Tähän varmasti vaikuttaa se asia, että toimitiloja rakennettiin ennen edellistä taantumaa kovalla tahdilla ja tuli ympäri Suomea ylitarjontaa. Toimitiloja siksi, että niistä saatava tuotto oli parempaa kuin asuntotuotannosta saatava tuotto. Paljon on taas tehty, mutta ei samalla tahdilla kuin ennen taantumaa.
Tiedän, että suunnitteilla on edelleen paljon toimitiloja, mutta niitä ei kuitenkaan ole käynnistetty ylitarjonnasta johtuen.
Nyt trendinä on ollut ehkä enemmän yhdistää asuntorakentamista ja toimitilarakentamista.
E. Lisään vielä, että taantumassa nimenomaan moni muutti halvempiin toimitiloihin, mutta nyt taas tilanne on muuttunut.
Toivottavasti kasvun himoajat ymmärtää mistä jonkun alueen kasvu Suomessa tulee. Se tulee maansisäisestä muuttoliikkeestä (syrjäseuduilta) sekä maahanmuutosta. Samaan aikaan huoltosuhde vielä painuu sellaiseksi että iso osa väestöstä on eläkeläisiä. Siinä teille visiota tulevasta suur-Tampereesta
Itse asiassa, mikäli SOTE menee läpi suunnilleen nykymuotoisena, niin eläkeläisistä tulee haluttuja asukkaita kuntiin. Jo tällä hetkellä heitä houkutellaan monissa kunnissa. Kustannukset heistä siirtyväät maakunnille ja tulot jää kuntaan.
Tämä trendi ei valitettavasti ole Helsingistä Tampereelle siirtynyt, vaan edelleen perheelliset muuttavat kehälle. Vuoreksen alueen rakentaminen on/oli kaupungin idiotismin multihuipentuma - asuvat siellä ja käyvät Lempäälässä kaupassa.
Esimerkiksi Hämeenpuiston ja Pyynikin näkötornin välisen alueen lapset mahtuvat varmaan kahden käden sormiin.
Keskustan opiskelijat, eläkeläiset ja maahanmuuttajat eivät pääsääntöisesti vero- tai kaupan kassaa riittävästi kilauta. Perheellisillä menee kaikki tulot kulutukseen, mutta heidät on ajettu pois.
Meillä oli töissä tuossa viikko sitten palaveri missä käsiteltiin tätä pois Tampereelta muuttamista. Ennen perheet muuttivat “suurelta osin” pois Tampereelta kun jälkikasvua tuli tai viimeistään kun koulu alkoi, mutta nykyään kuulemma liike on hidastunut. Lähteenä toimivat Tampereen kaupungin tilastot laitettuna nätisti PowerPoint-muotoon.
Olen oman kaupunginosani ikäluokasta viimeinen joka asuu edelleen läntisessä keskustassa. Laajasta kaveriporukasta (70-80 luvulla syntyneitä) kaikki ovat muuttaneet pois.
Vuoreshan on erinomainen uusi alue hyvällä sijainnilla ja toteutettu vielä tyylikkäästi. Palveluja tulee varmasti lisää kun väkimäärä kasvaa. Sen sijaan ahneus valtaa sielläkin alaa ja pientalojen tontit kutistetaan omaan makuun aivan liian pieniksi, vaikka ollaan lähiöalueella.
Yhtenä tekijänä taitaa olla myös keskustan tämänhetkinen asuntorakentamisen buumi, että tehdään lähinnä pieniä yksiöitä tai kaksioita. Se on valitettavaa, sillä keskustat yksipuolistuvat.
No en ole itse laskenut mutta ilmeisesti sijoittajat ainakin laskevat kaupungistumimsen varaan:
“Helsingin ja Tampereen kehitys kuvaa Hypon mukaan tilannetta hyvin, sillä kaupungistumisen voima on ylittänyt jopa kaupunkien omat tavoitteelliset ennusteet. Kysyntä kasvaa odotuksia vahvemmin, ja keskusta-asunnot eivät ole enää vain opiskelijoiden, sinkkujen tai ikäihmisten suosiossa.”
Itse lapsiperheellisenä haluan asua muutaman kilometrin päässä keskustasta rauhallisella omakotitaloalueella. Kun lapset muuttavat omilleen, tulee eteen tilanne jossa pohtia jäädäkö niille sijoilleen, muuttaa keskustaan kerrostaloon, vai maaseudun rauhaan.
Aika moni trendien perusteella näyttäisi kyllä kaipaavan tuon elämänvaiheen jälkeen kaupunkiin. Paikkansa kullakin, eli kyllä se kaupunki myös pysyy elinvoimasena.
Joskus näin Tamperelaisena on pakko todeta, että ei noita ympäristökuntia edes olisi, ellei Tamperetta olisi. Hyvä pitää mielessä. Tämä kevennyksenä.
Kevennyksenä sulle takas, että esmes Sääksmäellä Rapolan linnavuorella taidettiin tähystellä jo, ennenkuin Tamperetta oli vielä järvenrantaan raivattu.
Itse en tuon asumisen hintatason takia voisi asua esim. Tampereella. Täällä syrjemmässä saa asua väljemmin.
