En ole Hende enkä varmasti tiedä sijoittamisesta yhtä paljon, mutta vastaan silti. Indekseihin sijoittaminen on kieltämättä tylsää, mutta pitkällä (yli 10v) aikavälillä tosiaan tappavan tehokasta. Itse olen pitänyt n. 85% sijoituksista indekseissä, mutta rinnalla minulla on pieni ns. “pelisalkku” pitämässä kiinnostusta ja motivaatiota sijoittamiseen yllä. Itse asiassa kyseinen idea on Marko Erolan kirjasta poimittu ja olen kokenut, että sillä on konkreettista vaikutusta säästämisinnokkuuteeni. Pyrin kuitenkin pelisalkunkin osalta sijoittamaan laatuyhtiöihin enkä harrasta aktiivista kaupankäyntiä, vaikka en pyrikään samanlaiseen kurinalaisuuteen kuin “varsinaisten” sijoitusten kanssa. Itse asiassa pyrin leikkimielisesti voittamaan indeksin, vaikka en siihen varmasti pystykään.
Ulkomuistista 83% aktiivisesti hoidetuista rahastoista häviää vuosittain indeksille keskimäärin kulujensa verran. Näin ollen aktiivisesta salkunhoidosta ei käytännössä ole mitään hyötyä, vaan se ainoastaan lisää kuluja mm. kaupankäyntipalkkioiden muodossa. Ja kaiken huipuksi rahastoja hoitavat henkilöt tekevät sitä työkseen (tältä pohjalta voi miettiä, kuinka moni ei-ammattimainen piensijoittaja pystyy voittamaan indeksin). Osa rahastoista onnistuu toki tilapäisesti voittamaan vertailuindeksinsä jopa useiden vuosien ajan, mutta todennäköisyydet ovat koko ajan niitä vastaan. On kuitenkin mahdollista, että erityisen hyvä salkunhoitaja onnistuu päihittämään indeksin vuosi(kymmen) toisensa jälkeen, mutta tällaisen henkilön löytäminen ei ole helppoa. On myös huomattava ns. piiloindeksointi eli osa “aktiivisista” rahastoista seuraa todellisuudessa indeksiä, kuten alla olevasta blogista käy ilmi. Lisäksi moni rahasto ja tähtisalkunhoitaja on “kuopattu” matkan varrelle, jolloin jäljelle ovat jääneet ne poikkeuksellisen hyvää tuottoa takoneet rahastot. Asiaa voi havainnollistaa esimerkillä: Ajatellaan, että 10 000 salkunhoitajaa heittää noppaa ja saamalla silmäluvun yksi tai kaksi voittaa kyseisenä vuonna indeksin. On selvää, että noin suuresta porukasta osa voi heittää kymmenenkin vuotta putkeen ykkösen tai kakkosen, vaikka todennäköisyydet ovat koko ajan heitä vastaan. Näistä sitten leivotaan tähtisalkunhoitajia. Mutta kuten sanottua, poikkeuksellisen kyvykkäitä henkilöitä aina on.
(Niille, jotka eivät tiedä mitä indeksit ovat sitaatti Wikipediasta artikkelista Osakeindeksi: “Osakeindeksi mittaa osakkeiden hintamuutoksia. Kuhunkin sijoituskohdetta kuvaavaan indeksiin kootaan joukko arvopapereita, jotka yhdessä muodostavat mahdollisimman edustavan otoksen. Monet sijoitusrahastot vertaavat tuottoaan indekseihin.” Toisin sanoen indeksit kuvaavat esimerkiksi tietyn markkinan (USA) tai toimialan (autoteollisuus) keskimääräistä yritysjoukkoa. Esim. S&P 500 -indeksi seuraa Yhdysvaltain 500 suurimman pörssiyrityksen kehitystä.)
(Aktiivinen salkunhoito (lainaus alla olevasta blogista): “Aktiivisesti hoidetussa osakerahastossa salkunhoitaja pyrkii rahaston vertailuindeksiä parempaan tuottoon valitsemalla rahaston salkkuun sellaisia osakkeita, jotka tuottavat vertailuindeksissä olevia osakkeita paremmin.”)
(Lainaus Wikipediasta artikkelista Indeksirahasto : “Indeksirahasto on sijoitusrahasto, joka sijoittaa rahansa vertailuindeksin mukaiseen osakekoriin. Indeksirahasto ei ota näkemystä osakevalintoihin, vaan ostaa osakkeita samalla painolla kuin ne ovat indeksissä. Indeksin painot ja siihen kuuluvat osakkeet tarkistetaan muutaman kerran vuodessa. Tällöin indeksirahasto muuttaa tarvittaessa painotuksia indeksin koostumusta vastaavaksi. Passiivisen hallinnoinnin takia indeksirahasto on kuluiltaan aktiivista rahastoa edullisempi. Pitkäaikaissäästäjän kannalta pienet kulut ovat erittäin tärkeitä, sillä kulut ovat suoraan pois tuotosta. Indeksirahastojen hallinnointipalkkiot ovat noin 0,5% luokkaa ja merkintäpalkkio ilmainen tai prosentin osia. Vastaavien aktiivisten osakerahastojen merkintä- ja lunastuspalkkiot vaihtelevat paljon. Hallinnointipalkkio on yleensä 1,4-2,0% välillä.”)
Lukaisin tämän ketjun uudelleen läpi ja olin näemmä unohtanut, että @ljpp oli jo tuonut korkoa korolle -ilmiön esiin aiemmin. No, tuli hyvää kertausta ainakin 