Saa kyllä olla aika pirun kallista alkoholia, jos tämän takia täytyy Tallinnaan lähteä. 
Se on sitten eri asia jos kiskoo molemmat päivät viikonloppuisin kuin viimeistä päivää. Saattaa tuntua lompakossa, vaikka ihan kotonakin vaan kiskoo. Mutta se on jo sitä suurkulutusta. Jonkinasteista alkoholismia. Varsinkin jos ei kykene olemaan ilman.
Joo eihän bensan hinnassakaan tunnu muutaman centin korotus ellet oo rekkakuski ja aja 800km päivittäin. Muakin ärsyttää alkoholin veron korotus koska tiedän että monet mun ystävät hakee jo nyt omat + kavereiden juomat virosta tai latviasta. Vaikka ei oo suurkuluttaja niin Suomen alkoholipolitiikka on päin persettä ja ajaa juuri niitä ongelmakäyttäjiä ostaan hirveen sarjan ulkomailta. Ongelma jää Suomeen ja rahat muihin maihin.
En varsinaisesti tarkoittanut tuota tämän päivän avauksellani, vaan yksilön suhdetta alkoholiin.
Mutta siis varmaan kaiken pohjana on suomalaisten jotenkin sairas suhtautuminen alkoholiin. Kyseessä on kuitenkin vaarallinen huume/päihde.
Käytän kyllä itsekin alkoholia. Harvemmin kyllä nykyään.
Kehoitit tutkimaan omaa alkoholinkäyttöä jos hinnannousu ottaa päähän, ja viittasit nimenomaan että on ongelmaa käytön suhteen jos alkoholin veronkorotus harmittaa. Kertoisitko vielä tarkemmin mitä yritit sanoa?
No kyllä periaatteessa tuokin sille osastolle menee. Olet oikeassa. Jos ulkomailta täytyy viinaa lähteä hakemaan veronkorotusten takia, niin ehkäpä alkoholilla liian suuri rooli on elämässä.
Arvostan mielipidettäsi. Olen asiasta hieman avarakatseisempi mutta meitä on moneen junaan.
Olen joskus miettinyt, että mitä hyvää alkoholi on tuonut elämääni. Varsinkin silloin kun join enemmän. En löytänyt kovin paljoa positiivisia asioita. Vaikka mikään alkoholisti en ole ollut, mutta kuitenkin jossain määrin ainakin suurkuluttaja. Raja tuli vastaan ehkä nopeammin mitä monille muille.
Mutta siis en edelleenkään ole absolustisti. Otan kyllä. Mutta suhde on paljon terveempi. Alkoholi ei määrittele elämistäni enää.
Onhan alkoholi hyvässä seurassa pelissä tai vaikka hyvän musiikin parissa toimivaa.
Minulle tämä on sillä tavalla helppoa keskustelua, että minulla aika harvoin menee hirveästi ylitse tuon alkoholin kanssa - koputtelen nyt vähän puuta, koska olisi väärin sanoa, ettei mene koskaan. Välillä menee yli ja kesäkausi ainakin itsellä tuntuu nostavan tissuttelun määrää.
Minua on kuitenkin siunattu sellaisella asialla kuin äärimmäisen huono pää alkoholiin. Ensinnäkin minä joudun taistelemaan juodessa, että en nukahda kolmannen oluen jälkeen. Niin käy todella usein ja en ole edes halunnut viinapäätä treenata, vaikka jotkut kaverit ovat kokeneet tarpeelliseksi neuvoa asian parannuksen suhteen.
Mitä enemmän tulee ikää niin sitä useammin* (edit: korjattu logiikka) kokee, että se oman vapaa-ajan arvostus nousee aina vain korkeammalle. Koska saan hyvinkin pienestä alkoholin käytöstä n. 98 %:n varmuudella oksennuskrapulan sekä koko seuraavan päivän kestävän huonon olon niin olen todennut, että minun ei tarvitse hankkia tuollaista vapaaehtoisesti. Arvostan hyvää vapaapäivää, jolloin käy esim. ystävien kanssa syömässä tai vaikka pitkällä pyörälenkillä, joka päättyy vaikka yhteen olueen jossakin kauniissa paikassa paljon enemmän kuin sitä, että ystävien kanssa “juhliminen” mitättömästä aiheesta johtaa koko seuraavan päivän menettämiseen.
Höh! Juokoot ne joita janottaa ja menkööt muut raittiusseuraan rusinoimaan…
Ei minulla ole tapana ottaa hirveästi kantaa muiden juomiseen. Jokainen tekee itse ratkaisunsa asian suhteen, mutta mun mielestä päihteet on kokonaisuutena sellainen asia, että ei ihminen niitä oikeasti tartte, vaikka kuinka yrittää vakuuttaa itselleen muuta.
Miljoonan kerran tupakoinnin lopettajana sekä toisinaan kuukausia ilman alkoholia viihtyvänä henkilönä voin todeta OMALTA osaltani - ottamatta kenenkään muun kokemuksiin kantaa - että oma elämäni on aina ollut täydempää, parempaa ja laadukkaampaa, kun päihteet on vähemmän kuvioissa. Uskon, että samanlaisen kokemuksen jakavat tuhannet muut ihmiset.
Niinpä. Mutta ei se tänne kirjoittamalla muiden juomatavat muutu?
Ei kai tässä keskustelussa ole tapana suorasti kenenkään juomatapoja muuttaa. Kyllä minä olen ainakin ihan täällä keskustemalla ja näkökulmia vaihtamalla huomannut muuttaneeni esim. monessa liikuntaan liittyvässä asiassa omia tottumuksiani.
Keskustelussa aika harvoin tapahtuu mitään välitöntä muutosta kenellekään. Ihmisen ajatukset muuttuvat hitaasti, mutta ne muuttuvat kyllä - yleensä erilaiset näkökulmat johtavat tiedon alitajuiseen prosessointiin
Mä olen itse perso alkoholille, mutta mä tiedostan sen ja olen luonut sen käytölle rajat. Elämässäni oli yksi jakso, jolloin alkoholista oli itselleni haittaa - siihen liittyi eroa,vihaa ja masennusta. Ongelma oli viikossa ohi viinaksien kanssa. Ymmärsin että muitakin reittejä löytyy.
Raja tarkoittaa Perjantaina tai Lauantaina. Joskus harvemmin, jos on juhlanpoikaa tai jotakin spesiaalia syytä - kumpanakin, mutta rauhallisemmin. Mikäs siinä, se ei ole mulle ongelma. Osaan myös käyttäytyä aika hyvin alkoholia nauttineena.
Siinä on synkempikin luku historiassa, joka on vaikuttanut suuresti omaan elämääni ja suhtautumiseeni, enkä itse tuolle polulle halua - sanotaan vain, että eräällä erittäin läheisellä ihmisellä on aika vakava ja pitkä aikainen alkoholiongelma, se ei hänellä parane millään. Noin muuten häntä lukuunottamatta alkoholia osataan käyttää nk. oikein omissa piireissäni kaikkinensa.
Lisäksi itseäni ei vaan tee mieli alkoholia arkipäivinä. On mukava suunnitella omaa päivää, käydä salilla, seikkailla ympäriinsä, suunnitella ja toteuttaa tulevaisuutta yms. “Oksettaa” ajatus arkisesta vilkkaasta kadusta aurinkoineen ja ruuhkineen - jos olisi itse sekaisin/krapulassa.
Eli. Mä oon joskus huomannut että piilevää uhkaa löytyy - mä olen nimittäin luonnostani nautiskelija, vähän boheemikin ja sellainen luova “luonnonlapsi/persoona”. Mutta mielenmaltti ja luodut normit (joista nautin), sekä edellä kertomani pitää minun vaununi visusti raiteilla. Lisäksi en haluaisi esim haista viinalta, saada huonoa mainetta yms. Eli on sellainen terve ylpeys, josta pidän lujasti kiinni.
Ymmärrän mitä @cace6969 tässä hakee. Itse juon sen pari saunalonkeroa viikossa ja on kyllä ihan sama maksaako se 2€ vai 5€, ostan kuitenkin. Tietty jos vetää mäyräkoiran päivässä niin voihan se hiukan kirpaista erilailla.
Juu, et sinä väärässä ole…
Mistä sitä tietää. Ehkä joku alkaa ajattelemaan asioita toisin, tai ehkä ei. Tuskin tästä keskustelusta mitään haittaakaan on.
Onko sun mielestä siis alkoholin nauttiminen jotenkin väärin?
Missä mä niin oon sanonut? Sä oot ny vissiin tehny jotain ihan omia johtopäätöksiä asiasta.
Ketjun otsikko on “Alkoholi - missä menee raja”, ja jo siitä vois päätellä että ketjussa keskustellaan siitä että missä menee raja kohtuullisen, ongelmattoman alkoholikulutuksen ja ongelmakäytön välillä. Jos aihe ei kiinnosta, tai se ahdistaa, tai ei ole aiheeseen mitään annettavaa niin ei varmaan kannata sit lukea tai osallistua keskusteluun.
Jos keskustelu viedään tähän tuomioon ja pitää määritellä niin suosin subjektiivista määritelmää, jonka henkilö tekee itse. Et esittänyt kysymystä minulle, mutta koin tarpeelliseksi silti vastata.
Jos jonkun mielestä esim. kolmen päivän viikonloppukännit ja maanantaiaamut samoilla silmillä, huonoilla unilla on sen arvoista niin se on hänen ratkaisunsa. Ihmisen on hyvä katsoa peiliin ja miettiä, onko esim. lava viikossa oikeasti sopiva määrä alkoholia.
Minulle paljon vaikeampi keskustelu olisi vaikka roskaruoka. Tiedän, että roskaruoan suhteen olen ns. suurkuluttaja ja olisi hyvä olla kokonaan ilman. Siltikin koen suuria vaikeuksia onnistua tehtävässä, mutta pidän esim. kebabpäiviä, joita minulla viikossa on, huolestuttavina.
Pieni itsekritiikki ja omien ratkaisujen kyseenalaistaminen ja omien tarpeiden arviointi kriittisesti silloin tällöin on meille kaikille hyväksi
Aivan. Mutta missä se raja menee? Kerropa hyvä ystävä se ja kuka sen määrittelee? Onko toiselle haittaa jos juo pullon keppanaa, toiselle sitten pullo kossua?