Onko täällä tietoa kookosöljyn terveyshaitoista tai -hyödyistä?
Itse käytän tätä Ben Bloodinkin suosimaa rasvaa aamupuurossa ja aasialaistyyppisissä sapuskoissa kanan paistorasvana. Suvussa on taipumusta korkealle kolesterolille, joten asia kiinnostaa.
Julkiset tiedot ovat täysin ristiriitaisia. Jossain väitetään valtaisia hyötyjä ja toisaalla sanotaan sen olevan myrkyllistä kovaa rasvaa.
Tässä pienen otannan testi BBC:n ohjelmassa.
Kookosöljy (kuten myös MCT-öljy, spirulina, kaakao, luomuvoi, viherjauheet yms.) on käsittääkseni suosittua erityisesti itseoppineiden terveysintoilijoiden ja ketogeenistä ruokavaliota suosivien itseoppineiden ravintogurujen keskuudessa. Siis näiden tomikokkojen ja muiden, jotka kritisoivat virallisia ravitsemussuosituksia vailla alan koulutusta.
Ei kai kookosöljy ole suoranaisesti haitallista pieninä määrinä, mutta ei se mikään ihmeaine myöskään ole.
Kookosöljyä tai muita muodikkaita rasvoja voi käyttää paistamiseen vaihtelun vuoksia, joskaan en näe niistä olevan erityistä hyötyä kuin laajenevan makumaailman kannalta.
Ketogeeniseen ruokavalioon liittyy kaikkialla maailmassa, somevaikuttajien piirissä varsinkin, juoksevien kasviöljyjen ja erityisesti margariinin halveksinta. Luit oikein, oikea halveksinta. Yleensä suomalaisissa blogiteksteissä ja vaihtoehtoasiantuntijoiden kirjoissa kerrotaan, että pitää välttää margariinia, rypsiöljyä ja oikein kunnolla voidella syömiset kookosöljyllä ja gheellä. Juu voi ei enää ole voita, se on nyt brändätty ghee’ksi.
Ohessa esittelen, miksi tällaisen ghee-kookosöljy ketogeenisen ruokavalion kannattajat ovat astuneet harhaan. Ketogeeninen ruokavalio nimenomaan pitää tehdä painottuvaksi margariiniin, rypsiöljyyn ja muihin juokseviin kasivöljyihin sekä vältellä kookosöljyä ja voita sekä maaeläimen rasvaa (laardia).
Ravitsemussuosituksia koskevan kritiikin hän nostaa yhdeksi pahimmista.
– Se johtaa osittain siihen, että ihmiset eivät noudata suosituksia siinä määrin kuin olisi terveydelle hyväksi.
Erityisesti Laatikaista harmittaa margariinia, kookosöljyä, viljatuotteita ja superruokia koskevat uskomukset.
Laatikainen haluaa varoittaa myös muun muassa hairahtaneista lääkäreistä.
– Lääkäri kirjoittajana ei yksistään takaa tiedon oikeellisuutta. Suomalaisilla on vähän liian suuri usko lääkärien ravitsemustietämykseen. Jopa kardiologi voi levittää ilman tutkimuspohjaa olevaa väärää tietoa.
Tämäkin elintarvike on mielettömän monitahoinen kysymys. Muistelen kookosöljyn olleen ennen yleinen talousrasva USA:ssa, mutta sehän ei kasva kuin hyvin lämpimissä maissa. Niinpä kauppapoliittisista syistä(kin) se haluttiin korvata paikallisesti tuotettavilla rasvoilla (rypsit yms.). Sinänsä kookos on ravintoaine, kuten oliivikin, jota ihminen ja meidän läheisimmät sukulaiset ovat syöneet “aina”, eli geneettisesti siihen on kyllä sopeuduttu. Tästä samasta asiasta oli puhetta kun mietittiin kananmunan kolesterolia, jonka suositukset ovat nyt sitten höllentyneet.
Jännä juttu ja melkoisen jyrkkiä kommentteja puolin ja toisin. Toisaalta hyvää vertaisarvioitua tutkimusta vähän.
Itse tykkään tuon mausta ja ajattelen se olevan puurossa Voimariinia terveellisempi.
Kookosrasva ja Voimariin saattaa olla samalla tasolla terveellisyyttä ajatellen. Voimariinissa, tai eikös se ole Oivariini nykyään, on rypsiöljyä mukana ja niitä omega-happoja jota taas ei ole kookoksessa.
Kohtuudella käytettynä ei liene turmioksi kookoskaan joskaan ei ole mikään eliniän pidentäjäkään.
Tässä alla olevalla videolla käydään erästä metatutkimusta läpi. Lopputulema on, että kookosöljy lisää HDL- ja LDL-kolesterolia ja on siten haitallista sydänterveydelle (suurina määrinä). Tähänhän kookosöljyn koostumus myös viittaa, kun se on pelkkää kovaa rasvaa.
Nykyään on se suuri hankaluus oikeastaan ihan kaikessa, että ihan ensiksi pitää arvioida jonkin asiantuntijana esiintyvän henkilön pätevyyttä aiheesta, josta hän puhuu. Kuten Laatikainen tuo esiin, ei esimerkiksi lääkäri (edes kardiologi) välttämättä ole riittävän perillä ravitsemustieteen saralla ja kuten tiedämme, lääkäreissä on myös ihan tietoisesti huuhaata rikastumistarkoituksessa levittäviä henkilöitä.
Ravitsemustieteen saralla on siten paikallaan kuunnella nimenomaan laillistettuja ravitsemusterapeutteja.
Monet ovat hurahtaneet kookosrasvaan ja pitävät sitä huipputerveellisenä. Partasen mukaan kyse on siitä, että kookosrasva on huikean hyvin markkinoitu.
“Kun alan puhua välttämättömistä rasvahapoista ja siitä, ettei niitä kookosrasvassa juuri ole, ihmisiltä loksahtaa suu auki”, Partanen kertoo.
Kookosrasvassa on kovaa rasvaa eli tyydyttyneitä rasvahappoja yli 90 prosenttia. Pehmeiden, tyydyttymättömien rasvojen osuus kookosöljyssä on alle 7 prosenttia.
Oletteko syöny ylämummoa.
https://www.kotipizza.fi/tuotteet/pizzat/ylamummo
Ostin Lidlistä Coconut milk light - tölkin, kun viimeksi tehtiin aasialaista ruokaa. Tuotteen rasvapitoisuus 13%. Sanotaan olevan 30% vähemmän kuin normaalituotteessa. Semmoista oli myös vieressä, mutta kevyttuotteen ostin ja kyllä se ihan tehtävänsä teki. Ostan varmaan sitä toistekin.
Vahva suositus hevosen jauhelihalle. Saa mukavaa vaihtelua perus jauhelihaan. Liha on aika vähärasvaista ja maukasta. Saatavuudesta en osaa muuten sanoa mutta ainakin Nokian Citymarket Löytiksestä sitä saa kotimaisena pakastealtaasta. Hintakin kohdillaan nimittäin vain 5,90€/kg. Myyntipakkaukset näyttivät olevan noin 1kg.
Kahvipaketitkin on nähtävästi kutistuneet vajaaksi puoleksi kiloksi - kannattaa olla näissäkin tarkkana:
Syyksi väitetään sitä, että samankokoisiin pakkauksiin menee eri määrä erilaisia kahveja, koska kahvien tilavuus vaihtelee.
Uskon itse, että kahvin maailmanmarkkinahinnan kovalla nousulla on keskeinen rooli siinä, että pakkauksia vaivihkaa pienennettiin.
Klassikko uusiksi,joko on joku maistanut?
Tämä kai sitten on se tulevaisuus? 3D tulostettu lihan korvike. Minulta jää kyllä taatusti kaupan hyllyyn kyseiset tuotteet. Jo pitkään on toitotettu että prosessoitu ruoka on ihmiselle pahasta. Eikö tämä ole juuri sellaista? Tuotteeseen suihkutetaan kemikaalia että se saadaan haisemaan lihalta. Myös lihan maku tehdään kemiallisella seoksella🤢. Miksi kasvis ruoka pitää saada näyttämään ja maistumaan keinotekoisesti lihalta? Liha lihana ja kasvikset kasviksena on minun mielipide!
Jotenkin tuli mieleen elokuva Soylent Green. Prosessoitua ruokaa…
1000 eri-ikäistä suomalaista vastasi toukokuussa kansalliseen kouluruokakyselyyn.
Inhokiksi äänestettiin tilliliha, suosikiksi puolestaan pinaattiletut. Myös kalapuikoista tykättiin.
– Tämä on todella mielenkiintoinen tulos, koska inhokeikseen nuoremmat sukupolvet nimeävät kaikenlaiset kasvisruoat, joihin pinaattiletutkin kuuluvat, Lamminaho kommentoi tiedotteessa.
Edit:
Aiheesta hieman tarkemmin:
Kouluruokien kaikkien aikojen ylivoimaisen inhokkipalkinnon voittaa tilliliha, kakkossijan saa veriletut ja pronssia nappaa jauhemaksapihvit. Kyselyn perusteella lihapullat, makaronilaatikko ja uunimakkara ovat parhaiden kouluruokien kärkikolmikossa.
Koulua käyvänä pakko vähän kommentoida. Pinaattiletut on ihan ok, mutta ei ne nyt ihan number one ole. Ne on myös vähän epämäärästä ruokaa, enemmänkin jotain välipalaa kun kunnon lounasta. Kalapuikot on kyllä jees, mutta omat suosikit on kyllä uunimakkara ja lasagne. Tillilihaa ei kyllä ole ikinä ollut omissa kouluissani, enkä ole kyllä maistanut vapaa-ajallakaan.
Oli testattava tuo uusi Big Mac ja ei se ainakaan vanhaa huonompi ollut. Vanha oli omaan makuun todella kuiva. Uusi ei kyllä sekään mene suosikkien joukkoon, mutta on ”ihan jees”.
Kouluruokanana tilliliha oli aika kamalan näköistä, mutta ihan syötävää kuitenkin. Ihmettelen miksi äänestetty inhokikisi. Oma inhokki oli jauhemaksapihvit kumiperunoiden kera. Kastikkeena oli puolukkahilloa ja silloin lounas olikin lusikalla puolukkahilloa.
Meillä inhokkeja ovat pakkosyötettävät kasvisruuat. Ruoka-allergiosta johtuen ravintoarvot yleensä aivan päin p**settä ja muksuilla on aina kasvisruokapäivän jälkeen kova nälkä.
Muuten en valitusta ole isommin kuullut.
Ilmastonmuutos (tai epävarmat sääolot) ja lannotteiden kohonneet hinnat ovat nostaneet kahvin hintaa, ehkä pysyvästikin. Mahtaako kuitenkaan vaikuttaa suomalaisten kulutukseen? Kyllä kahvi on aina hintansa väärtti. (vai miten se menikään?) 
Meillä kahvinkulutus on laskenut. Lasku tosin johtuu siitä että mulle on tullut kahvikiintiö täyteen ja muutos alkoi jo toista vuotta sitten. Tällä muutoksella tarkoitan että kahville on valikoitunut vain pari hetkeä päivään ja yksi kupillinen riittää per hetki sen sijaan että aikaisemmin oli pannu kokoajan kuumana sitä juotiin 2-3 kuppia kerrallaan. Kun minä en ole kokoajan keittämässä kahvia, niin ei vaimokaan ole. Näin molempien kahvin juonti väheni yhteensä n.puoleen entisestä.
Kahvimäärä mitä meillä kuluu on nyt vain kolmannes vuoden takaisesta ja tähän on hintojen nousulla ollut pönkittävä vaikutus. Ennen hintojen nousua kun juonti jo väheni, niin havahduimme hävikkiin ja sovimme että keitetään vain se mitä juodaan. Me siis kerkisimme tekemään muutoksen kulutuksessa juuri niin että nämä kohonneet hinnat tuplasivat vaikutukset odotuksiin nähden.
Ennenkuin keitätte kahvia, päättäkää paljonko juotte ja kysykää rohkeasti kahviseuralta montako kuppia tämä/nämä juo sillä se kannattaa. Säästyy kahvia ja rahaa.