Allekirjoitan kirjoituksesi kyllä täysin. Itse asiassa myös kultaan yms. “sijoittaminen” on puhtaasti spekulatiivista, sillä kulta itsessään ei tuota minkäänlaista lisäarvoa kuten vaikkapa yritysten kasvu tekee. Itse pysyn näistä spekulatiivisista sijoituksista kaukana.
Itsekin aloin juuri kasvattaa käteisvarojen määrää. Pörssikurssit eivät vielä ole monissa maissa kaikkien aikojen pistelukuennätyksissä, mutta sen sijaan niiden suhde BKT:hen on kansainvälisesti kaikkien aikojen tapissa. Esimerkiksi Warren Buffett onkin kasvattanut sijoitusyhtiönsä Berkshire Hathawayn käteisen määrän kaikkien aikojen suurimmaksi ja samaa linjaa ovat seuranneet mm. Oksaharju ja monet muutkin arvo-/laatusijoittajat.
Luen parhaillani täälläkin suosituksia saanutta Seppo Saarion Miten sijoitan pörssiosakkeisiin -kirjaa ja siinäkin on listattu pörssikuplan merkkejä. Niistä liki jokainen täyttyy tämän hetken markkinalla: esimerkiksi korot ovat lähdössä nousuun ja ne kulkevat yleensä päinvastaiseen suuntaan pörssikurssien kanssa. Toinen tärkeä seikka on se, että osakesijoittaminen on jälleen noussut koko kansan puheenaiheeksi ja sijoitussuosituksia vilisee kaikkialla.
Hyvä pääsääntöhän on, että markkinoilla kannattaa toimia aina päinvastoin kuin massat tekevät. Silloin kun kaikki paniikissa myyvät ja osakehinnat syöksyvät alas, on paras hetki ostaa osakkeita. Silloin kun taas kaikki ostavat ja osakehinnat ovat pilvissä, on hyvä hetki myydä. On tietenkin mahdotonta ajoittaa markkinoita tarkasti siten, että tietäisi, milloin kurssit ovat alimmillaan ja milloin korkeimmillaan. Selvässä laskumarkkinassa voi kuitenkin lisätä esimerkiksi kuukausisijoitusten määrää. Saarion kirjassa on myös metodi jota monet ammattisijoittajat käyttävät eli kun pörssikurssit ovat nousseet 10% pohjalukemasta, on aika ostaa.
Yksi hyvä esimerkki pörssihuumasta on Outokummun osake, josta kaikki nyt kohkaavat. Silloin kun osakkeen hinta oli vuosi pari takaperin hieman päälle 2 euroa, kaikki puhuivat kuolevasta yrityksestä ja myivät osaketta. Nyt hinta on reilut 7 euroa ja analyytikot kilvan kehottavat ostamaan sitä. Markkinat tulevat aina jälkijunassa näiden suhteen eli ostot on kannattanut tehdä ennen kuin yhtiö nousee pörssiuutisten kärkiaiheeksi. Suurimmat voitot pörssissä onkin Saarion kirjan mukaan tehty juuri ostamalla hyvien yhtiöiden osakkeita jopa joidenkin kymmenien senttien hintaan eli silloin, kun “toivo on menetetty” ja itseään voimistava markkinoiden paniikinomainen myyntireaktio on ollut ylimitoitettu. Toki sijoittajan silloin täytyy yrityksen tunnuslukuja ja kyseessä olevan alan tulevaisuutta analysoimalla tunnistaa, onko kyse Talvivaarasta vai yrityksestä, joka vain hetkellisesti on alamaissa.
Kiitoksia. En ollut ajatellut osinkoja ollenkaan ja sieltä sitä rahaa tulee. Olen nyt tehnyt hiukan opiskelua ja avannut Nordnetiin tilin, jonne ryhdyn laittamaan kuukausittain rahaa pariin indeksirahastoon.
Excelillä olen laskenut, mitä siitä voisi tulla. Tietenkin edes suht tarkan arvion tekeminen on miltei mahdontonta, kun kurssit menevät ylös ja alas. Jos tuotto-odotuksena on tasainen vuosittainen 7 % ja tehdään kuukausittaista sijoittamista samalla summalla, niin 30 vuodessa sijoituksen lopullinen arvo tulee n. 3,4 -kertaiseksi siihen verrattuna mitä omaa rahaa on laitettu. Ajattelin kuitenkin laittaa aluksi esim. 3 vuotta sijoituksen tuplana. Näin koronkorkoefektiä saa suuremmaksi ja sijoituksen loppuarvo olisi 3,8 -kertainen.
Nyt on hyvin muodikasta varoitella nurkan takana vaanivasta kurssien vapaapudotuksesta. Pidän tätä lähinnä käänteisindikaattorina - ennen 2008 rysähdystä huutelijat olivat todella harvassa.
Totta tuokin. Muiden muassa Peter Seligson kirjoitti tuoreimmassa Seligsonin osavuosikatsauksessa seuraavasti:
Mielenkiintoista on ollut epäsuhta mediahälyn ja
markkinakehityksen välillä. Kurssit nousevat, mutta
julkinen niin sanottu keskustelu on täynnä varoituksia
korkeista arvostuksista ja lähestyvästä romahduksesta.
Yleensä tulkitsen katastrofikakofonian lähinnä positiiviseksi
signaaliksi tulevan kurssikehityksen kannalta.
Sitä se on ainakin ollut aiemmin.
Maailmantalous kasvaa taas ja vaikka riskejä on
(kuten aina) vaikuttaisi kasvu olevan vakaammalla
pohjalla kuin pitkään aikaan. Kysyntä jakautuu sekä
maantieteellisesti että toimialoittain hyvin. USA:n ja
Euroopan kasvu on mukavalla tasolla ja Kiinakin näyttää
odotettua paremmalta. Eikä muualla Aasiassakaan
mene ollenkaan kehnosti.
Muuallakin riskit ovat enemmän poliittisia kuin suoraan
taloudesta kumpuavia, sillä yritysten, pankkien
ja kuluttajien tasetilanne näyttää terveeltä. Merkkejä
on vihdoin siitäkin, että mikäli myötäiset taloustuulet
jatkuvat, voi myös populistinen paine politiikassa
hieman hellittää, vaikka Brexit ja Trump painavatkin
edelleen tunnelmia.
Tässä asuntovelallisena mietityttää pankin tarjoama korkokatto. En ole sitä ottanut, mutta pitäisikö? Maksaa kuitenkin jonkin verran ja pomppaako ne korot nyt niin ylös, että korkokatto kannattaisi. Mitä mieltä on taloustietäjät?
Monesti suojaus on määräaikainen. Esimerkiksi 5 vuotta. Hinta on kuitenkin yleensä kova suhteessa edes teoreettiseen hyötyyn tuolla aikajaksolla. Mitään hirveitä muutoksia korkoihin ei ole odotettavissa noin lyhyellä aikavälillä ja vaikka jos tapahtuisi niin käytännössä parille viimeiselle vuodelle voisi tulla jotain pientä etua asiakkaalle.
@ljpp tapaan pidän korkokattoa pääsääntöisesti pankin tuotteena ja rahasampona. En itse ottaisi. Toki elämäntilanteita on monia.
Korkokaton mielekkyyttä on helppo arvioida ruutupaperilla ja viivottimella. Suora viiva kiinteän koron tasolle ja nouseva käyrä/viiva kuvaamaan mahdollista korkokehitystä. Sitten tarkkailee kuvaajien alle jäävää pinta-alaa ja funtsii miten korkojen pitää nousta, että kiinteäkorkoisen alle jää vähemmän.
Komppaan edellisiä, eli pidän puhtaana pankin bisneksenä. Korkokatto on yksinkertaistettuna pitkän aikavälin vedonlyöntiä huonolla kertoimella: maksat heti x euroa saadaksesi (todennäköisesti pienen) hyödyn silloin, jos korkokaton ehdot täyttyvät. Excelilläkin helppo pyöritellä ja hakea raja-arvoja.
Itse rakensin “korkokaton” noin kuusi vuotta sitten mahdollisimman lyhyeen viitekorkoon. Sitten lainanhoitotilille y euroa / kk (> silloinen korko + lyhennys). Eli jos korot nousisivat, tilille olisi jo kertynyt jotain.
Kävikin niin, että korot laskivat ja lainanhoitotilistä tulikin “kulutusluottotili”. Toisaalta hyvä niinkin.
Näin olen tätä miettinyt, mutta piru ku ei tosta korosta tiedä milloin se lähtee nousuun, ja kuinka jyrkästi. Tyhmältä tuntuisi ottaa liki 10k€ lainaa korkokattoa varten, ja katsella kun korot ei nouse yli katon korkokaton aikana. Pitäisi koron nousta yli katon aika paljon, jotta maksetun rahan saisi takaisin. Aioin säästämällä varautua koron nousuun.
Kiitos vinkeistä. Piti ihan kysyä mielipiteitä, kun aktiivisesti pankki tuota tarjoaa.
Näissä kannattaa aina miettiä, että mikä on vastapuolen motiivi tyrkyttää jotain ja varsinkin, kun kyseessä on vielä pankki.
Näin lonkalta heittämällä väittäisin, että suomalaisille myydään aika paljon ylimääräistä turvaa ja käytetään hyväksi sitä, että keskivertojannu yrittää kaihtaa riskiä ihan viimeiseen asti. Mahdollisiin pahan päivän skenaarioihin pystyy kuitenkin lähes jokainen itse jollain tasolla varautumaan.
@jackpot@Sardion Olen hiukan eri mieltä siitä kuuluuko esim. bitcoin ja kulta sijoittamiseen. Se, että itse ei sijoita kyseiseen instrumenttiin ei tee siitä yhtään vähempää kuin mikään muukaan.
Kaikki sijoittaminen on spekulatiivista. Sijoittaja voi ottaa asioista selvää, mutta loppujen lopuksi jokainen päätös on spekulatiivinen, koska kukaan ei tiedä 100% osakkeeseen vaikuttavista asioista. Esimerkiksi subprime-kriisi tapahtui nimenomaan spekuloimalla roskasijoitusinstrumentteja.
Kulta tuottaa lisäarvoa vakaudellaan. Kullan tuottopotentiaali on suhteessa pieni, mutta sen arvo pysyy lähes muuttumattomana, usein jopa nousee, kun talous horjuu. Näin ollen kultaa voi pitää strategisesti hyvänä sijoituskohteena; osta kultaa kun suhdanteet korkealla ja osakkeet kalliita, myy kun talous romahtaa ja osta halpoja osakkeita ja muita assetteja, esim. kiinteistöjä.
Kryptovaluutat itsessään ovat ihan oma maailmansa. Tällä hetkellä sijoitusinstrumentteina pelottavia monille, mutta tulevat yleistymään. Pitkällä aikavälillä bitcoin saattaa menettää mielenkiintonsa, mutta taustalla oleva teknologia, blockchain, tulee olemaan normi assettikaupoissa tulevaisuudessa. suosittelen tutustumaan tarkemmin. Väitän, että blockchain saatta olla tärkein yksittäinen digitaalinen keksintä arpanetin/internetin jälkeen, ja tulee mullistamaan pääomamarkkinat seuraavien 5-10 vuoden aikana.
How Economic Machine Works by Ray Dalio (video alla). Ray Dalio on maailman 69. rikkain henkilö, joka on tehnyt omaisuutensa sijoittamisella. Video on todella yksinkertainen (dumbed down for Muricans), mutta viihdyttävä ja on the point. Video antaa lisää lihaa luiden ympärille aiheeseen, josta @Sardio puhui ylhäällä
OP tarjosi 10v korkokattoa erään lähteen mukaan vuonna 2010 hintaan 15000€ / 10 vuotta (100 000€ laina). En muista mikä oli korkotaso ja maailman tilanne tuolloin enkä lähde arvioimaan järkevyyttä sen tarkkemmin.
Kuitenkin: esimerkissä 100000€ laina 3% korolla, 700€/kk kiinteä lyhennys vs. lisänä 10v / 15k€ hintaisella korkokatolla.
Käytännössä pidentää laina-aikaa noin kolme vuotta
Ilman korkokattoa kokonaiskustannus (laina+korot) on noin 124k€ (laina-aika 15 vuotta)
Korkokaton kanssa kokonaiskustannus noin 149k€ (laina-aika 18 vuotta)
Eli maksat korkoa myös korkokatosta. Lopulta 15k€ korkokatosta maksat 25k€, eli maksat laina-aikana noin 10000€ enemmän korkoja korkokaton takia.
Ilman korkokattoa kulut ovat karkeasti siis samat kuin pelkän korkokaton kulut laina-aikana!
Toki edelliseen pitää huomioida että korkokatosta voi olla myös asiakkaalle hyötyä.
Jos olisin nyt neuvottelemassa pankin kanssa uudesta asuntolainasta, niin kysyisin tarjouksen myös kiinteästä korosta. Käsittääkseni kevään mittaan on tullut tarjolle myös yli 10v kiinteitä korkoja. Tämä ei siis ole ns. korkokattona myytävä irrallinen tuote, vaan nimensä mukaisesti kiinteä korko ennalta sovitulle ajanjaksolle.
Toki tämän hetken matalassa korkoympäristössä nuo ovat väistämättä kalliimpia kuin muuttuvakorkoiset lainat. Toisaalta vastineeksi saa pidemmälle ajalle tarkan tiedon kuukausittain lainanhoitoon kuluvasta summasta ja ehkä paremmat yöunet. Lainan sitominen kiinteään korkoon on toisaalta myös spekulaatio korkojen nousun puolesta, joka voi tulla myös kalliimmaksi kuin muuttuvakorkoinen laina.
Oma kommenttini koski aikaisempaa keskustelua, jossa pohdittiin bitcoin-hankinnan arvon mahdollista moninkertaistumista ilman sen kummempia perusteluita. Niitä kuulisin mielelläni edelleen. Toki kukin saa käyttää sijoitus-termiä kuten haluaa - ja sijoittaa vaikka itseensä. Kultaa en ole missään yhteydessä sulkenutkaan pois, mutta en myöskään vertaisi sitä kryptovaluuttaan.
Jos tarkoitit spekulatiivisella yleistä epävarmuutta, niin kaikki on spekulatiivista. Uskon eläväni vielä huomenna, mutta en voi kyllä täysin varma olla asiasta. Tulevaisuuden tapahtumilla on kuitenkin omat todennäköisyytensä, minkä voi ottaa huomioon omaa riskiprofiilia laskelmoidessa. Minun on ainakin helpompi hahmottaa muutaman hyvin tuntemani yrityksen tuloksen muodostumista, kuin esimerkiksi tietyn kryptovaluutan roolia ja arvostuksen kehitystä tulevaisuudessa.
Onko joku perehtynyt blockchain/lohkoketju asiaan paremmin?
Kiinnostaisi jonkun yhtiön osake, joka on tekniikan kehitykseen investoinut, mutta osakkeen hinta ei olisi vielä digi-boomin nostattama. Esim joku finanssialan, kaupan, tai perusteollisuuden yhtiö.
Sitä ei moni ymmärrä ja vielä harvempi tässä vaiheessa tietää löytyykö niille joku killer-sovellus vai ei. Moni itseäni viisaampi on sitä mieltä, että potentiaalia on.
En siis itsekään asiaa ymmärrä, mutta jos kerrankin olisi ajoissa liikkeellä. Amazonin osaketta tiirailin joskus viisi vuotta sitten, mutta en ostanut kun tuntui niin kalliilta. Tänään ne on tonnin kpl.