Itse en oikein pidä näistä suorista palkkavertailuista yksityis- ja julkissektorin välillä. Ei se oikein toimi. Julkinen toimii hieman omalla logiikalla verrattuna yksityissektoriin.
Terveydenhoitoalan palkat on aika hyvin jopa linjassa muihin julkisen sektorin hommiin, joissa koulutusvaatimukset on samaa tasoa. Ei esimerkiksi ammattitutkinnon vaativien kirjasto- tai museovirkailijoiden palkat merkittävästi lähihoitajista eroa. AMK-tason sairaanhoitajat taas menevät linjassa maisteritason tutkinnoilla vetävien kirjastonhoitajien tai esim. lastentarhanopettajien kanssa. Kirjastoissa ja lastentarhoissakin noita koulutusvaatimuksia kuitenkin kaitsetaan lainsäädännössä jo… Ammattilaisia hekin ovat alallaan, hoitavat lainsäädännössä määriteltyä tehtävää. Silti palkka on samaa tasoa kuin terveydenhoitoalan vastineilla.
Tietenkin julkisella sektorilla aina on kyse myös arvovalinnoista, joten tietenkin ne palkat voisivat lähi- / sairaanhoitajilla kovempiakin olla. Mutta eivät lähihoitajat / sairaanhoitajat missään hirveässä palkkakuopassa ole verrattuna verrokeihin julkisella sektorilla. Se työn varmuus / vakaus on kuitenkin arvo, joka on palkan lisäksi huomioitava.
En halunnut vähätellä hoitajia ja heidän arvokasta työtään, en suinkaan. Tartuin vaan tuohon vertaukseen jossa mielestäni verrattiin liian erilaisten ammattiryhmien ansiotuloja.
Kaikki koulujen/opintojen kautta alalleen päässeet ihmiset ovat alansa ammattilaisia.
Hoitajien vastuu on suuri, mutta todellisen vastuun kantaa ohjeet antava ja päätökset tekevä lääkäri. Siitä se palkan erokin johtuu, vaikka samalla alalla ovat.
Samanlailla tippainssi saa paremman palkan suunnitellessaan esim. jonkin kemianlaitoksen kuin joku prosessinhoitaja joka laitosta valvoo ja ohjaa ohjeiden mukaan.
Samalla tavalla menetetään ihmishenkiä kummallakin alalla jos ohjeita ei noudateta, potilas voi kuolla tai kemianlaitos voi räjähtää/vuotaa myrkkyjä väestöön.
Vähän kaukaa haettua ajatuksen kulkua mutta toivon että sait pointistani kiinni.
Joo ei minua sinänsä kiinnosta paljon joku lääkäri tienaa. Varmasti ansaitsee palkkansa ja ansaitsee enemmän kuin hoitaja. Mutta hoitajat ansaitsisi enemmän mitä nyt saa. samoin siivoojat, palomiehet, kaupan kassat jne.
Niinhän se on, että juridisesta ja tulosvastuusta se palkka maksetaan. Isot pojat ovat kertoneet, että työn saattaa tehdä vastavalmistunut tai kandi, vaikka paperissa olisi tohtorin nimi.
Kyllä se on aika harva dippa joka alle 4k€ tekee töitä. Ehkä sisääntulo voi olla toi vähän alle, yleisesti ovat asiantuntijatehtävissä ja yksityisellä joka näkyy heti palkassa. Tähän siis vaaditaan ~7-8v koulutus, jonka aikana duunari kerää parhaillaan 30-35k€ vuositulot, yhteensä siis 210-250t€, tämän kiinni kuromiseen menee siis 10-12v ennen kuin kumulatiivinen ansio on samaa luokkaa duunarin kanssa ja päästään ostamaan niitä kesämökkejä, jos ei ollut opintolainaa. Pidän tuota palkkaa ihan ok tasona. Palkat pitää mielestäni aina suhteuttaa koulutuksen pituuteen.
Sit on taas semmoisia henkilöitä jotka hakevat vaan niitä titteleitä. Itse tunnen kaksi todella typerää dippaa. Ei se titteli aina tee ihmisestä fiksua automaattisesti.
Jos vähän tylysti, mutta realistisesti sanoo, niin onhan paljon ammatteja, joista ei ole mitään hyötyä yhteiskunnalle tai maailmalle, mutta niistä tienaa paljon rahaa. Varsinkin kun maailma muuttuu ja on nämä ilmastoon liittyvät asiat mm.
Titteli ei kerro yksittäisen ihmisen fiksuudesta yhtään mitään. Mutta titteli kertoo jotain koulutustasosta, opiskeluun kuluneista vuosista.
Muodollinen pätevyys on varsinkin julkisella puolella aika olennaista. Lienee kohtuullista, että kovemman koulutuksen vaativissa hommista niitä koulussa vietettyjä vuosia kompensoidaan hieman palkassa. Yleensä vaatimus ns. korkeamman asteen tittelistä on myös jotenkin sidoksissa työn vaativuuteen tai vastuullisuuteen. Tämä tosin ei aina toteudu. Suomessa ylikoulutetaan ihmisiä jonkin verran mielestäni.
DI-koulutus kestää keskimäärin 5-6v, ei enempää. Moni aloittaa selvästi alle 4k€ palkoilla, mutta uralla eteneminen on monella nopeaa ja dippainssit tuntuvat olevan etusijalla kun organisaatiosta avautuu paikkoja ylempää. IT on erikseen, siellä pääsee aloittamaan monesti yli 5k€ kunhan vaan osaa hommat. Joka tapauksessa koulutus kannattaa, eikä mene kauaa kun ammattikoululaisten tienestit on ylitetty koko työuran ajalta.
Koko työelämä pitäisi uudistaa ja palkkaus. Miettiä oikeasti tärkeitä asioita ja keksiä niihin jopa uusia töitä. Tämä nykyinen meininki, jossa myydään ja myydään jotain vie meidät suoraan turmioon.
Mutta tämä on tälläistä asiaa mikä ei tule tapahtumaan, vaikka se olisi järkevää.
Jep, ja sinne ei pääse ilman pääsykokeita ja lukiota, joten kokonaisaika on se mitä mainitsin, minimissään. Duuniin voi mennä vaikka palkallisen oppisopimuksen kautta käytännössä suoraan peruskoulusta/armeijasta. Sitä tulee se edelleen minimissään kumulatiivinen gäppi. Tämän kiinni kuromiseen menee useita vuosia, huomioiden vielä opintoajan syntyneet elämiseen tarvitut velat.
Jos maksimi on kolme tonnia, niin voisin alkaa työkseni vaikka sitomaan perhoja tai jotain muuta mukavaa. Palkaksi käy vaikka puolet maksimista, eikös sillä jo olisi keskituloinen? Huippuhyödyllistä ja varmaan mukavaakin. Tuosta sitten veroja ja tyellejä vaikka vielä puolet, huolet voi nostaa saksalaisten veroista.
No aika sama kummasta puhutaan, mutta omaisuutta ja tavaraa pitäisi haalia mahdollisimman vähän. Entiedä paljon teidän perheessä asuu porukkaa, mutta jos 3500 ei riitä, niin jossain on kulutuksen suhteen mietittävää ehkä.
En minä tarvitse mitenkään paljoa kulutusmateriaalia: kodinkoneet, astiat ja kalusteet, matkapuhelin, tietokone, auto, kuulokkeet, hammasharja, partakone, silmä- ja aurinkolasit, vaatteet eri tilanteisiin ja casual wearia sen verran, että pystyy vähän luomaan vaihtelua, joitain työkaluja, harrastusvälineet. Omaisuus luo/loisi vakautta ja sitä kautta turvaa elämään. “Palkka” motivoi tekemään asioita, jotka hyödyttävät muita ihmisiä. Raha on minusta elämistä varten, sen käyttäminen (=antaminen jollekin muulle vastineeksi jostain) tuo hyvinvointia minulle, rahan vastaanottajalle sekä yhteiskunnalle. En oikeasti ymmärrä tätä, mielestäni suomalaista, ajattelutapaa, jossa kaikki (pl. urheilemalla tai aatteen nimissä) saavutettu varallisuus on pahasta, ja rahan käyttäminen yhtään mihinkään muuhun kuin suoraan lahjoitukseen verohallinnolle on suuri saatana (ja verotietolistakin on luettelo Suomen suurimmista kelmeistä).
Luettelit listan missä on paljon sellaista mistä voisi helposti nipistää ja elää silti hyvää elämää.
Ymmärrän että palkka motivoi, mutta kulutusta pitäisi vähentää ja on niin paljon oikeasti turhaa työtä. Pitäisi ennemminkin kehitellä hyödyllisiä töitä. Kyllähän tuo varmasti harmittaa kaikkia, mutta tämä se suunta on mihin pitäisi mennä.
No jos tuolle linjalle lähdetään, niin tuosta listasta ei tarvitse kuin silmälasit, sen verran riepuja ettei palellu, hammasharjan ja siihen ehkä jonkunlaisen peiton, ettei nukkuessakaan iske hypotermia. Työnantaja tod. näk. lykkää kouraan matkapuhelimen ja läppärin. Sittenhän sitä jo voisi elää tosi hienosti. Kylmäsäilytys ruualle parantaisi selviytymismahdollisuuksia runsaasti, samoin astiat, ja niille tiskiharja. Sitten vaan tuijottamaan valkoista seinää osana koneistoa.
