Urheilukoulun apulaisjohtaja majuri Juho Leppälä kertoi, että palveluksesta voidaan vapauttaa pysyvästi esimerkiksi, jos asevelvollisella on vakava vamma, sairaus tai pitkäaikainen terveydellinen haitta, jonka vuoksi kouluttaminen ei olisi myöhemminkään tarkoituksenmukaista. Tällöin asevelvollinen katsotaan palvelukseen soveltumattomaksi.
Leppälä korosti, ettei urheilukoulu tee päätöksiä palveluskelpoisuuden muutoksista tai vapautuksista, vaan päätökset tekee valvova aluetoimisto tai joukko-osaston komentaja riippuen siitä, onko asevelvollinen palveluksessa vai ei.
Leppälä kertoo, että terveydelliset syyt ovat yleisimpiä syitä huippu-urheilijoiden palveluksen keskeytyksille ja palveluskelpoisuusluokan muutoksille. Niitä tulee hänen mukaansa muutamia jokaisessa saapumiserässä Urheilukoulussa.
Voitaisiin tuota vapautussysteemiä yksinkertaisesti muuttaa. Ei siinä mitään järkeä ole muutenkaan raahata esimerkiksi Hintziä, Lainetta tai Barkovia asepalvelukseen vuosien lykkäyksien jälkeen. Siinä kärsii vain ura eikä mekään minkäänlaista hyötyä siitä saada.
Sitä voi sitten fiksummat ihmiset pohtia kunkin yksilön kohdalla, olisiko vaikka NHL-sopimus hyvä peruste saada vapautus rauhan ajaksi mikäli urheilija tätä itse hakee. Punnita sitä, millainen vaikutus tällä on urheilijan uralle. Jos kakka osuu tuulettimeen, niin jollain pikakoulutuksella saadaan kyllä sijoitus huippu-urheilijalle, joka ominaisuuksiltaan olisi jo valmiiksi kärkiluokkaa intissä.
Tämähän olisi puhtaasti vain huippu-urheilun ja urheilijoiden tukemista. Kyse ei ole siitä, että urheilijat olisivat jotenkin eriarvoisessa asemassa verrattuna muihin. Ei ainakaan itselläni olisi mitään ongelmaa hyväksyä tällaista menettelyä.
En ota nyt kantaa siihen, mikä on oikein tai väärin, olenko kanssasi eri vai samaa mieltä, mutta käytän viestiäsi nousualustana omalle kommentilleni.
Kun rakennetaan erilaisia systeemeitä, niin asioiden tarkka määrittely on tärkeää. Ei ole aivan yksinkertaista määritellä huippu-urheilua tai huippu-urheilijan ominaisuuksia. Jääkiekkoilijalla on NHL:ssä huippu-urheilijana erilaiset ominaisuudet kuin suunnistajalla tai CS-pelaajalla. Huippu-urheilijat tai urheilijat ylipäätään eivät ole mikään yksi massa, johon voi kohdistaa massapäätöksiä.
Tilanne muuttuu yksilöiden kannalta nopeasti kestämättömäksi, jos esimerkiksi NHL-sopimus itsessään katsotaan automaattisesti vapautuksen arvoiseksi suoritteeksi. Pitkään urheilukoulussa oli eri lajien edustajien välillä toisistaan poikkeavia ja syrjiviä käytäntöjä. Itse olen jonkin verran seurannut eSport-pelaajien tilannetta, joilla on aivan samanlaisia toimeentuloon sekä uraan liittyviä turnauksia suoritettavana kuin muillakin urheilijoilla. Siinä meni aika kauan, että heidät edes hyväksyttiin urheilukouluun ja heitä alettiin kohdella samojen standardien mukaan kuin muita urheilijoita.
Asiaa ei ole tarpeen yliyksinkertaistaa, koska siitä seuraa välittömästi mittavia ongelmia määrittelyssä. Nykyinen systeemi ilmeisesti perustuu todistettavaan urheilustatukseen ja lajilla ei ole suurtakaan merkitystä, menestyksellä ja rahalla on. Ampumaurheilijalla on tarjota poikkeuksellisia ominaisuuksia, joista on paljon hyötyä armeijalle, joten heitä halutaan todennäköisesti kouluttaa jopa enemmän lajinomaisesti, vaikka sillä mitään virkaa olekaan tai tarvetta.
Siirtäisin mielelläni keskustelun painopisteen kokonaan pois urheilijoista tai muista ammattiryhmistä. Lähestyisin tätä asiaa enemmänkin sen kautta, millaisia koulutustarpeita nykymuotoisella Suomen armeijalla on ja keitä kannattaa kouluttaa ja millainen määrä. Kuten aikaisemmin kommentoin, meillä vapautetaan vuosittain asepalveluksesta rauhanaikana monta ihmistä erilaisista syistä ja tähän päälle eri aselajeissa koulutetaan ihmisiä puolen vuoden verran kortistoon eli heillä ei ole sodanajan sijoitusta ollenkaan. Kun ei ole sodanajan sijoitusta, ei yleensä tarvitse kerrata eikä myöskään tehdä mitään muutakaan asevoimiin liittyvää, mutta se kertoo myös siitä, että koulutusmäärä on liian korkea tarpeeseen nähden. Itse siirtäisin keskustelun painopisteen siihen, pitäisikö meidän ennemminkin miettiä palveluksen luonnetta ja onko syytä siirtää yhä useampi palvelemaan jollakin toisella tavalla.
Tämä ja edellinenkin viestisi oli todella hyvä ja tätä ehkä rivien välistä jopa hainkin.
Missään nimessä asia ei ole niin yksinkertainen kuin annoin ehkä viestissäni ymmärtää. Sitä hain takaa tuolla, että näitä perusteita vapautumiselle voisi fiksummat ihmiset miettiä jotka näistä asioista päättävät. Ei ole tosiaan helppoa määrittää mikä nyt on pätevä peruste vapauttaa urheilija tai e-urheilija palveluksesta. Tai mahdollisesti tulevaisuudessa antaa mahdollisuus suorittaa se eri luonteisesti.
Esimerkiksi jääkiekkoilijat ja koripalloilijat ovat vain todella epäidyllisessä tilanteessa, koska heidät varataan NHL:ään ja NBA:han juuri täysi-ikäisenä ja silloin on myös se paikka kun uraa aletaan tekemään ja näyttöjä tulisi antaa. Vaikka haluja olisikin suorittaa asepalvelus, niin samassa vaakakupissa painaa muitakin asioita. Sitten kun mahdollisesti lyödään läpi ja tehdään pitkiä sopimuksia, niin ei ole myöskään ideaalia viettää kesää armeijassa joka on pois harjoittelusta ja valmistautumisesta kauteen. Sama pätee kaikkeen huippu-urheiluun, kuin myös e-urheiluun.
Se, miten tällainen muutos luotaisiin on tietenkin hankalaa enkä itse osaa sanoa miten se toteutettaisiin parhaiten. Paras tapa voisi todella olla muuttaa vain palveluksen luonnetta, mutta toisaalta puolustusvoimat nojaavat meidän laajaan reserviin ja en tiedä sitten onko meillä liian suuri koulutusmäärä tarpeeseen nähden. Jokainen asevelvollinen varmasti sijoituksen saisi sodan syttyessä, koska Suomi on maana niin kärpäsen paska lopulta. Omasta mielestå tämä poikkeus pitäisi nimenomaan tehdä kansainvälisen tason urheilijoiden kanssa, jos tietyt ehdot täyttyvät.
Otetaan tuolta Heleniuksen ketjusta toinen anekdootti. On se kumma kun parikymppisellä ammattiurheilijalla ei lonkat kestä inttiä kun itse aikanaan huonokuntoisena pärjäsi siellä ihan hyvin.
Ymmärrän näitä ratkaisuja itsekkään yksilön rationaalisina päätöksinä.
Moni meistä “taviksista” on kuitenkin varmasti hammasta purren mennyt asepalveluksen läpi, vaikka on ollut polvi ja selkä kipeä ja muutakin vaivaa. On kokenut sen kansalaisvelvollisuudekseen. Itselläkin aikanaan tammikuussa alkanut ja noin vuoden kestänyt asepalvelus käytännössä lykkäsi siirtymistä työelämään kahdella vuodella, kun opinnot alkoivat syksyllä. Vaivojakin oli, mutta pidin ne salassa.
Kesällä 2021 pelatun EM-lopputurnauksen jälkeen Pohjanpalo sai Puolustusvoimilta kirjeen.
Kirjeessä luki, että lääkärintarkastuksessa todetun terveydentilan perusteella Jolle oli vapautettu asevelvollisuuslain mukaisesta palveluksesta rauhan aikana ja siirretty varareserviin. Hänen palveluskelpoisuusluokakseen oli kirjattu C. Useita kertoja leikatuilla nilkoilla ei pystyisi armeijassa vaadittuihin marsseihin.
Toistan samoja juttuja, joita toistin jo aikaisemmin.
Jos menemme nykysysteemillä, niin kaikkien tulisi hoitaa asia täysin samalla tavalla, huolimatta siitä, onko se hyödyllistä tai tarpeellista. Urheilijalla on monta pohjataitoa sieltä urheilu-uralta, jotka tekevät esimerkiksi PERUSKAUDESTA armeijassa aika hyödyttömän. Mutta edelleen, tämäkin asia olisi helpompi, jos meillä koulutettaisiin reserviin AIDON tarpeen mukaan oikea määrä. Nyt meillä koulutetaan iso määrä ihmisiä tilanteeseen, jossa ei ole sodanajan sijoitusta ensi vaiheessa. Ja siis nämä ihmiset ovat ylijäämää, koska myös varalla olevat on sijoitettuna. Eli sijoittamattomat odottavat reservissä vuoroaan (tositilanteessa).
Edelleen kysyn sen perään, onko meillä varaa monipuolistaa palvelusta ja kouluttaa vähemmän, mutta tehokkaammin oikea määrä?
Ihan hyvä ja perusteltu kysymys. Tällä hetkellä kuitenkin on voimassa yleinen asevelvollisuus, joka näyttää koskevan vain osaa velvollisista. Markkanen suoritti asepalveluksen - moni muu ei.
Mikko Rantasella, niin kuin muilla jääkiekkoilijoilla ja ihan tavallisilla taviksilla on mahdollisuus suorittaa asepalvelus sen vuoden alusta kun täyttää 17v, ja viimeistään sinä vuonna kun täyttää 28 vuotta.
Mikä tässä asiassa nyt on niin helvetin vaikeaa ymmärtää
Suomen sodanajan joukout ovat 286 000 sotilasta, mutta kaikki me muut kuulumme reserviin tai varareserviin
Itseltäni ei löydy juuri mitään ymmärrystä tälle NHL-pelaajien keskuudessa varsin muodikkaaksi noussutta ilmiötä kohtaa.
Sen verran vielä tuohon korjaan, että asepalvelus tulisi aloittaa viimeistään sinä vuonna, kun täyttää 29. Eli käytännössä 18-29 on tuo haarukka, kun palvelukseen tulisi mennä. Asevelvollisuushan on sitten 18-60 vuotiailla.
, voisivat maksaa valtiolle jonkin kunnon siivun jolla saisi sitten vapautuksen armeijasta.