Säästäminen ja sijoittaminen

Nordnetin kautta kuluttomia superrahastoja. Ne on indeksirahastoja. Todella tylsiä, mutta pitkässä juoksussa suurin osa ammattilaisistakin häviää niiden tuotolle.

Kanmattaa huomioida se, että mikäli tarvitset niitä rahoja lyhyellä aikavälillä, pääoman pieneneminenkin on mahdollista. Jos tiedät, että pystyt pitämään rahoja min 10 vuotta ja mielellään ostamaan tasaisesti lisää, niin tuo on varmasti harkinnan arvoinen ratkaisu.

Jos indeksirahastot alkaa tökkiä tylsyyden vuoksi, osta mausteeksi osakkeita. Luultavasti ei kannata verrata tuottoja muutaman vuoden päästä. Voi tulla paha mieli.

Se on just näin kuten @Hende kirjoitti - menee vähän Nordnetin mainostamiseksi, mutta ei vastaavaa palvelupakettia ole pienellä rahalla säästävälle muualta tarjolla. Nordnetin omat kuluttomat Superrahastot ovat hyvä vaihtoehto, kuten myös erittäin matalakuluinen Eurostoxx 50 ETF. Kaikki nämä allokoivat rahat maantieteellisen alueensa isoimpiin yrityksiin ja keskimäärin isot eivät ole isoja vahingossa. Jos haluaa strategiaa vähän jatkojalostaa, niin jonkun osuuden voisi laittaa kehttyville markkinoille, joissa on isompi potentiaali, mutta myös isommat kulut ja riskit.

Koko kuvio on selitetty Nordnetin sivuilla aika kattavasti:

Toinen tapa on kerätä noita sataviiskymppisiä talteen ja tehdä ostot vaikka kerran vuodessa. Tällöinen arvopaperivalikoima laajenee, kun pääsee ostamaan suoria osakkeita ja kaikkia mahdollisia rahastoja (mm. tässä ketjussa useasti mainitut Vanguardin tuottteet).

Tällä hetkellä menee kuukausittain minimisumma ASP-tilille. Mitä sijoittamisesta ymmärtävät ovat tästä mieltä? Korkohan tuossa on pieni - vain 1% ja lisäksi 4% lisäkorko, joka ei pottia myöskään juuri kerrytä, koska se ei kasva korkoa korolle. Muutamia muita etuja ASP:ssa kuitenkin on. Olisiko kuitenkin järkevämpää alkaa tutustua rahastoihin ja alkaa sijoittaa nuokin vähät varat sinne? Suosituksia?

Täytyisi pikkuhiljaa ottaa selvää sijoitusmahdollisuuksista ja varsinkin sitten, kun onnistuu saamaan vakituisen työpaikan. Rahastoista, pörssikursseista ja muista en ymmärrä yhtään mitään, mikä kyllä vähän hävettääkin. Aina on kuitenkin ollut mielessä, että sijoittaminen jossain määrin alkaa, kun raha alkaa virrata tilille säännöllisemmin.

Edit: Nyt kun tässä tutustunut yllä oleviin kirjoituksiin ja tähän Nordnetiin, niin vähän kutkuttaisi aloittaa rahastosijoittaminen saman tien. Luulenpa, että sen 50€ pystyy vielä kuussa laittamaan sivuun ainakin.

Täytynee kuitenkin ottaa joku vähän asiaa tunteva kaveri avuksi. Jos esimerkiksi neuvotaan ostamaan Nordnetin kautta kuluttomia superrahastoja, niin ei mulla hajuakaan, mitä täytyy käytännössä tehdä, vaikka olen tässä nyt Nordnetin sivuja koittanut tässä lueskella. Tai sitten soitan asiakaspalveluun.

Paras aika aloittaa sijoittaminen on nyt. Riippumatta, millä mallilla on maailman talous jne. Aloittamisen viivytys tulee todella kalliiksi. Itse aloitin n. 20v ja olen erittäin tyytyväinen, että tuli aloitettua. Aluksi en ymmärtänyt juuri mitään, mutta heti kun oli omat rahat pelissä, asioista halusi ymmärtää enemmän ja enemmän.

En koe vieläkään olevani mikään pro-sijoittaja, mutta tiedän ymmärtäväni aiheesta melko paljon enemmän kuin keskiverto kaduntallaaja.

@Maalivahti, jos et saa koppia Nordnetin kk-säästämisestä, soita asiakaspalveluun ja pyydä opastamaan alkuun. Kerro sinne, että haluat kk-säästää superrahastoihin, niin varmasti mielellään kertovat tarvittavat speksit.

Yleisesti vielä kerran, sijoittaminen on pitkäjänteistä hommaa. Pikavoitot tehdään lotossa ja pitkävedossa, sijoittamisessa vain tuurilla. Kurssien heilahteluja ei kannata eikä tarvi säikkyä. Jos sijoitushorisontti on kymmeniä vuosia, tasaisesti ostamalla pääsee takuuvarmasti hyviin tuloksiin.

Edit. Aspeista ei kokemuksia. Tuotto aika köykäinen, mutta toki parempi tuokin kuin nollakorolla käyttötilillä…

3 tykkäystä

Kyllä, ja aloittaisinkin sijoittamaan heti, jos vain olisi ylimääräistä. Surullinen fakta vain on se, että tulot ovat niin pienet, että käytännössä kaikki menee pakollisiin kuluihin (ruoka, vuokra jne.).

Lupaan tässä ja nyt itselleni (ja miksei koko foorumille), että sijoittaminen rahastoihin alkaa kesän aikana. Silloin tulee olemaan vähän tulojakin sentään.

Pitkävedot ja pokerit on nähty, nykyään harvoin viihdekäytössä enää. Todettu on, en pärjää. Olen valmis pitkän tähtäimen säästämiseen. Ja juu, täytyy soitella tuonne asiakaspalveluun. Lähisuvusta löytyy enemmän asiantuntemusta, taidan käyttää heidänkin apuaan tässä. Mieluiten sitä kuitenkin asioi kasvotusten.

Sounds good!

Pääasia, että aloittaa. Silloin kun itse aloitin, ei Nordnetillä ollut vielä superrahastoja ja valitsin Seligsonin indeksirahastot (hyvin samankaltaisia, lähes kuluttomia rahastoja). Jos näihin haluaa sijoittaa, voin auttaa alkuun. Privaviestiä tulemaan, mikäli tarvetta. Tarjous myös muille voimassa…

3 tykkäystä

Pitäisköhän sitä itekin alkaa lisäkikkailemaan säästämisellä? On ASP ja parissa pankin rahastossa, mutta ehkä sitä voisi jotain uuttakin kokeilla. Ainakin vedonlyönti on jäänyt sitten lukioaikojen (heh, pari-kolme vuotta) aika vähälle. Itse asiassa viimeiseltä parilta vuodelta olen viitisenkymppiä voitolla (joskus lukioaikaan tein varmaan aika lähelle nollatulosta), ja jos olisin pelannut muutamalla tonnilla, niin olisin 0,33*(muutama tonni)€ voitolla. No, leikki leikkinä, jahka saa taas vähän massia päälle, voi lähteä säveltämään.

ASP-tilille ei kannata säästää, jos tavoitteena on löytää markkinoiden parhaat tuotot. Toisaalta matalamman tuotto-odotuksen kanssa kulkee käsi kädessä myös matalampi riski. Säästämiesi rahojen pitäisi siis pysyä turvassa ja kerryttää voimassa olevan sopimuksen mukaista korkoa. Jonkunlainen poliittinen riskihän tässä voi olla, koska käsittääkseni se on valtion tukema järjestelmä ensiasunnon hankintaa varten. Mutta en jaksa uskoa, että muutokset koskisivat jo tehtyjä ASP-sopimuksia.

Yksi asia mikä ASP-sopimuksessa joiltain joskus unohtuu on se, että lainan voi nostaa myös toisesta pankista mihin ASP-sopimuksen aikana on säästänyt. ASP:n etuna voidaan nähdä myös se, että omarahoitusosuutta säästämällä voi osoittaa pankille kyvykkyytensä säännölliseen säästämiseen ja tietynlaiseen suunnitelmallisuuteen. Molemmat ominaisuuksia, mitä pankki lainaa myöntäessään arvioi.

Jos aikeissa on jättää ASP-lainalla hankittu ensiasunto myöhemmin sijoitusasunnoksi, niin tässäkin on jotain rajoituksia ja karenssiaikoja vuokraamisen suhteen.

2 tykkäystä

Olen laiskana miettinyt ETF kuukausisäästämistä tyyliin osta ja pidä (ainakin 10 vuotta). Yhdelläkin ETF:llä saa markkinan keskituoton pienillä kuluilla ja säännöllisyys takaa ajallisen hajautuksen Rahoituksen kursseilta jäi myös aikanaan päähän lähinnä se että pitkällä aikavälillä indeksiä ei voi voittaa. Onko tylsä strategia?

En ole Hende enkä varmasti tiedä sijoittamisesta yhtä paljon, mutta vastaan silti. Indekseihin sijoittaminen on kieltämättä tylsää, mutta pitkällä (yli 10v) aikavälillä tosiaan tappavan tehokasta. Itse olen pitänyt n. 85% sijoituksista indekseissä, mutta rinnalla minulla on pieni ns. “pelisalkku” pitämässä kiinnostusta ja motivaatiota sijoittamiseen yllä. Itse asiassa kyseinen idea on Marko Erolan kirjasta poimittu ja olen kokenut, että sillä on konkreettista vaikutusta säästämisinnokkuuteeni. Pyrin kuitenkin pelisalkunkin osalta sijoittamaan laatuyhtiöihin enkä harrasta aktiivista kaupankäyntiä, vaikka en pyrikään samanlaiseen kurinalaisuuteen kuin “varsinaisten” sijoitusten kanssa. Itse asiassa pyrin leikkimielisesti voittamaan indeksin, vaikka en siihen varmasti pystykään.

Ulkomuistista 83% aktiivisesti hoidetuista rahastoista häviää vuosittain indeksille keskimäärin kulujensa verran. Näin ollen aktiivisesta salkunhoidosta ei käytännössä ole mitään hyötyä, vaan se ainoastaan lisää kuluja mm. kaupankäyntipalkkioiden muodossa. Ja kaiken huipuksi rahastoja hoitavat henkilöt tekevät sitä työkseen (tältä pohjalta voi miettiä, kuinka moni ei-ammattimainen piensijoittaja pystyy voittamaan indeksin). Osa rahastoista onnistuu toki tilapäisesti voittamaan vertailuindeksinsä jopa useiden vuosien ajan, mutta todennäköisyydet ovat koko ajan niitä vastaan. On kuitenkin mahdollista, että erityisen hyvä salkunhoitaja onnistuu päihittämään indeksin vuosi(kymmen) toisensa jälkeen, mutta tällaisen henkilön löytäminen ei ole helppoa. On myös huomattava ns. piiloindeksointi eli osa “aktiivisista” rahastoista seuraa todellisuudessa indeksiä, kuten alla olevasta blogista käy ilmi. Lisäksi moni rahasto ja tähtisalkunhoitaja on “kuopattu” matkan varrelle, jolloin jäljelle ovat jääneet ne poikkeuksellisen hyvää tuottoa takoneet rahastot. Asiaa voi havainnollistaa esimerkillä: Ajatellaan, että 10 000 salkunhoitajaa heittää noppaa ja saamalla silmäluvun yksi tai kaksi voittaa kyseisenä vuonna indeksin. On selvää, että noin suuresta porukasta osa voi heittää kymmenenkin vuotta putkeen ykkösen tai kakkosen, vaikka todennäköisyydet ovat koko ajan heitä vastaan. Näistä sitten leivotaan tähtisalkunhoitajia. Mutta kuten sanottua, poikkeuksellisen kyvykkäitä henkilöitä aina on.

(Niille, jotka eivät tiedä mitä indeksit ovat sitaatti Wikipediasta artikkelista Osakeindeksi: “Osakeindeksi mittaa osakkeiden hintamuutoksia. Kuhunkin sijoituskohdetta kuvaavaan indeksiin kootaan joukko arvopapereita, jotka yhdessä muodostavat mahdollisimman edustavan otoksen. Monet sijoitusrahastot vertaavat tuottoaan indekseihin.” Toisin sanoen indeksit kuvaavat esimerkiksi tietyn markkinan (USA) tai toimialan (autoteollisuus) keskimääräistä yritysjoukkoa. Esim. S&P 500 -indeksi seuraa Yhdysvaltain 500 suurimman pörssiyrityksen kehitystä.)

(Aktiivinen salkunhoito (lainaus alla olevasta blogista): “Aktiivisesti hoidetussa osakerahastossa salkunhoitaja pyrkii rahaston vertailuindeksiä parempaan tuottoon valitsemalla rahaston salkkuun sellaisia osakkeita, jotka tuottavat vertailuindeksissä olevia osakkeita paremmin.”)

(Lainaus Wikipediasta artikkelista Indeksirahasto : “Indeksirahasto on sijoitusrahasto, joka sijoittaa rahansa vertailuindeksin mukaiseen osakekoriin. Indeksirahasto ei ota näkemystä osakevalintoihin, vaan ostaa osakkeita samalla painolla kuin ne ovat indeksissä. Indeksin painot ja siihen kuuluvat osakkeet tarkistetaan muutaman kerran vuodessa. Tällöin indeksirahasto muuttaa tarvittaessa painotuksia indeksin koostumusta vastaavaksi. Passiivisen hallinnoinnin takia indeksirahasto on kuluiltaan aktiivista rahastoa edullisempi. Pitkäaikaissäästäjän kannalta pienet kulut ovat erittäin tärkeitä, sillä kulut ovat suoraan pois tuotosta. Indeksirahastojen hallinnointipalkkiot ovat noin 0,5% luokkaa ja merkintäpalkkio ilmainen tai prosentin osia. Vastaavien aktiivisten osakerahastojen merkintä- ja lunastuspalkkiot vaihtelevat paljon. Hallinnointipalkkio on yleensä 1,4-2,0% välillä.”)

Lukaisin tämän ketjun uudelleen läpi ja olin näemmä unohtanut, että @ljpp oli jo tuonut korkoa korolle -ilmiön esiin aiemmin. No, tuli hyvää kertausta ainakin :smiley:

Tupakkaa polttavat,jos nyt laitatte tupakkirahat säästöön,niin mitä on vuoden päästä säästössä?

Tupakkirahat

12 tykkäystä

Aika tyhjentävä vastaus. :slight_smile:

Jos ajatellaan, että aski maksaa 6€ ja niitä menisi yksi päivässä, niin 365 x 6,00€ = 2190€.

Leikitään, että kyseinen summa (30pv x 6€ =180€) sijoitettaisiin kuukausittain osakeindeksirahastoon kymmenen vuoden ajan, jolle tulisi markkinoiden keskimääräinen 7% tuotto (200v keskiarvo osakemarkkinalla). Tällöin säästöä kertyisi n. 31 000€. Kahdenkymmenen vuoden aikajaksolla kyseinen summa pääsisi jo todella jylläämään korkoa korolle, joten säästöä kertyisi 92 000€. Kolmessa vuosikymmenessä 212 000€. Tuotot laskettu Seligsonin laskurilla. Lisäksi 7%:n tuottoa on pidettävä nykyajassa varsin maltillisena ja Seligsonin laskuri ehdottaakin osakkeille 9%:n vuosituottoa, jolloin 30 vuodessa säästöä kertyisi jo 309 000€.

3 tykkäystä

Tylsät strategiat on monesti parhaita. Tunnen kaverin, jolla olisi kompetenssia sijoittaa osakkeisiin, mutta on valinnut indeksisijoittamisen. Perusteli päätöstään sillä, että tietää olevansa miljonääri melko pian silloisella säästötahdillaan ja helpoiten se käy indeksirahastojen kautta kun ei tarvi käyttää osakevalintoihin aikaa.

@Sardion :lta loistava teksti.

3 tykkäystä

Tyttärelle olisi tarkoitus aloittaa säästäminen tässä jossain kohtaa ja sellainen asia mietityttää, että onko millään pankilla mahdollista lyödä arvo-osuustilille hieman korkeampaa ikärajaa sen itselleen saamiseen kuin 18-vuotta? Tarkoitus on kyllä takoa tyttären päähän heti, kun hän jotain ymmärtää, että miten korkoa korolle toimii. Olisi silti hyvä saada pieni turva sen varalle, että verottaja ei pääse osingoille heti 18-vuotissyntymäpäivän jälkeen salkun tyhjentyessä jonkun turhanpäiväisen krääsän hankintaa varten.

Keskustelua aiheesta on hivenen jo aiemmin tässä ketjussa ja ilmeisesti ainakin (kivijalka)pankeilla voi olla mahdollisuus asettaa sijoitusten lunastamiselle korkeampi ikäraja kuin 18 vuotta. Kannattaa myös kuunnella alla oleva Rahapodin jakso, vaikka se nimellisesti perintöä käsitteleekin, sillä myös säästäminen on siinä isossa roolissa. (Löytyy Soundcloudista ja iPhoneilla podcastit -sovelluksesta.)

Jaksossa esitetään väite, että suurin ongelma ei niinkään ole lasten vaan lastenlasten suorittama säästöjen törsäys ja pohditaan, miten heidätkin saisi sitoutettua vaalimaan omaisuutta esim. suvun sijoitusyhtiö perustamalla.

Käytännön ohjeita on esim. tässä

Ja tässä on erinomainen vertailu eri vaihtoehdoista

1 tykkäys

Linkkejä lukematta vanhemmilla on aina oikeus aina ensin tilille. Jos haluaa lukita tilin lapselle esimekkiksi kunnes täyttää 30-vuotta, ei pitäisi olla ongelma kunhan ottaa puheeksi säästöä aukaistessa.

Ed. Oikeus kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.

1 tykkäys

Onko teillä 100 % luotto siihen, että pankkinne on olemassa sellaisenaan 30 vuoden päästä ja rahat saa varmuudella ulos?
Vai laitatteko vain normaalin riskin piikkiin, jos teette niin pitkän sopimuksen ja sitä ei ole ulosmitattavissa ennen aikojaan?