Kuuntelemisen taitoa ei pidä aliarvioida. Puhumaan oppii puhumalla.
6 tykkäystä
Nähdäkseni - kuten monessa muussakin asiassa - ensin pitää päästä ylitse siitä, että ajattelee virheitään. Puhuminen tuottaa virheitä - jopa äidinkielellä. Minähän olin oikea “kielioppihirmu” englannissa joskus yläasteella ja osasin kyllä kirjoitella paljon, mutta puhuminen & kuunteleminen tuottivat isoja vaikeuksia vielä lukiossakin. Saksassa mennyt itsellä vähän samalla kaavalla, että kuunteleminen kyllä sujuu, mutta puhuminen takerteli pitkään.
Lopulta annoin asioiden vain olla ja lopetin sen perfektionismin siinä kielen ympärillä. Mitä enemmän ajattelee, että “nyt sanon jotain väärin” sitä varmemmin kieli menee solmuun ja tulee ihan täysi paniikki päälle. Kielessä ainoastaan pieni asia on rakenteet - tärkeämpiä on ne sanat, joita on kyllä tänä päivänä melkein kaikilla. Puhu & puhu ja puhu - kieli-itsetunto perustuu puhumiseen.
Se on ihan sama asia, kun menet tilaamaan kebabia. Ei ne myyjät aina osaa ihan täydellistä suomea ja joku virhekin mahtuu joukkoon. Juuri sen takia äidinkielen puhujien tehtävä on “korjata kielikorvalla” ne virheet, jolloin syntyy ymmärrystä. Ainoa merkitys kielessä on se, että tulee ymmärretyksi. Suomessa on hakattu vähän liiankin iloisesti kielioppia ja mekaanista kielitaitoa soveltavan osaamisen sijaan. Tässä on tapahtunut iso muutos parempaan ja se jatkuu. Treppu varmaan kuuluu sen ikäluokan kasvatteihin, joihin on mekaaninen kielitaito hakattu selkärankaan ja soveltava kielitaito kuitattu tarpeettomana.
3 tykkäystä
Allekirjoitan tämän. 
Usein palautteena englannissa oli, että opettaja ymmärsi mutta sieltä puuttui tämä ja tämä prepositio ja siksi paska arvosana.
1 tykkäys
Eipä taida olla vain Trepun ikäluokan ongelma tuo kielioppipainotteisuus. Se on ollut meillä kautta vuosikymmenten. Siis itselläni aivan sama juttu aikoinaan. Siinä on kyllä puolensa, ei kielioppiakaan kannata täysin laiminlyödä. Siis täysin… Mutta keskustelussa ei kannata kielioppia miettiä. Se kangistaa. Ei se mikään tentti ole. Eikä kaikkea tarvitse niin hienosti sanoa. Perussanastoa peliin ja kun toinen ymmärtää, niin siinä se on. Mitä muuta kaivataan. 
Jostain se vieraan kielen puhuminen sitten vaan vilkastuu. Itselleni eräs ratkaiseva sysäys oli harjoittelukesä Hollannissa. Siellä sai englantia puhua, kun kämppäkin oli yli 10 opiskelijan “solu”. Ei tarvinnut yksin olla. Ja siellä yliopistolla (TH Delft) oli myös hyvin sosiaalista porukkaa ja Suomi kiinnosti kovasti. Sai puhua ja puhua… Perjantaisin työviikko päätettiin kellarin “tiipiissä” muutamalla oluella. Siellä oli proffat ja muut menossa mukana. Opiskelijayhdistyksen riennoissakin tuli oltua tiiviisti mukana yms. Todella hieno ja kehittävä reissu!
Tuo saksalaisten vierailu kannattaa käydä mielessään lyhyesti läpi jälkikäteen. Niin ainakin itse tekisin. Mistä puhuttiin, mitä olis voinut sanoa, oliko sanasto hallussa jne. Vähän niinkuin pikainen pukuhuonepalaveri ottelun jälkeen. Seuraava kerta on sitten huomattavasti helpompi. Rohkeasti vaan mukaan tarinoimaan. Opettelet vaikka muutaman sopivan lauseen, joilla pääsee tuommoisessa tilanteessa liikkeelle. Jotain itsestäsi, opiskelusta, työstä, harrastuksesi, kotikaupunkisi yms.
Voi joskus olla näppärää osata sanoa kielitaidostaankin jotain. Vaikka itse olen lukenut pitkän saksan ja osaan sitä kohtuu hyvin, aika usein pahoittelen sitä, että se ei ole niin sujuvaa, kun minulla on aika harvoin mahdollisuutta puhua sitä. Mikä onkin totta. Mutta sen verran saksaani luotan, että aina puhun saksalaisille saksaa. Saas nähdä kuun loppupuolella kun sitten joudun ihan Berliiniin. Muutenhan olen viimeaikoina saksaa puhunut ihan muualla. Esim. Italiassa, Vietnamissa, Meksikossa, Kanarialla… Kyllä niihin saksalaisiin aina maailmalla törmää. Tai vissiin mulla on semmoinen kumma “taipumus”. Siitä on välillä saanut kuulla kun jämähtää “aina” jutustelemaan ihan vieraitten kanssa…
4 tykkäystä
Ancick - siinäpä onkin haastava sukunimi. Mitäpäs meidän muut saksan hallitsijat sanovat ääntämisestä? Vedetäänkö lähemmäs “Ankick” vai “Antsick” ? @rizka ainakin. 
Kyseessä Rauman Lukon uusin maalivahtihankinta @Desperado linkityksestä heidän ketjussaan.
1 tykkäys
Ancicka on siis nimi. Mun saksan kieli on alkeellista ja vieläpä pahasti ruosteessa, joten parempi etten sano mitään. Annan mieluummin Youtuben saksalaisselostajien sanoa. “Anzitska” noin suunnilleen.
3 tykkäystä
Mulla on vahva epäilys, että tuon Ancicka nimen sukujuuret menee kaakkoisen rajanaapurin puolelle. Eli Tshekkiin. Oikein perisaksalainen tuo nimi ei siis ole. Korkeintaan Sudeettialueen poikima. Uskon saksalaisten noudattavan ja tuntevan tshekin lausuntatavan. Eiköhän se ole tuo videolla kuulemasi.
Siirrän tämän tuolta Pulju Kärppiin huhuilusta tänne. Itse olin suoraan sanoen surkea englannin kielessä vielä lukiossa. Numero oli 5 ja A kirjoitettuna, eli juuri pääsin läpi. Enkä sitä sitten vuosiin pahemmin käyttänyt. Sitten töissä oli pakko käyttää ja kun itsensä pakotti oppimaan, nyt se sujuu vähintäänkin hyvin. Olen pärjännyt ympärimaailmaa, Jenkeissä jopa helposti. Eli jos halua on, sen oppii.
3 tykkäystä
Kyllähän Puljujärvi on kehittynyt englannissa, mutta ei sitä nyt edelleenkään edes hyvällä sydämellä hyväksi englanniksi voi sanoa.
Olen eri mieltä @ljpp tulkinnasta, että kielen oppimattomuus toisessa maassa johtuisi puhtaasti siitä, että torjuu kielen oppimisen. Jesseä kun kuuntelee, niin oma tulkintani on, että pohja on ollut poikkeuksellisen surkea.
En tunne Puljujärven kouluhistoriaa eikä se minulle kuulu, mutta käsitykseni mukaan hän on kohtalaisen vahvasti paneutunut jääkiekkoon kovin nuoresta alkaen. Englanti on voinut jäädä jo peruskouluun. Peruskoulussa se, että englanti ei kiinnosta, ei ole mitenkään erityisen poikkeuksellista.
Sitäkään ei voi sulkea pois, että ihmiset oppivat eri tavalla. Minulle esimerkiksi kielissä ovat aina toimineet paremmin kirjalliset ärsykkeet. Olen oppinut jokaisen kielen netissä ja ennen vanhaan se chattaaminen oli se juttu. Kun itse opin kielen ennen kaikkea kirjoittamalla niin jokaisessa kielessä ääntäminen & puhuminen on ollut työstämisprosessi.
Kun ei tunne esim. Puljujärven historiaa niin voi yksinkertaisesti olla, että moniärsykkeisyys puuttuu. Kieli myös aukeaa ihmisille eri tavalla ja eri syklillä - kun esim. Puljujärven kielikäsitys aukeaa niin tulos voi olla todella hyvä. Se, missä vaiheessa joku kieli klikkaa ja aukeaa - se on ihan mahdotonta sanoa. Minulla englanti aukesi kielenä kuin avoin kirja aivan yhtäkkiä muistaakseni seitsemännellä luokalla. Sitä ennen sain aina 5 tai 6 englannista, mutta nousu tapahtui sitten seiskalla, kun yhtäkkiä minun kielitaitoni avartui aivan totaalisesti.
Ja sitten, kun se eka kieli aukeaa niin voi olla että aukeaa pari muutakin samaan syssyyn.
Mulle kielten opiskelu oli lähes ahdistavaa koulussa. Sanasto ei jäänyt päähän ja esim. ääneen lukeminen jännitti niin paljon, että se kääntyi pelon puolelle. Mitä muut ajattelee, nauraako ne mulle ym. Sitten kun internetin käyttö alkoi yleistymään, sanasto alkoi laajenemaan. Lisäksi kun töissä aloin vajaa kolmekymppisenä käyttämään sähköpostissa englantia ja ohjelma korjasi virheitä, alkoi kielioppi tarttumaan paremmin kuin koskaan koulussa. Sitten kun se parani, alkoi kielikin sujumaan. LAusuminen parani, kun sitä pääsi puhumaan hieman turvallisemmassa olosuhteessa kun koululuokassa. Kun pääsin puhumaan Jenkkien kanssa, heidän kanssaan keskustelu oli jotenkin helppoa, koska heitä oli helppo ymmärtää.
3 tykkäystä
Koska keskustelu aiheesta on Puljujärven ketjussa eskaloitumispisteessä, aattelin perustaa oman ketjun yleisemmälle kielikeskustelulle, joka on ihan kiintoisa aihe.
Itselleni kielten opiskelu on ollut ehkä keskimääräistä helpompaa. Mitään laajaa työkalupakkia itselläni ei tosin ole, mutta englanti kyllä taittuu varsin hyvin työelämän tarpeisiin kaikissa muodoissaan, saksakin ihan kohtuullisesti ja ruotsi olisi pienehköllä treenillä otettavissa hyvin (uudestaan) haltuun sekin. Myös suomi kielenä on itselle rakas työ- ja harrastusväline.
Tätä en tajunnut. Eikös tää rajaa suurimman osan maapalloa pois reissukohteina, ellei nyt ihan hirmu monipuolinen lingvistikko satu olemaan?
edit: Kiitos @rizka että siirsit avaukseni tänne, koska aiheesta olikin jo ketju olemassa.
Englanti, etenkin amerikkalaisversio siitä on minulle melkein kuin toinen äidinkieli. Toisaalta joku hyvin vahvaa irlantilais/skottimurretta puhuva voi toisinaan hämmentää mutta ihan hyvin niidenkin kanssa on selvitty. Ruotsia en osaa enkä myöskään halua osata. Mieluummin sitä ruotsin sijaan opettelisi kielen, jolla on merkitystä maailmassa kuten saksa, ranska tai espanja.
1 tykkäys
En tiedä, mistä tämä motivaatio iski, mutta tuli vähän katsottua noita viime kauden playoffpätkiä Sveitsin Liigasta. Youtuben kommenttikentistä iski silmille tämä Sveitsin saksa, joka kyl näköjään on kirjoitettunakin ihan oma kielensä
ach nei nid scho wider d zuger gwunne oder im finau erwarte i das si weniger grob id zwöikämpf gö u nid so prutau id zwöikämpf gö.
Ja voll, Davos het nur wege de Schiris verlore. Sust hettets locker de Titel gholt. Ich mein si hettet au nur mit 2 Linie chöne spiele und wered trotzdem no Meister worde. Aber was wott mär mache wen Zug d Schiris kauft het /s
Lähde:
kommenttikentässä!
Taidan sitten kuitenkin tyytyä kuuntelemaan noita seloituksia, sillä niistä nyt sentään ymmärtää jotain. En tiennyt, että osatakseni tätä kieltä olisi hyvä todella käydä esim. hollannin alkeet vielä uudestaan.
Sanoja, jotka osaan uskoakseni kääntää saksaksi:
ach nei = Ach nein
nid scho wider = nicht schon wieder
d zuger = die Zuger
gwunne = gewann, gewonnen hat
oder im finau = oder im Finale
erwarte i=erwarte ich
das si weniger grob = dass sie weniger grob
id zwöikämpf gö = im Zweikampf gehen
u nid so prutau = und nicht so brutal
Ja voll = jawohl
Davos het nur wege de Schiris verlore = Davos hat nur wegen dieser Serie verloren.
Sust hettest locker de titel gholt = Sonst hätten sie locker den Titel geholt.
Ich mein si hettet au nur mit 2 Linie chöne spiele = ich meine sie hätten auch nur mit 2. Linie spielen können.
und wered trotzdem no Meister worde = und wären trotzdem kein Meister geworden.
Aber was wott mär mache wen Zug d Schriris kauft het = Aber was will man machen, wenn EV Zug die Serien genommen hat.
6 tykkäystä
Kyllä, itse katselen kotona 3SAT-kanavaa (myös ZDF:ää) ja olen tosi kiitollinen siitä, että suosikkiohjelmani Kulturplatzin, joka on Sveitsin yleisradioyhtiön SRF:n tuottama ohjelma, sveitsinsaksalla puhutut osuudet on tekstitetty normisaksaksi, niin pysyy vähän paremmin kärryillä, ilman tekstitystä ei yhtään.
1 tykkäys
Kirjoitettuna tätä sveitsinsaksaa nähtyä tulee osittain mieleen myös Berliinin “schnautzet” ja paikallinen murre tyyliin:
ich= ick
gut= jut
kuck mal= kiek ma
kaufen= koofen.
Kauhean paljon en sitä tunne, mutta aina siellä liikkuessa näkee ilokseen sitä kirjoitettuna siellä täällä. Ja se “schnautzetus” , eli eräänlainen mumina sanat suun etuosassa tuottaen on metkaa kuultavaa, aina kun sitä kuulee.
Berliinissäkin varmaan suurin osa nykyään on muualta tulleita ja he käyttävät siellä samaa ilmaisua kuin Tampereellakin käytetään, eli: junantuoma, Zug gezogen (en ole varma kirjoitusasusta) 
.
Berliinissä paikallinen kieli sentään on jokseenkn ymmärrettävää. Tässä on jo semmosia välähdyksiä jostain hollannista, että todella vaikeaksi muuttuu ymmärtäminen Berliinissä eniten ärsyttää tuo, miten paikalliset junakuulutuksia myöden puhuvat tuon numeron “vierzehn” eli neljätoista. Se on sananmukaisesti “würzen”, joka kuulostaa jo enemmän joltain makkaralta
1 tykkäys
Tämä on totta, jopa minä ymmärrän “berliiniä” melko hyvin, vaikka en saksaa varmasti osaa yhtä hyvin kuin vaikkapa sinä.
Kertaalleen olen ollut hieman epämukavassa tilanteessa paikallisten kielen ymmärtämisen kanssa. Tämä tapahtui kun olin Friedrichschainissa (entisen Itä-Saksan alueella oleva kaupunginosa hieman Alexanderplatzilta itään, täynnä baareja ja klubeja ja vaikka mitä) itselleni tutussa baarissa katsomassa Union Berlinin peliä.
Baari oli tupaten täynnä, mutta sain jakkaran baaritiskin edestä keskiosasta. Vieruskaverini heitti minulle koko ajan kommenttia kielellä, jossa yhdistyi berliinin puhetapa itäsaksan vivahtein, humalansa tai muiden puheentuoton ongelmiensa ryydittämänä. Enpä ymmärränyt siellä hälyn keskellä oikeastaan mitään nyökkäilin vain ja sanoin väliin ja ja.
Olin vähän huolissani, että joudunko kenties vielä johonkin hankaluuksiin turistiuteni paljastuessa, semminkin kun selän takana olevassa pöydässä parin-kolmen metrin päässä sattui istumaan kolme paikallista uusnatsia!
No mitään ongelmia ei illan aikana kuitenkaan tullut, sen verran kuitenkin ymmärsin että uusnatsien pöydässä istunut nuori mies (luulen, että hän oli ollut alun perin yksin, mutta saanut pöytäkaverikseen nämä vapaille paikoille.) tuli tiskille maksamaan laskunsa ja baarimikon ymmärtävässä hengessä kysyessä, että johtuiko poislähtö pöytäseurueestansa, tämä vastasi näin olevan asian laita. No, natsitkin siirtyivät myöhemmin terassin puolelle, eivätkä nähdäkseni sielläkään enää toisella puoliajalla olleet.
Huomattavasti kuumottavampi tilanne uusnatsien kanssa kohdalleni on aikanaan osunut Barcelonassa, jossa joukko espanjalaismielisiä uusnatseja tupsahti samaan baariin, jossa itse olin puolison kanssa peliä katsomassa… Tuolloin Barca ja Real kohtasivat Espanjan cupin loppuottelussa VALENCIASSA, mutta turvatoimet Barcelonankin kaduilla olivat ottelusta johtuen massiiviset.
No, se on toinen stoori ja kerron siitä joskus tarkemmin, jos muistan ja jos se sattuu jotakuta kiinnostamaan.
2 tykkäystä
En tiedä @soosi, miten Laineen sait samaan lauseeseen Puljun kanssa, kun puhuit kielitaidosta. Patehan on vetänyt koko NHL uransa hyvää englantia ja nykyään ihan erinomaista.
15 tykkäystä
Sen verran annan kontekstia tähän, että minusta on tulossa saksan ja ruotsin opettaja, mutta englantiakin osaan sen verran, että jonkinlainen käsitys on tullut eri ihmisten kielitaidosta myös tässä kielessä.
Patrik Laine puhui jo vuonna 2016 erinomaista englantia, jossa on paljon elementtejä lähes natiivista kielestä. Rauhallinen, selkeä sekä monipuolinen artikulaatio. Laine on nimenomaan viettänyt aikaansa siellä englannin tunnilla.
Itse laittaisin kouluarvosanoin ääntämisen ja puhumisen sinne 9 jo vuonna 2016, nyttemmin puhuisin, että taso on lähes natiivia, todennäköisesti kympin tasoa.
9 tykkäystä
Yleensä suomalaisurheilijoiden ongelmana ei ole englannin kieli itsessään vaan se perhanan vahva suomiaksentti joka tunnetaan rallienglantina.
Laine puhuu mielestäni tosi sujuvaa ja hyvin ymmärrettävää englantia. Pieni suomikorostus on toki mutta vaikeaa se on kokonaan häivyttää.