Eräs ystäväni (tekniikan professorikoulutettava) taisi tiivistää asian suunnilleen näin, kun pyysin mahdollisimman simppeliä kuvausta: Lohkoketju (blockchain) on älykäs tietokanta, joka koostuu toisiinsa kytketyistä palasista. Kun yhdessä palasessa tekee muutoksia, vaikuttaa se myös seuraaviin palasiin. Yksittäinen henkilö voi kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi vain oman palasensa (lohkonsa) sisältöön ja näkee sen tiedot. Tämä mahdollistaa esimerkiksi älykkäät ja itsestään toimivat sopimukset, jolloin tietty muutos sinun palasessasi käynnistää ketjureaktion lohkoketjussa.
Lohkoketjua on pidetty suurimpana mullistuksena sitten internetin ja aiheesta on kohkattu varsinkin pankki- ja rahoitusalalla jo muutamia vuosia. Otetaan esimerkiksi vakuutuskorvaus: lohkoketju voisi mahdollistaa sen, että kun ihminen vaikkapa kaatuu nopeasti, tunnistaa esimerkiksi älypuhelimeen kytketty anturi sen ja lohkoketjussa tapahtuu muutos. Käynnistyy tapahtumaketju, joka tunnistaa kaatujan vakuutussopimuksen sisällön, tekee automaattisen korvauspäätöksen ja maksattaa korvauksen henkilön tilille. Kaikki tämä voi tapahtua sekuntien murto-osassa. Kaiken huipuksi se mahdollistaa koko vakuutusyhtiön tipauttamisen pois kuviosta, kun ihmiset voivat keskenään muodostaa omia lohkoketjuihin perustuvia älykkäitä ja luotettavia sopimuksia. Samalla tavalla se mahdollistaa pankkien ja hyvin monien muiden esim. turvallisuutta takaavien tahojen pudottamisen pois ihmisten keskinäisistä suhteista, sillä lohkoketjua on käytännössä mahdotonta murtaa (kryptovaluutat).
Samaa suosittelisin jos ei siedä epävarmuutta. Ainakin 10 vuoden kiinteän koron sai ainakin hetki sitten aika kohtuullisen tuntuisena 1-2 % kokoisena. Jotenkin pidän sitä selkeämpänä ja todennäköisemmin halvempana kuin korkokattoa tai -putkea. Lisäksi pankit eivät noin pitkää kiinteää korkoa juuri tarjonneet, vaan piti itse kysyä -siitä vähän päättelin, että kiinteä korko on huonompaa bisnestä pankille kuin nuo katot ja putket.
Mutta koko lainaa ei varman kannata tuollaiseen laittaa, ainoastaan osa. Miinuksena kiinteässä korossa on esim. sakkomaksut pankin saamatta jääneistä koroista jos tulee ero, kuolema tms. odottamatonta, joka pakottaa maksamaan lainan ennen aikojaan pois.
Itse asiassa suurin osa pointeista oli enemmän Sardion kommentteihin liittyen, tägäsin sut siihen mukaan syystä aivovamma.
Kulta ei ole bitcoin ja bitcoin ei ole kulta. Tästä, kuten suurimmasta osasta muuta mitä sanoit olen täysin samaa mieltä.
Sanoilla on useampi kuin yksi merkitys, tässä muutama lisää sanalle speculation;
1. the forming of a theory or conjecture without firm evidence. “there has been widespread speculation that he plans to quit” synonyms: conjecture, theorizing, hypothesizing, supposition, guesswork 2. investment in stocks, property, etc. in the hope of gain but with the risk of loss. “the company’s move into property speculation”
Kaikki sijoittaminen on spekulatiivista, vain spekulaation määrä on eri. Mitä paremmin tunnet yrityksen, henkilöstön, sidosryhmät, alan, sekä markkinat, riskiä voi pienentää. Poistaa sitä ei voi.
Mun pointti tässä oli enemmän Sardion kommentti (alla), jossa erotettiin spekulatiivinen ja “ei-spekulatiivinen” sijoittamine. Semantiikkaa, mutta pienet asiat ratkaisee.
@ljpp@Joksu Sardiolta tulikin hyvä vastaus. Tässä vielä yksinkertaistetumpi, oksat-pois-ja-kulmat-suoriksi -tyyppinen vastaus;
Blockchain on sama pääomalle, kuin mitä Internet on tiedolle; assettien vapaa liikkuminen globaalisti ilman keskitettyä hallintoa.
Mm. JPMorgan, jossa kaveri on softakehittäjä, kehittää blockchainiin perustuvia tuotteita ja palveluita, ja ilmeisesti suurin osa maailman isoista pankeista ja finassitaloista tekee samaa.
Tällä hetkellä suurin osa blockchain startupeista (joita itse olen nähnyt/lukenut) ovat vähän turhan high-level settiä ainakin Micke-pojalle.
Riippuu tapauksesta ja riskistä. JPMorganin tapauksessa JPMorgan. Erona heidän blockchainiin (ja esim. Bitcoin) on se, että heidän on keskitetty malli, ei P2P.
Eri malleissa on eri riskit ja osa niistä pienenevät/poistuvat riippuen erinäisistä toimintamalleista; yhtenä tärkeimmistä keskitetty vs. P2P malli.
Asiaa voi ajatella internetin kautta. Netissä on lukematon määrä eri palveluita, joiden perusperiaatteet ja teknologia toimii lähes identtisesti, mutta luotettavuus/taso saattaa heitellä suuresti palveluiden välillä.
Samalla tavalla blockchainin riskiä ei voi verrata kokonaisuutena, sillä se on mahdollistava teknologia pohjalla. Riskit tulevat itse sijoitusinstrumentista, hallinnoivasta organisaatiosta, sekä instrumenttiin vaikuttavista ympäristötekijöistä.
Tulipa taannoin katsottua alla oleva dokkari (28min) ns. piiloindeksoinnista. Suomessakin moni rahasto, joka mainostaa itseään aktiivisena, seuraa todellisuudessa indeksiä perien indeksirahastoihin verrattuna moninkertaiset kulut “aktiivisesta” salkunhoidosta. Finanssivalvontaa asia ei kiinnosta (kuten alla olevasta haastattelusta ilmenee), koska eihän kuluttajien systemaattiselle kusettamiselle pankkien taholta jaksa tehdä mitään ennen kuin on pakko. Muissa Pohjoismaissa ongelmaan on tartuttu aivan eri tavalla ja jopa merkittäviä sanktioita on määrätty pankeille sijoittajien tuottojen “varastamisesta”.
Jotta osakerahasto eroaisi indeksistä riittävästi, tulisi active share -luvun olla asiantuntijoiden mukaan vähintään 60. Suomi-indeksirahastojen kulut pyörivät jossain 0,45 - 0,75%:ssa, alla olevissa rahastoissa ne pääsääntöisesti ovat 1,3 - 2,0% eli jopa moninkertaiset! Tässä kuvankaappaus alla olevasta dokkarista rahastoista, jotka eivät täytä edes tuota minimivaatimusta.
Onko paikalla asuntosijoittajia?
Itse jo pidemmän aikaa haaveillut ensimmäisestä sijoitusasunnosta ja kokemuksia/vinkkejä kaipailen. Tampereen seutu taitaa olla suhteellisen turvallinen sijoituskohde yksiöissä ja kaksioissa.
Omaa rahoitusta löytyy n.20t€ ja loppu sitten pankista neuvottelemaan.
Katsoin saman ohjelman. Mutta mun mielestä oli aika vaillinainen sisältö. Ei siinä puhuttu oikein muusta kuin tuosta kulusta, eikä tuotoista. Esimerkiksi Aktia Capital B oli toukokuussa 1992 0,17 e (eli 1 mk alku) ja nyt se on hiukan yli 3 e. Se on 25 vuodessa tullut 18-kertaiseksi. Vuosittainen tuotto on ollut keskimäärin 12%. Ei tuo nyt kauhealta huijaukselta kuulosta. Jos saisin tuollaisen tuoton, niin olisin hyvin tyytyväinen.
Ohjelmassa puhuttiin kyllä, että Suomessa on niin vähän osakkeita, että “active share” jää hyvn usein alle sen ohjearvon.
E. Aktia Capital B onkin nyt 3,40 e eli 20-kertainen alkuarvoon nähden. Tuotto 12,7% p.a.
Alla Martin Paasin blogikirjoitus vielä piiloindeksointiin liittyen. Tässä muutama poiminta siitä (boldaukset omat):
Maailmassa piiloindeksointia mitataan niin sanotulla active share -luvulla. Kun luku alittaa 60 prosentin, puhutaan kasvavassa määrin piiloindeksoinnista. Suomessa useiden suomeen sijoittavien rahastojen active share -luku alittaa jopa 30 prosentin. Jos Suomessa, Suomen osakemarkkinan pieneen kokoon viitaten ei voi olla aktiivinen, silloin ei pidä myydä, eikä veloittaa sellaisesta sijoituspalvelusta.
Ja se pääpointti tulee oikeastaan tässä:
Alhainen aktiivisuus ei myöskään toimi. Vertailin äskettäin kaikki viimeisen kymmenen vuoden aikana olemassa olleet, suomeen sijoittavien osakerahastojen tuottoja keskenään. 22 aktiivisesta rahastosta vain kaksi (2) tuottivat matalakuluista OMXH25ETF indeksirahastoa paremmin. Korkeammat kulut eivät toisin sanoen tuottaneet lisäarvoa niihin sijoittaneille säästäjille. Aktiivisten rahastojen tuotto oli keskimäärin lähes kolmanneksen (29 %) passiivista indeksiosuusrahastoa huonompi. Tämä on täysin alhaisen aktiivisuuden mukainen lopputulos.
*E: GameOverille:
Tähän vielä kommenttina sen verran, että eihän sillä ole mitään merkitystä paljonko Aktia Capital B on tuottanut, jos vertailuindeksi on samassa ajassa tuottanut vielä enemmän. Voi toki olla, että ko. rahasto on aidosti hyvin hoidettu, sillä eiväthän kaikki aktiiviset rahastot harrasta piiloindeksointia ja pieni osa pystyy tuottamaan lisäarvoa sijoittajalle yli veloittamansa hinnan myös pitkällä aikajänteellä. Tällaiset ovat kuitenkin harvassa, kuten Paasinkin luvut osoittavat.
Aihe on hyvä ja hienoa, että tutkimuksia tehdään, mutta tämä tutkimus mielestäni oli hyvin puutteellinen. Siinä annettiin ainoastaan kuvaa, että pankit varastavat isoilla kuluilla “tekemättä mitään”. Ja sitä samaa jankattiin läpi ohjelman. Olisin itse halunnut nähdä vähän lukuja kuinka paljon rahastot ovat tuottaneet. En jaksa ruveta laskeskelemaan kaikkia rahastoja, mutta jos ne kerran on laskettu, niin olisi voitu myös näyttää muutakin kuin keskiarvo. Enkä ole ihan varma tuosta Active Share- luvun laskemisestakaan. Sehän, jos olen asian ymmärtänyt, kertoo kuinka paljon rahaston osakesisältö eroaa indeksin vastaavasta. Aktiivisissa rahastoissa käydään kauppaa kuitenkin “aktiivisesti” ja niin ollen active share -luku kaiketi muuttuu kaiken aikaa. Kaupankäynnistä tulee tietysti kuluja.
Mainitsemani Aktia Capital B on pärjännyt erittäin hyvin. OMX25 2003 alussa oli 1348,32 ja 27.6.2017 4011,65. Vuosittainen keskimääräinen tuotto on 7,81 %. Aktia Capitalin vastaavat lukemat 0,63 e ja 3,43 e, keskimääräinen vuosituotto 12,4 %.
Indeksirahastoihin ei “tavallinen tallaaja” ole päässyt sijoittamaan kovin pitkää aikaa, ainakaan omien pankkieni (Säästöpankki, Osuuspankki) kautta. Osuuspankissa se on nykyään mahdollista, mutta vielä muutama vuosi sitten indeksirahastoon piti laittaa minimissään 100.000 e. Nyt OP:n indeksirahastoihin voi sijoittaa myös pieniä summia. Säästöpankissa ei ole indeksirahastoja. Uusien tekijöiden (Nordnet ym.) ansiosta rahastoiden kulut ovat laskeneet, mikä on tietysti hyvä asia.
Tästä boldatustahan piiloindeksoinnissa nimenomaan on kyse. Suurten pankkien aktiivisten rahastojen salkunhoitajat eivät käytännössä tee sitä työtä, josta heille maksetaan, vaan he näkemyksen ottamisen sijaan seuraavat indeksiä. Tähän voi olla monia syitä, kuten se, että he eivät uskalla ottaa sitä riskiä, joka näkemyksen ottamiseen liittyy tai heidän kätensä ovat enemmän tai vähemmän sidotut. Jokainen voi kohdallaan miettiä, miltä se näyttää, jos sinun hallinnoimasi pankin rahasto on selvästi jäänyt paitsi indeksistä myös muiden indeksiä käytännössä seuraavien rahastojen kehityksestä jälkeen. Tämä riski on kuitenkin se, josta säästäjä nimenomaan maksaa sijoittaessaan aktiivisesti hallinnoituun rahastoon, sillä koko aktiivisen hallinnoinnin perustahan on indeksin voittaminen, jolloin riskitkin kasvavat. Olen samaa mieltä siitä, että dokumentti oli jossain määrin puutteellinen. Kuitenkin jos aktiivinen rahasto käytännössä seuraa indeksiä, on sen tuottokin helppo laskea: se on indeksin tuotto miinus kulut eli rahastohan jää kulujensa verran jälkeen indeksistä.
Active share -luku kuvaa sitä, kuinka monta prosenttia rahasto poikkeaa indeksistä eli rahaston aktiivisen kaupankäynnin osuuden suuruutta. Näin ollen jos luku on 30, seuraa 70% rahaston sijoituksista käytännössä indeksiä ja tuotto on hyvin lähellä indeksin tuottoa (miinus kulut). Rahaston active share -luku on käsittääkseni pidemmän aikavälin keskiarvo, jossa toki merkittäviäkin muutoksia voi tulla, mikäli rahasto muuttaa toimintatapojaan.
Vertaat jälleen Aktia Capital B:n tuottoa hintaindeksiin, ei tuottoindeksiin kuten pitäisi. Rahaston tuotossahan ovat osingot mukana, joten sitä tulee verrata myös indeksiin, jossa ne ovat. OMX Helsinki Cap tuotto -indeksin viimeisin pisteluku on 17834.
Tämä pitää kyllä paikkansa. Seligson on tosin tarjonnut passiivisia indeksirahastoja jo 90-luvun lopulta lähtien ja suorastaan käsittämättömän myöhään suuret suomalaiset pankit ovat lähteneet siihen mukaan. Indeksisijoittamisen trendihän on maailmalla kestänyt jo vaikka kuinka pitkään. Syynä tähän tietysti on, että pankit ovat voineet periä 1-2% suurempia kuluja näennäisesti aktiivisesti hallinnoiduista rahastoistaan kuin ne voivat periä indeksirahastosta. Aktiiviset rahastot ovat olleet pankeille todellinen rahasampo ja siksi niitä tyrkytetään niin hanakasti jokaiselle kuluttajalle jopa S-Etukortin jne. kylkeen.
Otsikkoa lukuun ottamatta ihan hyvin kirjoitettu juttu. Suomalaisilla on keskimäärin 20 000€ edestä rahaa tilillä, mutta keskiarvo on varsin heikko mittari, sillä erot ovat niin suuret. Tilastokeskuksen kyselyn mukaan kotitalouksien säästöjen mediaani (puolet ylä- ja puolet alapuolella) onkin vain 5 000€.
Minkäslaisia näkemyksiä porukalla on markkinan suunnasta lyhyellä aikavälillä? Itse olen laskenut hieman osakepainoa salkussa, koska velkavetoisen nousun on joskus loputtava.
Toistaiseksi korot ovat vielä todella alhaalla, joten korkoihin ei ole järkeä sijoittaa, mutta sen verran reilusti on salkku plussalla, että jotain on jo “pakko” kotiuttaa. Kiinteistöihin nämä rahat luultavasti menee. Voi olla, että missaan osan kurssien noususta, mutta kun kristallipallo on rikki, niin pakko pelata ainakin osittain safetya…
Ylen mukaan haisemaan on pistetty “tuulipukukansan” toimesta
Kaikesta huolimatta tilille säästäminen on edelleen selvästi yleisintä. Finanssialan tutkimukseen vastanneista 40 prosenttia laittaa rahojaan säästö- ja sijoitustileille, 38 prosenttia käyttötilille.
Tällä hetkellä 62 prosentilla on säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen. Osuus on noussut kaksi prosenttiyksikköä toissa keväästä.
IROResearchin Finanssialalle tekemään kyselyyn vastasi 2 500 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista eri puolilta maata.
Toi uutinen vain vahvistaa näkemystäni. Täytyy olla romahdus lähellä kun “kaikki” hullaantuu sijoittamaan rahaa osakkeisiin. Voi pojat, kun on katkeria ihmisiä taas liikkeellä kun napataan kursseista puolet pois ja nää määkinhaluunrikastua kaverit ymmärtävät, että se mikä menee ylös, tulee myös alas…
@Labrys, check, check ja check. Nyt varmaan voi hyvillä mielin jatkaa elämää…
Tätähän ei kukaan tiedä. Jotkut tilastoviisaat ovat ennustelleet huippuja 2018 lopulle. Lyhyitä välikorjauksia voi toki tulla, koska monella on salkussa halpoja osakkeita ja sitä myöten lihavat tuottoprosentit.
check, 
check ja 
check. Nyt varmaan voi hyvillä mielin jatkaa elämää… 