Tuo kulutusvaikutus on täysin eri asia ja sen kutsuminen tasauslaskuksi on sama asia kuin pitkän kiekon kutsuminen paitsioksi. Tasauslasku on arvioihin perustuvan (sähkö, vesi jne.) kuukausilaskutuksen tasaaminen kerran vuodessa tapahtuvaan mittarista luettuun todelliseen kulutuksen, jolloin viimeinen lasku voi olla normaalia pienempi tai suurempi. Tämä on vuosikymmeniä vanha juttu ja nykyisin enää harvoissa kohteissa käytössä, sillä nykyiset etäluettavat mittarit antavat yhtiöille kulutustiedot reaaliajassa.
Sähkösopimuksia on kiinteähintaisina, pörssisähkönä ja tällaisena mainitseminasi kulutusvaikutuksiin perustuvana kahden ensimmäisen välimuotona. Itselläni on ollut Lumme Energian kiinteähintainen sopimus vuosia. Koska energian hinta vaihtelee aika tavalla Suomen energiatuotannon perustana olevan ydinvoiman saatavuuden mukaan, katsoin täysin kiinteähintaisen sopimuksen olevan tässä vaiheessa paras vaihtoehto. OL3 kärsii vielä alun lastentaudeista ja ydinvoimaa tarvittaessa paikkaava Venäjän tuontisähkö on poissa pelistä.
Edellisen sukupolven edustajat ovat kertoneet, että aikoinaan kuntatason politiikassa tämä oli vahvasti visioituna tulevaisuuden kaavoitustarpeissa. Sitten tuli Tshernobyl ja ydinvoimasta epäsuosittua vuosikymmeniksi eteenpäin, jonka sanotaankin olleen onnettomuuden vakavin seuraus.
Turvajärjestelyt on melkein se suurin päänsärky näissä pienvoimaloissa, jotka tuottaa suunnilleen lehmän henkäyksen verran lämpöenergiaa. Kovin ison vartiokaartin palkkoihin ei riitä fyrkkaa, kun kate meni siihen. Jos ja kun jonkun on pakko olla vartiossa on-site 24/7, se tarkoittaa vuorolaskennassa sitä, että kuusi tyyppiä palkataan töihin vain tätä hommaa varten. Sitten mietitään, riittääkö se yksi vartija. Lisäksi tarvitaan vaste hälytyksille, eli keskusvalvomossakin joku kyttää, ja jotkut on valmiudessa reagoimaan, jopa aseellisesti. Poliisin ja yhteiskunnan resursseihin tukeudutaan vasta, kun uhkatilanne ylittää tietyn tason. Tämä taso ei olekaan enää avointa tietoa.Ydinala on tiedostanut nämä jutut jo pitkään ja asiasta huolehtiminen kuuluu kulttuuriin ja geeneihin.
Vesilaitoksissa näitä juttuja ei olekaan näköjään vielä tajuttu ennen näitä päiviä, ja harjanvarsimenetelmällä on menty. Viisi munalukkoa ovessa ilman hälytysjärjestelmiä lasketaan tähän sarjaan. Ammattimaiseksi kulttuuriksi ei voi laskea sitäkään, että turvallisuudesta vastaavien valvonta hoidetaan on sillä, että media nostaa asian tapetille, ja sitten vasta herätään. Montako juttua olette mediassa nähneet siitä, kuinka Loviisan voimalaitoksen tärkeille vyöhykkeille voi tunkeutua, ja kohteen turvajärjestelyjen kuvilla varustettuna? Ette yhtäkään.
Piti oikein alkaa netin syövereistä etsimään linkkiä, että eikös Suomi voisi olla tuon ydinpolttoaineen suhteen omavarainen maa? Yllättävän vähän tästä on ollut julkisuudessa juttua. Omasta mielestäni tätä asiaa pitäisi sen verran tutkia ja kehittää, että Suomi ei olisi pelkästään alkutuotanto maa, vaan täällä pystyttäisiin jalostamaan pidemmälle noita tuotteita.
Sitten kun aletaan tarvitsemaan lisää sähköä niin kaikki ”siteet ja sauvat” putoavat minne sattuu. Tämmöisestä tavalliselta sähkön käyttäjältä alkaa usko loppua, että kaikki vaikeudet tupsahtavat, kun sähköä aletaan enemmän tarvitsemaan.
Ikävää, että pitää näin epäröidä asioilla, kun on luottanut tähän saakka ettei sähkön hinnoilla kikkailtaisi tarkoituksellisesti.
Harmi ettei ydinvoimaloiden alasajoon johtuvien syiden tilastointiin ole olemassa yhteismitallista asteikkoa josta ilmenisi alasajoon johtaneen syyt. Ydinvoima on hajaantunut eri organisaatioiden kesken, eikä ole yhtä globaalia ja kattavaa tietokantaa.
Lisäksi asian arkapitoisuus pitää asiat salassa, jos vain mahdollista.
Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA luulisi tähän pystyvän, jos olisi heidän intresseissä.
Saksa on ajanut itsensä nykytilanteessa melko haastavaan rakoon energiansa suhteen. Edelleen riippuvuus tuontienergiaan on merkittävä. Leikkivät tulella nykytilanteessa. Katsotaan taipuuko vihreä liike ydinvoiman kannalle.