Olin tänään Oriveden keskustassa pyörimässä ja monikin asia sai hymyä huulille mutta nämä kolme ylitse muiden.
Istuskelin Oripatsaan (en tiedä onko oikea nimi mutta whatever) ja hääräsin patsaalla sijaitsevalla Pokemon Go salilla. Sain hommat hoidettua ja nostin katseeni ylös ja huomasin miten pikkupoika tuijotti mua todella leveä hymy kasvoillaan, syykin selvisi. Pojalla oli tuorein mestaruuslippis päässä kuten mullakin. Vaihdettiin leveät hymyt ja molemmat jatkoivat puuhiaan.
Menin paikalliseen S-Markettiin ja ostin vesipullon sekä kaksi Liigan keräilykortti pakkaa. Ensimmäisestä tuli Pate Laineen erikoiskortti ja toisesta Tappi Sammalkankaan normikortti.
Hetken kuluttua menin leikkipuistoon, koska siitä yltää kahteen pokestoppiin ja halusin lurettamaan. Pian siihen saapui isä kahden lapsensa kanssa. Toinen lapsista oli vielä sylivauvaiässä ja hänet laitettiinkin vauvakeinuun. Siinä hän jotain jokerteli. Korvanapeistani pauhasi musiikki ja en täysin tarkkaan kuullut jokelsiko vauva “Pappara, appara” tai jotain vastaavaa. Melkein heti pälpättämisen alkamisesta pikkuisen isä vilkaisi muhun päi. Ilmeisesti vaippahousu yritti sanoa Tappara.
Kohta isä otti pikkuisen olalleen ja menivät nuorimmaisen isosiskon luo liukumäelle. Katsahdin vauvaa ja näin miten pikkuinen hymyili maireasti isänsä olan ylitse ja osoitti lippistäni (ainakin näin luulen). Luulenpa että hänestä kasvaa vielä hieno ihminen!
Pohdinkin juuri äsken herättyäni että miten on mahdollista että tämän luokan kaveri käveli linjojen lävitse muina miehinä ja kukaan ei huomannut mitään. Ei huhun huhua.
Tämän päivän sateen keskellä hymyilyttää eilinen Foo Fightersin keikka: aurinkoinen sää, Hietaniemen uimaranta, hyvä seura ja lavalla yksi lempibändeistäni Naurattaa myös, kun sain keikan jälkeen kuulla Zaborskyn sopimuksesta; se tuli aivan puskista ja reaktioni oli sen mukainen
Asiaa hieman sulateltuani olen todella onnellinen Tapparan nykyisestä tilanteesta. Siirtomarkkinoilla pärjätään rahakkaampia seuroja vastaan ja seuraan on todellista imua. Nyt jos koskaan tuntuu siltä, että niillä hopeavuosilla oli jokin tarkoitus. Nyt me voidaan nauttia, todellakin hymyilyttää.
Tämä. Olen monesti asiaa pohtinut ja tullut lopputulokseen että en ehkä vaihtaisi ainuttakaan hopeaa mestaruuteen. Toki mestaruudet ovat huomattavasti mukavempia kuin hopeat mutta tuo triplahopea kuuluu tähän kasvutarinaan. Ja sitten se tunne 2016 keväällä, kun vihdoin saavutettiin se mestaruus kallion läpi kulkevan polun päässä! Aijaijai
Olihan se nyt varmaan aika selvää, että tuohon tulee joku “varma” tekijä.
Noi Leinosen löydöt ovat olleet pääsääntöisesti sellaisia, että puskista tulee
aina joku. Eihän esim. Greeniä, Röimarkia kukaan ennäkoinut ja ei mullekkaan
kukaan sanonut mikä sälli sieltä tulee…mutta joku tulee kuitenkin
Protopic voide poisti alle viikossa nuoremman tyttöni vaikean atooppisen ihottuman! Kaikkee on kohta koitettu ja tää on ensimmäinen mistä on näin tehokkaasti apua. Upeaa kun pieni ihminen ei ole aivan vereslihalla raapimisesta.
Siis häärrreguud! Voi tätä ilon ja onnen päivää jos joku päässyt tästä paskasta eroon! Voiko kysyä että oliko tyttärelläsi atooppista ihottumaa syntymästä lähtien?
Protopic vaikuttaa siis immuunisysteemiin ja ei tarvitse jatkuvasti olla levittämässä voidetta. Jos kiinnostaa, niin kannattaa tsekata tämä ja käydä juttelemassa lääkärin kanssa. Itseltäni tosiaan oireet hävisi kokonaan.
Kyllä, syntymästä asti ja atopia kaikilla herkuilla. Astma, allergiat ja tuo iho. Kaks ekaa voi mennä vanhemmiten ohikin, mutta toi ihottuma todennäköisesti ei. Hienoo, että löyty jotain mikä siihen auttaa.
Vaihdettiin leveät hymyt ja molemmat jatkoivat puuhiaan.
Ei huhun huhua.
Naurattaa myös, kun sain keikan jälkeen kuulla Zaborskyn sopimuksesta; se tuli aivan puskista ja reaktioni oli sen mukainen