Ilveksen tuote on siinä mallissa että siinä myydään 40 vuoden unelman toteutumista.
Jokainen runkkispelikin on osa sitä matkaa.
Meillä myydään välieriin asti Bill Murrayn Päiväni murmelina repeatilla.
Ensimmäistä tarinaa myy vaikka ei edes yrittäisi.
Ei kannata hätkähtää. Kahden kotipelin yleisömäärä (+13000) on suurempi kuin kertaakaan aiemmin viimeisen 10v aikana, jos Ilves-sarja 2017 jätetään pois laskuista. Viime kaudellakin oli 1000 vähemmän, vaikka oli mielenkiintoinen vastus.
Ilveksen yleisömäärät on sumentaneet realistisuuden odotuksista.
Myönnän että asia varmasti on näin yhdistettynä uuteen areenaan. Vaikka olenkin sitä mieltä että uudessa hallissa on toki lupa odottaa enemmän kuin vanhassa pyhätössä mutta kyllä sitä toisinaan pysähtyy miettimään että Hakametsä olisi monesti lähes täynnä vaikka areena vaikuttaisi puolityhjältä, ei siis ihan onnetonta.
Mitä järkeä on vertailla Tapparan ja Ilveksen yleisömääriä tällä kaudella. Toinen on voittanut viimeksi mestaruuden melkein 40 vuotta sitten ja toinen on kyllästänyt faninsa menestyksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tyhmempikin toimittaja tajuaa, tai ainakin pitäisi, että toisella on luonnollisesti runkosarjassa ja tässä vaiheessa pudotuspelejä vielä selvästi enemmän yleisöä.
Mun anaalilogia tähän kaupungin yleisömäärien eroon on se, että Ilves-kollektiivi on 16-vuotias kiimaa tihkuva teinipoika joka jahtaa sitä ensimmäistä kertaansa intiimin kanssakäymisen suhteen ja on vähän saanut rohkaisuakin että kohta saattaisi lohjeta, kun taas Tappara-kollektiivi on 15 vuotta yhdessä ja niistä kymmenen viimeisintä naimisissa ollut pariskunta, jolle keskinäinen vällypuuhastelu on edelleen ihan kivaa mutta ei siitä nyt hirveesti enää jaksa mesoa ja melskata.
Ensimmäinen näkee mahottomasti vaivaa ja osallistuu kaikkiin pippaloihin ja muihin sosiaalisiin tilanteisiin, jotka saattaa edistää tavoitteeseen pääsyä. Jälkimmäinen pohtii rauhassa, että jospa sitä lauantaina saunan jälkeen niinku aina ennenkin.
Dataa ei ole, mutta intuitiivisesti väitän tämän olevan tismalleen päin vastoin, josta kuitenkin seuraa havaittu vaikutus kuluttajakäyttäytymiseen.
Tapparan rapuleivät ovat juuri niitä, jotka laiskimmin lähtevät KooKoo-puolivälieriin, varsinkin jos lippu pitää vielä erikseen ostaa. Tapparan mouhijärjeveläisyys ei ole sikäli tuulesta temmattu, että Tappara dominoi ympäristökunnissa. Pirkkalassa kaikki on rikkaita, mutta asiakas on vähemmän herkästi ykstyisautoilemassa peliin.
Areenassa tilannetta ei ole tullut tarkkailtua, mutta Hakametsään Hervannan bussilinjat kuskasivat jouset pohjassa Ilves-pipoja matsiin. Ilves vetoaa nimenomaan sukankuluttajaan, joka haluaa olla osa nousutarinaa. Ilves-ilmiö boomeilee vähän samalla tavalla kuin Pori 10 vuoden välein - Tappara puksuttaa tasaisesti. Ilves hinnoittelee puolivälierät selvästi halvemmaksi, vaikka Areenan saranat huutavat hoosiannaa. Yhtiö ymmärtää ketä palvelee.
Eikös Aamulehden viime viikolla julkaisema tutkimus tarjonnut dataa tähänkin liittyen, ja tuon perusteella asia ei ole ihan noin? Jos oletetaan, että varakkuus on suorassa yhteydessä ammatilliseen asemaan. Tutkimuksen reliabiliteettiin en osaa ottaa kantaa.
Mielenkiintoista nähdä miten homma muuttuu yleisömäärien suhteen tulevilla kausilla jos finaalipelit eivät olekaan enää aivan välittömästi itsestäänselvyys. Tähän yleisömääräasiaan olen aikalailla samaa mieltä myös kuin mitä kirjoitin tuonne Tapparan seurakulttuurin ketjuun.
Nopealla silmäanalyysillä tuon tutkimukses on erikoisesti toteutettu. Kello on nyt niin paljon että en jaksa sitä alkaa kohta kohdalta perkaamaan, mutta vastaukset on jopa ristiriitaisia. Pitäisi tutkia miten kysely on oikein tehty. Tappara on kuitenkin isompi ikäluokissa 34-65 ja nämä ovat työuransa kypsässä vaiheessa olevia boomereiden lapsia, joilla lähtökohtaisesti pitäisi korkea keskimääräinen varallisuus.
Työntekijä ja maanviljelijä on rinnastettu. Maanviljelijä on yrittäjä. Yrittäjä ja johtava asema on rinnastettu, vaikka yleisin yrittäjä on yksinyrittäjä palvelualalta.
Ei tuosta voi päätellä juuta eikä jaata varallisuuden suhteen. Mä veikkaan, että [edit] varallisuuden mediaani [/edit] on varmaan molemmissa leireissä loppujen lopuksi aika lähelle sama…
Varallisuus on epätasaisesti jakautuva asia. Zabludowicz nostaa yksistään Tapparalaisen keskivarallisuuden aika korkealle 
No mediaanin kannalta sitä kuuluukin tarkastella.
Tää on kyllä hauskaa kuinka vuodesta toiseen maapallo kiertää aurinkoa ja aina kun se on suunnilleen samoilla kohdin kuin edellisellä kierrollaan, niin kohtuullisen ison leveyspiirin kyläpahasessa, aloitetaan sama keskustelu. Itseasiassa, jo kiertokulun hieman aiemmassa vaiheessa, kun aurinko on Kauriin kääntöpiirin yläpuolella, päivän valoa ei juurikaan näy ja hulluus meinaa vallata pään, alkaa pohjoisen pallonpuoliskon ihmisillä pakonomainen tarve puhua ja kirjoittaa samasta asiasta kuin edellisen kierron aikana. Ja sitä edellisen. Sekä sitä edellisen. Ja edellistä edellisen. Se tarve kasvaa ja kasvaa ja vaikka auringonvalo lisääntyy, ei ihmisten pakonomainen tarve vähene. Ei ennen kuin lumet ovat sulaneet ja muiden keskustelukumppaneiden kanssa voi mennä paitahihasillaan täpötäyteen Haka- tai Ratamettään suorittamaan pyhä riitti, joka rauhoittaa älämölöksi yltyneen vouhottamisen.
En toki odottanutkaan että tämä vuosi tekisi poikkeusta, vaikka vastaavia lukuja ei juurikaan ole edellisillä pallonpyörähdyksillä nähty.
Miten olis, otettaisko vaikka hetki happea ja nautittaisiin siitä että Suomen kiinnostavimman palloilulajin, Suomen menestynein joukkue vetää Suomen toiseksi parhaat yleisömäärät? Tai sit jos ei, niin sit varmaan tarvii jatkaa taas tänäkin keväänä tätä vouhottamista…
Joo nuo omituiset ja varmaan osin tarkoituksenhakuiset rinnastukset vaikeuttavat tulkintaa ja toki tämä olisi helpompaa kun olisi vaan suoraan kysytty vaikka talouden bruttotulot.
Kohdat ’muu ylempi toimihenkilö/asiantuntija’, ’työntekijä/maanviljelijä’ ja ’kotiäiti/-isä/työtön’ ovat ainoat joissa on tutkimuksen virhemarginaalia isompi ero. Näistä ensimmäinen ei sisällä mitään omituista rinnastusta vaan kuvaa ’valkokaulusporukkaa’ ja tämä menee Ilvekselle. Tuo työntekijä/maanviljelijä tulkinta on käytännössä mahdoton mutta sitten taas tuo viimeinen menee selkeästi Tapparalle.
Varallisuus oli itseltä ehkä vähän heikko ilmaus ja talouden tulot olisi parempi. Hypoteesi tuon datan perusteella on ainakin itsellä edelleen se että Ilveksellä olisi hieman isompi valkokaulus/keskijohto edustus ja tällä ryhmällä talouden kiristynyt tilanne vaikuttanee vähemmän vs sitten työntekijäosastolla. Sukupuolijakauman erot oli myös merkittäviä ja miespainotteisempi kannattajakunta lienee varmasti aktiivisempi. Sanoisin että osin tuo valkokaulus-yliedustus voisi korreloida myös miespainotteisuuden kanssa.
Yleistä taloudellista tilannetta ei tietenkään voi aliarvioida ja jos viime keväänä on nähty kun kannu nousee ja vasta ihmetelty CHL:n voittoa niin tottakai se vaihtoehto kääntyy 40 vuotta rämpinyttä naapuria herkemmin rahankäytössä tässä kohtaa siihen että ostetaan mieluummin lapsille urheilukamat ja säästetään kesälomareissuun kuin viedään perhe Areenalle katsoon kun KooKoo kaatuu. Mutta tässä tullaankin siihen yhteisön rakentamisen tärkeyteen mihin urheilullinen menestys luo loistavan pohjan.
Kauhee tarve on niin monella verrata Ilvekseen, kun toinen vaihtoehto olis verrata Tapparan aiempiin vuosiin. Yllättäen yleisömäärät ovatkin varsin hyviä, kun keskitytään omaan tekemiseen. Ilves on hyvä kirittäjä tossa vieressä, mutta antaa niitten tehdä omaa juttuaan, seurataan me vaan Tapparan yleisömäärien heilahtelua. Ei koulussakaan pidä verrata niihin luokkakavereihin, vaan keskitytään vaan omiin tuloksiin.
Yleisömäärät Playoff viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kausi, vastustaja…
12-13
HIFK
4874
6821
5106
Lukko
5757
7098
Ässät
7210
7600
7578
Yht. 52044 ka 6506
13-14
Pelicans
5150
5313
5029
Lukko
4078
7600
5642
6013
Kärpät
7600
7600
7600
Yht. 61625 ka 6163
14-15
HIFK
5647
5622
6336
Lukko
6945
6259
5740
6929
Kärpät
7163
7300
7300
Yht. 65241 ka 6524
15-16
Lukko
6276
5389
7300
Kärpät
7044
7124
7300
HIFK
7300
7300
7300
Yht. 62333 ka 6926
16-17
Ilves
7300
7300
7300
7300
HIFK
4897
7300
5866
KalPa
6162
7300
7300
Yht. 68025 ka 6803
17-18
KalPa
4809
6102
5167
TPS
6587
5999
Kärpät
6701
7300
7279
Yht. 49944 ka 6243
18-19
Lukko
5138
4696
HPK
5028
5544
6629
HIFK
5002
Yht. 32037 ka 5340
21-22
Lukko
5067
7007
7898
KooKoo
7418
7294
10371
TPS
10767
12075
12451
Yht. 80348 ka 8928
Kaikki yht. 471597 ka 6737, 70 playoff- peliä (9 areenassa)
Jos halutaan verrata Ilvekseen,
yht. 139352 ka 8197, 17 playoff-peliä (6 areenassa)
Vielä, viime vuonna kaks ekaa peliä 5067, 7007
Tänä vuonna 7001, 6151
Yksi hienoimmista asioista Tapparan kannattamisessa on, että aina tulee seuraava sarja. Tappara-fanina ei juurikaan tarvitse kärsiä ns. FOMO-ilmiöstä vaan tuntuu kuin tehtaan takuulla, että kausi jatkuu aina riittävän kauan ehtiäkseen halliin.
Yleisömäärissä puolivälierissä näkyy rankasti se, että kulutusta kohdistetaan. Ihmiset lähtevät vasta välieriin, jotkut jopa vasta finaaliin. Luotetaan siihen, että pelejä riittää. Menestyksen huono sivutuote on se, että yhteisö voi luottaa seuraavan pelin taikaan eikä yhden pelin missaaminen, edes playoffeissa, ole kovinkaan uniikki eikä menetetty kokemus.
Seuraava piste tällä tiellä on varmaan se, ettei porukka jaksa enää juhlia mestaruutta, koska aina voi juhlia seuraavaa. Menestyminen on paradoksaalista bisnekselle. Satunnainen, flowmainen, yksittäinen menestyminen voi olla bisnekselle parempaa kuin jatkuva menestys.
@Jiisaazi Tappara - Lukko pelissä oli 10655 katsojaa, paikkana Koulukatu ja vuosi 1964. Myös Hakametsän alkuajoilta löytynee kymmenen kilon lukemia.
Fakta on se, että meillä on nyt yli 12500 jakkaraa ja täyttöaste on mitä seurataan. Naapuriseura operoi samalla markkina-alueella, joten siihen verrataan.
Rapiat 6000, eli alle toteutuneen ja budjetoidun keskiarvon, ei ole hyvä lukema puolivälierään. Ei vaikka on tiistai, KooKoo ja räntäsade.
Onneksi Tapparalla on nykyään loistava kannustusjoukko, joka loihtii kelpo tunnelman puolityhjäänkin mökkiin.
