En tiedä kuinka moni katsoi Ilveksen “jäähyväisiä” Hakametsässä, mutta tähän yhteisöllisyyteen olisi Tapparankin aika keksiä reseptit.
Liian kauan on yhteisön voimaa Tapparassa aliarvoitu. Nyt pitää Tapparan henki saada siirtymään uudelle areenalle riittävän yhteisöllisenä.
Tämä tarkoittaa nyt OIKEASTi panostuksia markkinointiin, näkyvyyteen ja Tapparan identiteetin luontiin.
Paikallisvastus on hyvä esimerkki, miten saamme luotua tätä yhteisöllisyyttä kokonaisuutena. Ilves on kopioinut aikojen saatossa lähes kaiken “Isoveljeltään”. Ehkä tämä markkinointi ja yhteisöhengen kaava pitää kopida heiltä.
Tavoite on, että jatkossa Tappara yhteisö olisi yhtenäisempi. Positiivinen kehä saataisiin jatkumaan meidän hengen mukaisesti.
Tappara on paljon paikallisvastustajaa jäljessa kyseisillä osa-alueilla. Nyt kaivataan panoksia Tappara yhteisön kasvattamiseksi.
Markkinointi, näkyvyys ja yhteisöllisen hengen kasvatus tulee saattaa seuran muiden arvojen tasolle. Tappara ottelutapahtumien ja näkyvyyden pitää olla Ilvestä edellä. Tämä vaatii paljon, mutta rehellinen tilanteen tunnistus pitää olla lähtökohta.
Yhteisössä on voimaa ja nyt siihen pitää myös Tapparan suunnalta löytyä oikeita suunnan-näyttäjiä.
Sinioransseihin pitäisi saada boostia, nuo seisomakausarit on todella hintavia naapurin vastaaviin. Sitä kautta tulisi oma boomi. Toki tämä yhteisöllisyys on monen asian summa.
E: Boostilla tarkoitan väkimäärän lisäämistä. Se pieni porukka mitä siellä on nyt vetää hyvin, mutta meillä on kyllä mahdollisuus oikeilla toimenpiteillä parempaankin.
Kokonais strategia on nyt se mikä on mielestäni hukassa. Luonnollisesti eihän tähän tarvitse lähteä nolla pisteestä, vaan asia pitääkin muodostua vuosien saatossa.
Nyt vain yhteisöllisyyden luonti, markkinointi ja kyseiseisten arvojen esiin tuonti ei ole aivan halutulla tasolla. Ehkäpä pitäisi “keksiä” jotakin. Olisi se suunta mikä tahansa, niin on realisestisesti hyvä tunnistaa nykyinen tilanne.
Mikäli oma toiminta kyseisellä osa-alueella ei vastaa haluttua, niin ehkä pitäisi etsiä ratkaisuja siellä, mistä jokin muu on saanut tuloksia aikaan.
Tapparalla tarvitaan panostuksia nyt yhteisöllisen hengen luontiin. Miten se saavutetaan, niin jätän ammattilaisille.
Jossain ketjussa aiemmin mainitsin yhteisöllisyydestä ja sosiokulttuurisesta innostamisesta joilla taas yhteisöjä luodaan. Tuohon yhtälöä harvoin saadaan millään bisnesmiesten toimilla käynnistettyä. Mutta palataan joskus kun on aikaa.
Olen kanssasi samaa mieltä. Tappara on kuitenkin taustalla tehnyt siirtoja. Tarkoitan toimiston toimenkuvien tarkentamista, avointa rekrytointia sometuottajien suuntaan. Katsomotoiminnan suhteen oli ihan hyvää pohdintaa tuossa edellä.
Uusien kannattajien hankinta pitää olla myös prioriteettina melko korkealla. On se sitten ne opiskelijapelit, tapahtumat kouluissa yms. Tekemistä riittää.
Tappara-yhteisössä on valtavasti valjastamatonta voimavaraa. Olemme saaneet tanssia ruusuilla pian kymmenen vuotta, ilman suuria vastoinkäymisiä. Case koronamoka oli pieni sellainen, ja yhteisö vain vahvistui lopulta siitä.
Ilveksen “etuna” on se, että yhteisö on tiivistynyt ja siitä on pumpattu kaikki irti viimeisen 10-15 vuoden aikana. Nyt kun on orastavaa menestystä viimeisen muutaman kauden aikana, niin se näkyy tällä hetkellä katsomossa asti.
Kuvitellaanpa, että Tappara menisi läpi samanlaisia taloudellisia vaikeuksia, jolloin se oikeasti tarvitsisi kannattajien tukea. Mitäpä luulette, löytyisikö sitä? Potentiaalia on ihan uskomattoman paljon “nukkumassa”, ja avainkysymys kuuluukin, miten tämän nukkuvan karhun saisi hereille ilman, että se vaatii synkkiä vuosia väliin.
Historiaan on tietysti helppo tuudittautua. Osaltaan se on ihan totta, että menestys syö nälkää. Menestymättömyys kasvattaa sitä.
Haluaisin siltikin vuonna 2028 nähdä Tappara nimisen joukkueen taistelemassa jalkapallon Veikkausliigassa. Taistelemassa kaikkialla siellä missä Ilves on vastassa. Tämä siitä syytä, että samalla taistellaan Tamperelaisten nuorten sieluista (kaunopuheisesti sanottuna). Näkyvyys, markkinointi ja viestintä samalle tasolle. TBK:sta irtautumis-sopimukset sitten oma lukunsa. Nykypäivän konsernimalliin tulisi päivittää tuleva toiminta.
Ne jotka sanovat mahdottomuudeksi, niin Elon Muskille kerrottiin aikoinaan rakettien uudelleen käytettävyyden olevan sitä. Oli keino mikä tahansa, niin uskon vahvasti polun olevan löydettävissä yhteisön vahvistamiseksi.
Yhteisöä henkineenhän rakennetaan aina myös eri tasoilla ja jänteillä. Hienosti ja huonosti. Fiksusti ja tyhmästi. Aina ei heti tiedä tai tahdo huomatakaan, mikä voi muodostua merkittäväksi.