Nämä on hienoja ajatuksia, etenkin tupakanpolttamisen lopettaminen. Laskelmia haluan kommentoida sen verran, että pitää ottaa huomioon rahan ostovoiman heikkeneminen ja verot, kun voitot nostetaan. Pankkien yms. laskurit ei yleensä huomioi niitä ja siksi ne antavat vähän väärän kuvan tilanteesta.
Tuosta voisin laittaa omat laskelmani. Tehdään 2 vaiheessa, koska sijoituksia tehdään useita vuoden aikana.
Vaihe 1. Lasketaan sijoitusten arvo ensimmäisen vuoden lopussa. Oma sijoitus on siis tuo 2190 e. Korkoa tulee tammikuun sijoitukselle 11 kk (oletetaan, että sijoitukset tehdään aina kuukauden lopussa) ja joulukuun sijoitukselle 0 kk. Muut samalla ajatuksella. Näistä muodostuu aritmeettinen lukujono, jonka summa
S = 12/2 (0 + 0,07 * 180 * 11/12) = 69,30 (e). Siten 1. vuoden lopussa sijoituksen arvo on 2190 + 69,30 = 2259,30.
Vaihe 2. Koska vuodet ovat yhtä pitkiä, niin voidaan laskeminen yksinkertaistaa niin, että sijoitetaan saatu 2259,30 e joka vuoden lopussa 30 vuoden ajan. Tässä puolestaan käytetään geometrista lukujonoa. Sijoituksen arvo 30 vuoden kuluttua
A = (1,07^30-1) / 0,07 * 2259,30 e = 213.415 e. Tästä on itse sijoitettu 2190 e * 30 = 65.700 e. Loppuosasta maksetaan pääomaveroa sitten, kun rahaa nostetaan.
Suomessa vuosittainen inflaatio on ollut n. 5% n. 50 viimeisen vuoden ajalta. Siten rahan reaaliarvo eli ostovoima laskee keskimäärin n. 4,76%. Tämä huomioiden sijoituksen reaaliarvo on 213.415 e * (1-0,0476)^30 = 49.379 e. Eli siis tuo 213.415 e 30 vuoden päästä vastaisi n. 50.000 e tällä hetkellä.
Inflaatio ei ole suoraan sovellettavissa osakkeisiin, jotka ovat reaaliomaisuutta (osuus yhtiöstä X). Tehokkaassa markkinassa rahan arvon lasku näkyy osakekurssissa, eli omaisuus on itseasiassa suojattuna inflaatiolta.
Pakko kysyä, että miten rahan arvon heikkeneminen näkyy kurssissa? Tietenkin, jos puhutaan eri valuutoista, niin niissä valuuttakurssien muutokset muuttavat osaltaan myös osakkeiden yms. arvoa alas / ylös.
Teoriassa osakkeen rahamääräinen hinta nousee, jos rahan arvo laskee, mutta yhtiön arvo pysyy muuttumattomana. Asunto-osakeyhtiö lienee esimerkki helpoimmasta päästä.
Asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen. Osakkeen hintaan on leivottu sisään paljon asioita ja inflaatio voi vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan suuntaan tai toiseen.
Kyllä. Osakesijoituksessa on kuitenkin potentiaalia voittaa vastaava käteistalletuksen korko ollen paremmin suojassa inflaatiolta. Toki osakkeeseen kohdistuu sitten muita riskejä.
Tuo 7% on siis jo inflaatiokorjattu keskimääräinen osakemarkkinoiden reaalituotto. Osakemarkkinoiden keskimääräisestä tuotosta näkee erilaisia lukuja n. 6 - 10%:n väliltä, mutta tuo Siegelin luku on varmasti tarkin.
Ja voihan niitä omia sijoituksia myöskin nostaa inflaation mukaan. Tai no, tietysti ansiotasonkin pitäisi nousta. Se on tietysti ongelmallista, jos se ei 30 vuodessa nouse.
Jotain outoa tuossa kyllä on, koska esim. S&P 500 on ollut 50 pistettä 30.9.1958 ja 2000 pistettä 3.9.2014. Eli aika tarkkaan 56 vuodessa on tuo muutos tullut.
Olkoon p keskimäärinen vuosittainen kasvu ilman inflaatiota ja x = 1 + p/ 100.
Lasketaan, mikä x on
50* x^56 = 2000 → x^56 = 40 → x =1,068. Siis keskimääräinen vuosittainen indeksin kasvu on n. 6,8%.
Suomessa elinkustannusindeksi v. 1956 oli 131,7 ja 2014 1907. Keskimääräinen hintojen nousu eli inflaatio vuodessa olisi siten
131,7 * x^56 = 1907 → x = 1,0488 eli inflaatio keskimäärin 4,88%. Jos siis suomalainen olisi sijoittanut tuolla välillä tuohon indeksiin, niin ei reaalinen tuotto olisi kuin pari prosenttia vuodessa.
Näin. Olisiko Erolan kirjassa ollut myös se, että yritykset tekevät inflaatiokorotuksen tavallaan automaattisesti korottamalla vastaavasti tuotteen tai palvelun hintaa, ja tämä näkyisi suoraan osakekurssissa. (Tietysti tuottavuuskehitys vielä erikseen: jos firma pystyisi muuttamaan tiettyä tai jopa useaa toimialaa radikaalisti, sehän näkyy kurssissa jossain vaiheessa vähän reilumminkin.)
Näin pitkällä aikavälillä tulee jo vastaan Suomen 1970-lukulainen inflaatio/devalvaatio -kierre. Nyt olen vähän laiska tarkistamaan USA:n inflaatiota, mutta meillähän se on viime vuosina ollut 0-2 % vuodessa (ja nyt jopa deflaatiota, eli reaalinen tuotto voisi olla “pienelläkin” tuottoprosentilla aika hyvä):
Eli jos yrityksellä olisi tässä tilanteessa jopa hinnankorotusoptio, sen pitäisi näkyä kurssissa?
On totta, että inflaatio on nykyään poikkeuksellisen alhaista, mutta kun tuossa osakkeiden kohdalla puhutaan pitkästä ajasta, niin tuntuisi oudolta poimia nykyinen pieni inflaatio laskelmiin ja näin “kasvattaa” tuotto-odotuksia. Itse en näistä indekseistä tiedä oikein mitään, olen rahastoihin rahaa lykännyt, mutta sieltä ei ole oikein mitään tullut. Kehotan vaan kaikkia suhtautumaan varauksella näihin sijoitusten tuottoihin. Laskutaidosta ei ainakaan ole haittaa.
Olin joskus Nordean Private Bankingissa Tampereella pari kuukautta harjoittelussa ja siellä oli silloin se Mermaid tai joku myynnissä. En tajunnut niitä ehtoja silloin, eikä moni sijoittajakaan ja otti sitten lukua.
Jep. Tästä olemme varmasti samaa mieltä, eli joku “järkevä” inflaatioprosentti laskelmissa voisi olla 2-4. Nykytilanteen % on varsin alhainen, ja 70-luvulla mentiin ihan eri sfääreissä.
Täälläkin kaupallinen koulutus, mutta ei rahoituspuolelta. Oikea sijoitustoimintakin vasta lähdössä liikkeelle opiskeluaikojen “osakeloton” jälkeen, paljon on vielä opittavaa.
Tuo Erolan Markon kirja on nostettu esiin moneen kertaan.
Onko kyseessä säästäjien ja sijoittajien pyhä kirja jota ilman ei pärjää?
Erolan veljekset asuivat joskus kölvipoikina naapurissa.
Olisi vissiin pitänyt alkaa kaveeraamaan Markon kanssa niin saattaisi olla edes jotain säästössä?
Pitkän aikavälin reaalituottoon on laskettu osingot mukaan. Ilmeisesti laskelmasi on tehty hintaindeksin, ei tuottoindeksin perusteella?
Lainaus linkkaamastasi Oksaharjun jutusta:
Yleensä sanotaan, että pörssin pitkän aikavälin keskituotto on 8–10 prosenttia vuodessa nimellisesti. Kun tästä huomioi inflaation vaikutuksen Euroopan keskuspankin noin 2 prosentin vuotuisella tavoitteella, saadaan pörssiosakkeiden keskimääräiseksi vuotuiseksi reaalituotoksi ylälaidan mukaan ilmaistuna 8 prosenttia. Lukema huomioi myös osingot, jotka edustavatkin leijonanosaa pitkän aikavälin sijoitustuotoista.
Tässä taas lainaus alla olevasta Paasin kirjoituksesta (boldaus oma):
Professori Jeremy Siegel onkin tehnyt valtavan työn laskiessaan osingot ja inflaation huomioivan reaalituoton USA:n osakemarkkinoille 214 vuoden ajalta (1801-2015). Tämän tuottohistorian valossa osakemarkkinat tuottavat keskimäärin 6,6 prosenttia enemmän ostovoimaa vuodessa*.
Pienet arvoyhtiöt ovat puolestaan tuottaneet 9,9% vuodessa
Minä puolestani löysin sijoitusvaihtoehdon, joka 88 vuoden aikana (1927-2015), osingot ja inflaation huomioiden on tuottanut keskimäärin 9,9 prosenttia vuodessa**.
Ei tarvitse tehdä “pelisalkkua” todistaakseen mitään. Merkkaa johonkin ylös virtuaaliset nerokkaat peliliikkeet, sekä esim. indeksirahaston kurssi ja tarkista ajan kuluttua miten meni.
Omasta mielestäni Bitcoin-spekulaatio ei kuulu “sijoittaminen”-otsikon alle lainkaan. Valuuttakaupankäynti vaatii joka tapauksessa perinteiseen osakesijoittamiseen nähden varsin laaja-alaista tietämystä niistä useista tekijöistä, jotka vaikuttavat valuuttojen kurssikehitykseen.
Itse olen pohtinut (osakesijoittamiseen liittyen) käteisvarannon kasvattamisen aloittamista hiljalleen. Perinteisesti pörssisyklin on ajateltu olevan lähellä huippuaan, kun osakkeiden arvostuskertoimet ovat koholla, pörssilistautumiset lisääntyvät ja lätkäfoorumille avataan sijoitusketju Nykyiset matalat korot ovat valuneet muidenkin omaisuusluokkien arvostuksiin - ja uutisissa tehdään juttuja asuntosijoittamisen autuudesta.
Nykyiset matalat korot ovat valuneet muidenkin omaisuusluokkien arvostuksiin - ja uutisissa tehdään juttuja asuntosijoittamisen autuudesta.