan, mutta ymmärrykseni mukaan toiminta on epävarmaa ja vajavaista.
Lisää:
https://www.valohullu.fi/alyvalaistus/ikea-tradfri-lamput/
Edit:
Onhan noita Ikea -katalogissakin -tässä muutama esimerkki:
E14-kanta:
GU10 -kanta:
Värillinen E27 (9 väriä):
Led -valopaneelit (Trådfri -yhteensopiva):
Noita malleja en ole katsonut muodon takia, koska valaisimeen sopii ulkonäkösyistä kynttilä lamppu. Linkittämä GU10 on just se lämminvalkoinen, tällä hetkellä kylmä käytössä, ja on parempi kuin aiemmin ollut lämminvalo.
Mielelläni voisin noita kokeilla, jos löytyisi oikea tuote omiin tarpeisiin. Nuo valopaneelit ei muuten iske, niissäkin vähemmän tehoa kuin kilpailijalla.
Gigantti outletissä on Hue silta ja 3x GU10 kannan color versio 80€ setti. Sitä tässä kovasti miettinyt…
Kannattaa selailla Ikean katalogia - eri vaihtoehtoja löytyy. Hintahan noissa Ikean tuotteissa on se ydin eli se on painettu kilpailijoita huomattavasti alemmaksi.
Itsellä on enemmän kokemusta Huesta ja hyvin toimii sekin. Onhan tuo laiskaa sytytellä ja sammutella valoja kännykällä ja jos sitäkään ei jaksa, niin laittaa senkin automaagiseksi 
(Edit. Hue -silta, Hue himmenninkaukosäädin ja pari Hue värillistä lamppua löytyy).