Raja menee vieraassa muijassa. Saunaillat ym. menee läpi vaikka kuinka änkyrässä kunhan ei pane muita eukkoja. Vaikeeta se toki on 
1 tykkäys
Sen takia siirsinkin postauksen tähän ketjuun, kun se ei liity Tyleriin mitenkään. Väitän siis että en ymmärtänyt viesti väärin vaikka moni niin teki. 
[quote=“Vekki-Keke, post:111, topic:4657, full:true”]Alkoholi tai muu riippuvuuden aiheuttaja on varmasti demoni riippuvuuden kantajalle. Haluan uskoa siihen elämän naiviin kauneuteen, jossa myös ihmisen mieli ja sisäinen halu saa edes joskus voiton demoneistaan.
Vaikka ymmärrän kantasi ja tähän keskusteluun minut tägättiin “vähän tahtomattani”, menen siis erittäin deepille linjalle ja vastaan, että uskon heidän parantuvan joskus. Ei aina, ei edes välttämättä usein, mutta joskus.
[/quote]
Kyllä sen addiktion demonin voi voittaa… raitistumalla. 
Mulla ei ole tästä mitään tieteellisesti tutkittua ja todennettua faktaa, mutta uskallan silti väittää että “entisiä päihdeongelmaisia”, jotka sittemmin olisivat oppineet oikeasti käyttämään päihteitä kohtuudella ei ole, tai ainakin niitä on käytännössä niin vähän että on ihan turvallista sanoa ettei addiktiosta/alkoholismista parane ikinä. Oikealla kohtuukäytöllä tarkoitan sitä, että voi esimerkiksi käydä toistuvasti “yhdellä” tai “parilla” ilman pelkoa siitä että lähtee käsistä, tai ilman jatkuvaa sisäistä kamppailua siitä että ottaisko sitä nyt vielä kolmannenkin… koska siinä tapauksessahan sitä sairautta ei ole voitettu, sitä vain yritetään hillitä vaikeamman kautta.
Oleellista ei oikeastaan ole se tuntuuko aamulla missään tai haittaako juominen arkisia askareita vaan se että voisitko olla ilman? Ja jos voisit, niin miksi et ole? Mitä tuntemuksia herättää jos tiedät että et illalla syystä tai toisesta saakaan viiniä? Entä jos yhden illan sijaan täytyisikin pitää viikon tauko? Tai tauko, minkä pituutta et edes tiedä? Siltä kantilta minä asiaa miettisin.
Korostan nyt että en tunne sua, en tiedä sun elämästä mitään enkä missään nimessä väitä että olisit alkoholisti, kulutus kuulostaa vaan hurjalta.
8 tykkäystä
Jos minä joisin neljä annosta päivässä vaimo haukkuisi alkoholistiksi, erottaisiin ja lapset jäisivät äidille sosiaalipuolen päätöksellä.
Ei 28 annosta viikossa ihan vähän ole yli 90 vuotiaalle? Tai juuri siksi elää noin kauan. Virallisten rajojen mukaan suurkulutuksen raja on naisille 21 annosta (suomessa). Siispä alkkis
Kuningatar Elisabetin alkoholijuomien kulutus pysyy samana vuodesta toiseen - neljä annosta päivässä
1 tykkäys
Ainakin Mokoman Marko Annala taitaa olla absolutisti “omasta halustaan”.
@BlueOval tais olla huolissaan alkoholinkäytöstä yleensä eikä pelkästään livetilanteessa, vaikka tais vähän kieli poskessa tuon kommentin kirjottaakin. Ite kyllä mutuilisin että viihdealalla ongelmakäyttöä esiintyy enemmän kun “tavallisten” ihmisten keskuudessa, mut ei mulla mitään parempaa tietoa siitä ole.
1 tykkäys
@TeroJ Kiitos oikaisusta. Juuri tuosta oli kyse.
Maailman muuttuessa on kuvioihin saattanut tulla muitakin pään sekottavia aineita, kuin pelkästään alkoholi?
Taitaa Yö-yhtyekin olla nykyään nollalinjalla Lindholmin Ollin johdolla?
Tuon orkesterin tilanne on ollut takavuosina myös siellä toisessa ääripäässä…
Rajattomalle ihmiselle ei ole rajaa sen paremmin viinan kuin muunkaan ajanvietteen suhteen 
.
Olli ei ainakaan vuosiin ole nuottiöljyä käyttönyt, Mutta raskasta oli käyttö aikanaan.
1 tykkäys
Piti jo elokuun lopussa aloittaa vähintään 3 kuukauden tipaton kausi mutta ei siitä taaskaan mitään tullut kun on niin paljon stressiä eri asioista ja tekee mieli juoda rentoutuakseen eli vielä jäi ns. “putki” päälle kesän jälkeen. Loppusyksystä olen lähdössä myös Gran Canarialle joten kyllä sielläkin varmaan muutamat huurteiset tulee otettua eli korkki on edelleen auki niinkuin Matti Nykäsellä mutta en kuitenkaan ole humalassakaan kuin Nykänen. Itselläkin raja menee siinä ettei tule tehtyä mitään tyhmää mitä saa katua jälkeenpäin ja onneksi sellaista ei ole tapahtunut. Muutaman kerran on kyllä ollut lähellä joskus nuorempana.
1 tykkäys
Joskus nuorempana tuli otettua reippaamminkin, mutta nykyisin vain se pari, kolme saunakaljaa viikossa. Olen niissäkin alkanut suosia pienempää tölkkiä. Nyt kokeilen tipattoman tammikuun viettämistä ja ehkä pidän pidemmänkin tauon jos siltä tuntuu. Kiinnostaisi kuulla mitä mieltä täällä ollaan tipattomasta tammikuusta.
1 tykkäys
Jos lähtökohta on kärvistellä ja kärsiä koko kuukausi juomatta ja heti helmikuun alussa räväyttää kunnon kännit, niin ihan turhaahan se on.
Jos taas ajatuksena on jatkaa elämää ihan normaalisti kuukauden ajan, ja tehdä samoja asioita kun ennenkin mutta vain ilman alkoholia, niin sillonhan se on ehdottoman hyvä juttu. Siinä saattaa vaikka oppia jotain.
9 tykkäystä
Itse en ole koskaan mitään tietoisia kuukausia pitänyt, että en käytä alkoholia. Tuli joskus 18-20v juotua sen verran paljon, että siinä oli meikäläiselle yhden elämän tarpeisiin riittävästi. Kun ei oo ikinä alkoholi oikein sopinut niin aina ne illanvietot päätyi hirveään oksentamiseen. Nimenomaan fyysisesti oli se ongelma, että alkoholi (pienissäkin määrin) yleensä tuotti tuon ongelman. Koska olen tarkka viikonlopuista totesin jo ajat sitten, että mulla ei ole aikaa hukata hyvää lenkkipäivää, sosiaalista päivää ystävien seurassa tjms. siihen, että makaan tuskissani kotona.
Tämän jälkeen alkoholi jäi melkein kokonaan ja nykyään alkoholin käyttö on enemmän sitä, että juon lähinnä ystävien seurassa ja homma stoppaa siihen 3:n tai 4:n olueen. Sen jälkeen ei enää maistu ja väkisin en kyllä juo, vahvempia ei tuu juotua ollenkaan. Eli alkoholista on tullut enää vain ja ainoastaan tiedostamaton tapa, jota nauttii silloin tällöin ihmisten seurassa ja erityisesti peleissä alkoholi on ystäväni, kun nautin siitä parista oluesta ystävien seurassa hallilla. Yhtään enempää ei oo tarvettakaan ottaa ja siihen se sitten loppuu.
Tätä on nyt jatkunut sitten vuodesta 2012 ja epäilen, että ne “koomakännit” on nähty jo kauan sitten. Ei ole kuitenkaan asia, johon hirveästi jaksaisin kiinnittää huomiota - jos joskus menee överiksi niin sitten menee, mutta viimeiseen neljään vuoteen ei oo mennyt edes överiksi enää. Olen fyysisesti hyvin suojeltu ja toleranssia ei ole halua / tarvetta kasvattaa. En koe jääneeni mistään hyvistä bileistä paitsi ja olen kokenut, että tämä on ihan kiva systeemi.
8 tykkäystä
Ei mitään merkitystä alkoholin kokonaiskulutukseni kannalta. Tai sen kannalta, pysyykö käyttöni hallinassa vai ei.
Mutta vuoden alussa on yleensä pienen ryhtiliikkeen paikka noin muutenkin. Kun samaan aikaan rupeaa katsoman syömisiään, lisää liikuntaa ja pitää taukoa juomisessa, niin saa nopeasti painoa alas, alkaa sellaien positiivinen kierre. Ja koko kevät menee terveellisemmissä merkeissä. Vaikka siinä helmikuussa, tai jo tammikuun lopussa alkaakin taas kalja maistumaan.
Mun mielestä tipattoman pitäminen on melko turhaa jos alkoholia juo muutenkin kohtuudella, eikä humalanhakuisesti. Itse juon lähinnä olutta, ja harvoin sen vuoksi että tulisin humalaan. Olut vaan on niin hyvää että en viitsi kiusata itseäni ja koittaa olla kuukautta juomatta.
4 tykkäystä
Olen pitänyt tipattoman tammikuun nyt ehkä 5 kertaa ja välillä olen jopa pidentänyt sen 2-3kk mittaiseksi.
Olen tullut siihen lopputulemaan, että tipaton tammikuu on pääasiassa itsensä huijaamista, sillä:
- Joko kannattaisi lopettaa alkoholin käyttö kokonaan, jos se tuottaa ongelmia itsesi/läheistesi mielestä (jos läheisesi sanoo, että juot liikaa niin on syytä uskoa); tai
- Pyrkiä pysyvästi kohtuulliseen käyttöön.
Tipaton tammikuu on vähän samanlainen kuin kaikenmaailman superpikadieetit eli se tuo kertarysäyksellä muutoksen ja lämmittää hetken aikaa, mutta ei todellisuudessa tuo mitään pysyvää muutosta elintapoihin. Usein ihminen vielä oikeuttaa sillä itselleen loppuvuoden holtittoman juomisen, jolloin mennään jo reippaasti miinuksen puolelle. Eikö olisi parempi pyrkiä juomaan aina kohtuudella ja jos tämä ei onnistu, niin lopettaa alkoholin käyttö kokonaan?
Tipattomasta on kuitenkin muutamia hyötyjä:
- Se tuntuu puhdistavalta joulun ja uuden vuoden jälkeen
- Opit, että ilman alkoholiakin voi olla todella hauskaa ja baarissa voi aivan hyvin nauttia alkoholittoman oluen tmv.
- Opit käsittelemään sosiaalista painetta eli tipaton jollain tapaa vahvistaa mielen lujuutta.
4 tykkäystä
En ole aikaisemmin pitänyt tipattomia kuukausia, mutta nyt mä aloitin “tipattoman” tammikuun. Tarkoituksena on kuitenkin yrittää jatkaa pidempäänkin, koska ilman alkoholiakin kyllä varmasti pärjää. Olo on nyt kymmenen päivän jälkeen lähes samanlainen tai hieman parempi kuin ennenkin, koska en nyt mitään isoa juopottelua ole harrastanut. Saunakaljat ovat kuuluneet asiaan (meillä saunotaan lähes loka ilta…) ja vkloppuna viinipullo tai ehkä brandya. Ja jos oikeen on stressannut tai ketuttanut, niin viikollakin on joskus tullut tissuteltua.
Mutta nyt siis totaalikielto menossa. Josko painokin alkaisi pikkuhiljaa pudota… Ja säästyyhän tuossa hieman rahaakin. Eikä tuu krapulaa. Ihan hyvältä tämä tuntuu/näyttää.
3 tykkäystä
Tipaton voi olla ihan hyvä lähtölaukaus tämmöseen muutokseen. Suomalaisessa kulttuurissa moni voi tuntea jonkinlaista painetta juomiseen ja kynnys ruveta vähentämään alkoholinkäyttöä voi olla korkea. Tipaton tammikuu on tämmönen “yleisesti hyväksytty” tapa yrittää tehdä asialle jotain ilman että joutuu sitä liikaa selittelemään joka suuntaan.
1 tykkäys
Tämä on varmaan totta.
Itse huomaa, että joidenkin ihmisten on vaikea uskoa sitä, etten käytä lainkaan alkoholia. Sitten ollaan “juhlan kunniaksi” lasillista tuputtamassa 
1 tykkäys
Joo, enemmän sitä juomattomuutta yleensä saa selitellä muille kun juomista.
6 tykkäystä
Jos jonkun täytyy pitää jotain tipattomia tammikuita tai muita jaksoja ilman olutta tai muita niin se on mielestäni merkki ongelmasta alkoholin kanssa. Silloin paras vaihtoehto on lopettaa kokonaan.
2 tykkäystä
Enemmänkin näen, että joku joka pitää tipattoman ja pystyy siihen ilman ettei ole ihan persuksiin ammuttu karhu koko tipattoman ajan niin sillä ei ole mitään ongelmaa.
1 tykkäys