Mielestäni erikoista kirjoittaa potkuista ja kriisista 9 pelin jälkeen.
Itsekin kirjoittelisin 
Välillä kirjoitetaan kahdenkin tappion jälkeen 
Se on tavallaan hieman vitsikästä, että meillä on täällä palstalla kuitenkin näille ei niin hyvinä pidetyille toimittajille omat ketjunsa, joihin jengi vieläpä linkkaa heidän kirjoittamiaan juttuja suoraan, jolloin kymmeniä tai jopa satoja klikkejä sataa suoraan heidän laariinsa. Samalla tuetaan heikkoa journalismia, vaikka tarkoitus on juuri päinvastainen. 
2 tykkäystä
Tämä on totta, mutta onko Suomessa enää hirveästi urheilun saralla - tai edes jääkiekon saralla - jäljellä laatujournalismia? Itse en lue jääkiekkolehteä, mutta esim. urheilulehti on mielestäni aivan täynnä höttöä, vaikka sitä oonkin muutamaan kertaan tilannut.
1 tykkäys
Omasta mielestäni hyviä jääkiekkotoimittajia ovat näin äkkiseltään ainakin JP Mikola, Rantanen & Nyholm, Lauri Lehtinen, Ika Lehtonen ja Petteri Sihvonen. Silloin joskus aikanaan, kun Sihvonen ja R & N olivat avoimessa sanasodassa (tai siis v*ttuilusodassa), en vielä juurikaan pitänyt Tikusta ja Takusta, vaikka heillä oli silloinkin pointtinsa. Eniten silloin ehkä häiritsi heidän kärkäs tyylinsä ja yliampuvuus. Pidin myös Sihvosen pointteja usein parempina. Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen, sillä nykyisin nimenomaan pidän heidän tyylistään nostaa ongelmat pöydälle ja sanoa asiat suoraan kuvia kumartelematta. Tässä näkyy se, miten omat arvostukset ovat vuosien mittaan muuttuneet. Voi myös olla, että olen tottunut kyseisten herrojen pieneen kohkaukseen jo niin täysin, että ei paljon häiritse. Toki Rantanen välillä vetää vähän överiksi ja meno on toisinaan ollut turhan IFK-keskeistä, mutta rapatessa roiskuu.
Myös Sihvosessa ja Ika Lehtosessa on omat hivenen häiritsevät puolensa. Kaikki Sihvosen lanseeraamat “auringon varmat” ja muut termit (joita Esko Seppänen sitten ansiokkaasti kopioi) ärsyttävät ainakin itseäni. Samoin itsensä tietoinen guruksi nostaminen. Ika puolestaan kehuu Tapparaa (ja varmaan muitakin, mutta ei tule katsottua kuin Tappara-klippejä ja niitäkin harvakseltaan) välillä vähän liikaakin ja videoiden määrä on tahtonut korvata laadun. Asiaakin kuitenkin tulee edelleen. Mikola puolestaan on kirjoittanut Jääkiekkolehteen ja sittemmin Kiekkoareenaan suht laadukasta juttua. Varsinkin Tapola-juttu vähän aikaa sitten jäi häneltä mieleen. Hänet valittiin myös vuoden jääkiekkotoimittajaksi pari vuotta sitten.
Jatkoajan ex-toimittajista Lehtinen tietää selvästi eniten kiekosta. Asia tuli esiin jo silloin, kun Jatkoaika yritti lanseerata ne videonsa.
1 tykkäys
Tämä kosksee koko valtamedian kenttää. Eihän klikkiotsikoilla, tyhjänpäiväisillä kohujutuilla ja sisältöarvoltaan nollaa lähentevät uutiset ole pystyneet pitämään korkealla. Sanomalehdistö on ahtaammalla kuin koskaan, mutta eivät siltikään ymmärrä tehdä artikkeleja, joita ihmiset haluaisivat lukea, saati maksaa.
Kysymys on osittain myös siitä, että kohtaavatko kysyntä ja tarjonta enää. Vaikka niitä parempia artikkeleita tulisi ihan kilotolkulla tuutista ulos, niin ihmisten suhtautuminen lukemiseen on mennyt merkittävästi toiseen suuntaan kuin aikaisemmin.
En ole itse sen parempi - olen helvetin laiska lukija ja ymmärrän ihmisiä, jotka eivät jaksa lukea perusteltua kamaa sivutolkulla, mutta kyllä silti väittäisin, että kehityssuunta on se, että verkkomediat painaa ulos tuotetta, jota ihmiset haluavat. Perusteltujen ja pitkien artikkelien sijaan nykyään on vallalla lyhyt ns. perusartikkeli, jossa listataan jokunen fakta ja loput löytyy linkeistä ja lähteistä, jos kiinnostusta asiaan on.
Se on toinen keskustelu jo kokonaan, mutta kyllä nimenomaan asiakkaiden tarpeet ovat ajaneet lehdistön ahtaalle. Ihmisten maksuhalu esim. sanomalehdestä on laskenut kuin lehmän häntä ja tämä pakottaa sanomalehdet sopeuttamistoimiin. Kun toimittajia heitetään pihalle jatkuvasti ja heidät korvataan tuottavilla nollakirjoittelijoilla niin tulos on tämä. Lehdistön on pakko sopeuttaa, kun ei ole maksavaa asiakaskuntaa kuten ennen.
Osaltaan muutokset on aiheuttanut myös se, että uutisten funktio on muuttunut digitalisaation myötä merkittävästi. Jos mennään siihen uutisen perusfunktioon - antaa uutta tietoa maailman tapahtumista ja informioida - niin sanomalehti ei pysty enää vastaamaan tähän kysyntään, koska uutinen on nykyään vanhentunut 2 minuutissa. Jos ajattelee vaikka, mikä oli urheilu-uutisen funktio vaikka 15 vuotta sitten: se oli tuloksen esittäminen, koska ihmiset eivät välttämättä tienneet tulosta, jos eivät olleet hallissa. Nyttemmin uutisen funktio on lähinnä kertoa menneestä tapahtumasta, mutta tuloksia ei välttämättä enää edes kerrota koko lehdessä - ai miksi? No kun kaikki tietävät ne jo ja sillä ei ole mitään uutisarvoa.
Sanomalehden kohdalla on pitkälti kyse siitä, löytyykö sanomalehden uutisille uusi funktio ajan kuluessa - esim. alkaako sanomalehtiuutiseen sisältyä arvolatausta ja sitä pidetään parempana ja arvokkaampana uutisena kuin nettiartikkelia. Siinä haastetta.
1 tykkäys
Sanomalehtien osalta tämä pitää tosiaan paikkansa, sillä tilaajamäärät ovat olleet laskussa jo pitkään. Kuitenkin mm. Long Play:n ja Suomen Kuvalehden kasvavat tilaajamäärät osoittavat, että laadusta ollaan kyllä edelleen valmiita maksamaan, kunhan se sitten on todella korkeaa laatua. Ihmiset ovat liiaksi tottuneet siihen, että kaiken pitäisi olla ilmaista ja siitähän klikkiotsikot ja heikkolaatuiset yhden asian jutut johtuvat. Enemmän klikkauksia = enemmän mainosrahaa.
1 tykkäys
@peterra lta hyvä kirjoitus. Pitkälti samoilla linjoilla. Usko kuitenkin lukjioiden olevan valmis lukemaan kohtuullisen pitkiä juttuja, jos niiden sisältö on informatiivinen, mutta kuitenkin riittävästi tiivistetty. Tällaisia juttuja ei kuitenkaan oikein ole lehdistössä, vain blogimaailman puolella.
Jos mietitään, mikä on lehdistön tulevaisuus, väistämätön vastaus on että lehdistö kuolee. Tai näin ainakin usein vastataan. Päissäni olen miettinyt, että suunta voisi olla Mikrobitin paluu- ilmiö, jossa Aamulehti, Hesari, yms. taantuvat marginaaliin ja “erikoislehdistö” nostaa päätään. Kun toimitus keskittyy pieneen ymmärtämäänsä alaansa, saadaan pienemmällä toimittajamäärällä laadukkaampia juttuja. Ongelmana tässä on näkemysten vinoutuminen, jossa pieni määrä toimijoita määrää näkökulmat erityisesti esim politiikassa ja talousasioissa.
3 tykkäystä
Rantanen ja Nyholm on ihan hauskoja lätkäjätkiä. Pidän kyllä heidän jutuistaan sinänsä, mutta Rantanen käy jotain omaa taisteluaan viivelähtöjä ym. taktisia asioita vastaan ja se häiritsee. Varsinkin viime kaudella. Tällä kaudella ollut ilmeisesti vähän hiljaisempaa HIFK:n sukelluksen takia. Pitkälti HIFK:n menestyksen avulla he viime kaudella omaa agendaansa ajoivat. Tällä kaudella on sitten enemmän ollut heillä tapelilla taklaukset ym.
2 tykkäystä
No itse ainakin olen tottunut jo yliopistossa siihen (taitaa kuulua peräti opetusohjelmaan) että kritiikki on hyödyllistä ja sitä kannattaa ottaa vastaan. Kyllä ihan tavan ihmisetkin saavat omassa työssään kohdata arvostelua, ei sellaista paikkaa olekaan, missä näin ei olisi.
Oikealla tavalla esitetty kritiikki on tarkoitettu kehittämään ihmistä. Mutta sen verran otan vielä kiinni, että Santtu & Solmu ovat jatkuvasti henkilökohtaisten hyökkäysten kohteena sen vuoksi, miten he toimivat, harvoin persoonansa takia. Jos Santtu & Solmu kirjoittaisivat edes hitusen - huom. hitusen - objektiivisesti, he saisivat myös posia. Valitettavasti sisältö heidän jutuissaan on usein huono ainakin minun mielestäni ja se, että asiat esitetään subjektiivisesti ja kohuhakuisesti on vähintäänkin outoa.
Sanoisin, että molemmat ovat maineensa itse hankkineet ja saavat maineensa myös kestää. Silvennoinenhan tuli parhaiten tutuksi 2012-2013 ja 2013-2014 Tapparan haukkumisesta playoffeissa. Kävivät seikkaperäisesti asioita läpi Tikin kanssa studiossa ja hihittelivät, kun Rautakorven jengit on aina kahvakiekkoilijoita. Että sillä tavalla sanotaanko nyt näin, että sitä saa mitä tilaa.
Nimenomaan toi klikkien perusteella tapahtuva ansaintalogiikka pitäisi romuttaa. Kuinkahan moni jutun klikattuaan on oikeasti edes vähänkään tyytyväinen sisältöön? Tota sisältöä pitäisi oikeasti sen mainostajankin arvottaa enemmän.
Toimittajat eroavat sikäli mainitsemistasi ammattiryhmistä, että ainakin monet heistä ovat nykyisin ns. julkisuuden henkilöitä, joiden tulee sietää aika kovaakin omia toimiaan koskevaa kritiikkiä ja jopa pilkkaa. He ovat itse valinneet astua julkisuuden estradille aivan kuten poliitikotkin. Toimittaja-brändit alkavat olla maailmalla jo arkipäivää. Olen toki samaa mieltä siitä, että henkilöön menevää pilkkaa tulisi välttää ja aivan aiheetonta loan heittoa myös. Perusteltu kritiikki sen sijaan on aina paikallaan ja tietyt toimittajat ovat sen täysin omilla toimillaan aiheuttaneet, kuten peterra tuossa toikin ilmi.
Vastasit omaan kysymykseesi. Jotkut ammatit ovat julkisempia kuin toiset. Toimittajilla nimenomaan on suuri mahdollisuus vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja levittää omia näkemyksiään objektiivisina havaintoina. Tällöin myös heidän toimintaa pitää olla mahdollisuus kritisoida.
On mieletöntä kysyä, kuka bussikuski on valmis vastaanottamaan julkista kritiikkiä tekemistään virheistä. Sillä ei ole merkitystä, koska kritiikki tulee kuitenkin. Julkisuuteen nousee hyvin nopeasti kritiikki pysäkeille jääneistä/jätetyistä asiakkaista. Näissäkin tapauksissa kritiikki on todella kovaa julkisuudessa, vaikka (esim. tapaus Valtteripoika) tapaus ei olisi edes totta. Ja usein kritiikin nosto julkisuuteen tulee nimenomaan toimittajien toimesta.
Se, että kukin meistä yrittää parhaansa, ei aina riitä. Maalivahti joka yrittää parhaansa mutta ei saa kiekkoa kiinni, ei uusi sopimustaan ja menettää ammattinsa. Bussikuski joka ei ole riittävän miellyttävä muutaman asiakkaan mielestä, saattaa työnantaja saada Facebook päivitykseen perustuvasta uutisesta niin suuren paineen, että bussikuskin työsopimus puretaan.
Kun arvostellaan yksittäisiä toimittajia, arvostellaan heidän tekemää työtään, ei heidän henkilöään. Jos arvostelu kohdistuu nimenomaan tiettyihin asioihin heidän työssään ja arvostelu on jatkuvaa, on myös toimittajan pystyttävä kysymään, onko arvostelussa jotain perää.
2 tykkäystä
Tässä ilmeisesti nälvitään Leijonille ja suomalaisille, kun täällä lasketaan maalipaikat peleistä.
Tämä Lauri Lehtinen ei ole eläessään tehnyt yhtäkään hyvää analyysiä pelistä. Ei ainuttakaan.
Lauri Lehtinen on Aamulehden toimittaja. Ja ei ole ollut suuria odotuksia.
Eiks se Aamulehdessä nykyään, tai en ole varma kun lopetin monikymmenvuotisen tilauksen.
Kun somea seuraa niin jengi voisi ihan aktiivipelaajia myöden lopettaa tuon naurettavan kuittailun maalipaikoista. Eiköhän message ole jo ymmärretty.
1 tykkäys
Sekoitin vissiin johonkuhun toiseen?