Olen käyttänyt rahojen talletukseen eli ns. likvidien varojen säilytykseen ja voin suositella, mitään ongelmia ei ole missään vaiheessa ollut. Kaikki hoituu kätevästi internetissä ja rahat ovat siirtyneet molempiin suuntiin yleensä parissa päivässä tilille. Mikäli on Nordean asiakas niin varmasti päivässäkin, sillä käyttävät Nordeaa rahojen siirrossa.
Lainoja en ole ottanut, joten niistä ei kokemusta ole. Firman luottokortti vaikuttaa myös oikein hyvältä, mutta toistaiseksi ei ole sitä vielä tullut tilattua, kun ulkomailla olen nyt majaillut pidemmän aikaa.
Talletetuista rahoista en olisi huolessani, talletussuoja on oikein hyvä. Myös itse firma Norwegian Finans Holding on kasvava ja hyvää tulosta takova. Kuulun itsekkin osakkeenomistajiin.
Luottokortti löytyy Norwegianilta, koska se kerryttää Cash Pointseja lentoja varten. Toki nuo ei hirveästi lämmitä, jos lentoyhtiö menee konkkaan. Maksuton kortti ja koroton luotto kunhan maksaa eräpäivään mennessä, niin kyllä kelpaa.
Ainut mikä tässä huolettaa on firman rakenne. Käsittääkseni Norwegian lentofirma on jotenkin osakkaana ja se tässä eniten huolettaa. Tappiota tekivät vuosi sitten. Eli rahoitatatko lopulta halpalentoyhtiötä vai kulutusluottoja? Jos lentofirma kippaa, niin 1.75% korko on aika vähän siitä sopasta. Oli valtion takaus tai ei.
Norwegian Air Shuttle omistaa tosiaan 17,5 prosenttia Norwegian Finans Holdingista. Onneksi ei tuon enempää kuitenkaan. Mikäli NAS joutuu vaikeuksiin, niin eiköhän NOFI:n osakkeet mene siinä kohtaa myyntiin. Tältä pohjalta olen uskaltanut myös firman osakkeisiin sijoittaa oman asiakkuuteni lisäksi.
No ei se tuohon 17.5% kaadu. Vaikuttaa oikein hyvältä vaihtoehdolta. Vanhasta asunnosta jäi rahaa ja paikallinen 0.1% korko ei oikein lämmitä niin tuossa on oikein hyvä välisatama ennen uutta asuntoa.
Kun ”tuulipukukansa” lähtee sijoittamaan uudisasuntoihin ovat institutionaaliset sijoittajat yhä tarkempia kohteiden valinnassa. Kysymys kuuluu, että sitten kun tämän nykyisen rakennusbuumin synnyttämien lukuisten uudiskohteiden taloyhtiölainojen lyhennysvapaat muutaman vuoden päästä loppuvat ja kohteita alkaa tulvia myyntiin, niin kuka niitä ostaa? Kenelle lyhennysvapaaviulut lankeavat maksettaviksi?
RAKENNUSLEHDEN markkinakatsaus osoittaa, että uusien asuntojen huima aloitustahti ei ole hiipunut lainkaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Kuuma sijoittajakauppa pyörittää edelleen markkinaa, mutta isot sijoittajat ovat aikaisempaa valikoivampia. Yhä useammin sijoitusasunnon ostaja on rahaston sijaan tavallinen kansalainen. Asunnot ovat kallistuneet selvästi.
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna uskoo, että useat uudiskohteisiin sijoittaneet asuntosijoittajat eivät ole välttämättä aikeissa alkaa maksaa lyhennyksiä isoista taloyhtiölainoista.
Mitenkäs se nyt menikään, kun ”taksikuskit” puhuvat osakkeista tai ”tuulipukukansa” (anteeksi vain ilmaisu) ostaa pää märkänä sijoituskämppiä, niin ota rahat ja juokse. Aletaan lähestyä tilannetta, jossa markkina ylikuumenee. Mistäköhän esim. kaikkiin Tampereen keskustan ”ökyhintaisiin”, mutta ihan perusluukkuihin löytyy ostajat. Kun kohta alkava taantuma vielä vie duunit alta, niin hankala on maksella yli 200k euron yhtiölainoja, joihin ei saa lyhennysvapaita eikä korkosuojauksia. Toivon olevani pahasti väärässä …
Joo, juuri nuo ennusmerkit ovat yleensä ennakoineet merkittävää tasokorjausta. Eletään jänniä aikoja. Omat peliliikkeet ovat olleet viime aikoina vähissä. Ajattelin katsoa ihan rauhassa, mitä tapahtuu ja peliliikkeet tilanteen mukaan. Ehkä vielä riskiä kevennän jossain vaiheessa.
Telian osaketta on saanut Rautakorpimaisesti sietää jo pitkän aikaa ja sattuupa vielä olemaan salkun painavin lappu. Kiekkojumalille kiitos, nyt sieltä tuli Q1 osari joka lupailee parempaa huomista.
Telian liikevaihto oli 19 852 MSEK (analyytikoiden ennuste 19 361) ja oikaistu liikevoitto 3 588 MSEK (ennuste 3 496). Johto oli tyytyväinen Telian suoritukseen. Vapaa kassavirta oli 4,3 miljardia kruunua ja käyttökate kasvoi 7 % vertailukaudesta. Telian hallitus päätti 3-vuotisesta osakkeiden takaisinosto-ohjelmasta, jossa osakkeita ostetaan 5 miljardilla kruunulla vuosittain. Telia sai myyntivoiton Spotifyn myymisestä, kauppahinta oli 2,3 miljardia kruunua. Yhtiö nosti ohjausta vapaan kassavirran osalta. Sen odotetaan ylittävän vuoden 2017 tason 9,7 miljardia kruunua. Osingon voi odottaa olevan yli 2,30 kruunun vuodelta 2018. Telia odottaa oikaistun käyttökatteen olevan vuoden 2017 tasolla tai hieman yli.
Tämä menee vähän ”kaverin puolesta kyselen” osastolle: Nyt kun osakekurssien ja sijoitusasuntojen hinnat ovat lähes ”tapissa” eikä korkorahastoistakaan ole odotettavissa kun nollatuottoja, niin mihinkäs kannattaisi laittaa rahat parkkiin odottelemaan osakemarkkinoiden pulkkamäen alkua? Oletetaan nyt vaikka että summa on sellainen 40.000 euroa ja edustaa melkein koko sijoitusvarallisuutta.
Mainitsin eräässä toisessa ketjussa, että muutama Hjalliksen video tuli katsottua ja olin positiivisesti yllättynyt. Tässä niistä ehkä parhaiten editoitu/kiteytetty. Huomatkaa, että videoiden kohderyhmänä ovat pääasiassa nuoret ja nuoret aikuiset eli konkarisijottaja ei välttämättä opi näistä mitään uutta. Siitä huolimatta hyvää settiä ja nämä motivoivat säästämään.
”Mut sit kun se perus elintaso on saavutettu niin raha ei tuo yhtään sen onnellisempaa elämää. Se et sul on vähän parempi tai isompi auto tai vähän isompi kämppä niin se ei tee sua yhtään onnellisemmaks.”
Niin ihan miten itse tilanteen näkee. Romahdus voi tulla kuukauden sisällä tai kolmen vuoden sisällä. Kukaan ei oikeaa vastausta tiedä. En nyt itse lähtisi tällä hetkellä koko 40k:ta pankkitilillä makuuttamaan, mutta en myöskään suoraa päätä koko summaa osakemarkkinoille laittamaan.
Kai se romahdus alkaa siitä kun ihmiset alkaa itse panikoida.
Mä oon rohkeasti koittanut sijoittaa hyviin osingonmaksaja osakkeisiin, Outokumpu käväs 5€ paikkeilla jo ja Nokiatkin oli tarjouksessa jonkun matkaa alle 4€.
Tosin mun salkku on pitkän ajan tähtäimellä (25v) johon ei niin romahdukset vaikuta oikeastaan ollenkaan, ylä ja alamäkeä mahtuu tuohon ajanjaksoon varmaan useamman kerran.
”Hyvistä tuloksista huolimatta osakekurssit eivät ole nousseet. Yhdysvalloissa tulosjulkistajien kurssit ovat nousseet tulospäivänä keskimäärin vain 0,1 %”
