Kiitos, juuri tällaista tietoa olen kaivanut. Harmillisen vähän asiasta kuitenkin vielä tiedetään.
Tämä pisti kuitenkin silmään. Ruotsissa on tällä hetkellä noin 103 100 todettua tapausta, mutta 150 000 olisi sairastanut yli 10 viikkoa?
Kiitos, juuri tällaista tietoa olen kaivanut. Harmillisen vähän asiasta kuitenkin vielä tiedetään.
Tämä pisti kuitenkin silmään. Ruotsissa on tällä hetkellä noin 103 100 todettua tapausta, mutta 150 000 olisi sairastanut yli 10 viikkoa?
Kyselytutkimus löytyy ilmeisesti tältä sivustolta:
Edit. Olisiko sittenkin laskennallinen arvo kyselytutkimuksen pohjalta
[Google translate]
Tietoja kyselystä
Tutkimus tehtiin Novuksen omasta aloitteesta.
Tutkimus tehtiin Novus Sweden -paneelissa satunnaisesti rekrytoidusta 18–79-vuotiaasta kansallisesta edustavasta otoksesta ja 2117 haastattelusta 7. – 20. Syyskuuta 2020. Sen lisäksi näitä kysymyksiä tarkastellaan kuitenkin vähintään viikoittain maaliskuun 2020 jälkeen, joten historia perustuu pitkään aikasarjaan Novus-tutkimukset Corona-statuksen puitteissa.
En tästä veikkauksesta mene takuuseen, mutta jos Suomessakin puhutaan parhaillaan, että keväällä oli 5-10x enemmän tapauksia, kuin tuolloin testeillä kyettiin toteamaan, niin millainen tilanne on Ruotsissa (todetut tapaukset vs toteamattomat)?
Tartuntamäärien noustua myös sairaalahoitoa vaativien tapausten määrä on ollut viime viikkoina nousussa koko maassa Aamulehden tilastojen mukaan (Pirkanmaalla ei vielä isoa nousua tullut):
https://www.aamulehti.fi/a/abc192d7-8985-4afe-b181-584d17ceae1c
Taysin erityisvastuualueella oli 2. lokakuuta osastohoidossa seitsemän ja tehohoidossa yksi koronapotilas. 16. lokakuuta osastohoidossa oli samoin seitsemän koronapotilasta. Tehohoidossa oli kaksi koronapotilasta.
Koko maassa sairaalahoidossa olevien määrä on noussut kahdessa viikossa noin kolminkertaiseksi. 2. lokakuuta koko maassa oli sairaalahoidossa 19 koronapotilasta, joista neljä oli tehohoidossa. Kaksi viikkoa myöhemmin koronapotilaita on 56, joista kuusi tehohoidossa.
Koko maassa on todettu kahden viikon aikana THL:n seurannan mukaan 2 889 uutta koronavirustartuntaa.
Nyt kun Suomessa mietitään rajoitustoimia ja niiden merkitystä, niin tässä kaksi esimerkkiä maailmalta, joissa lähtötilanne oli lähes sama kesällä, mutta erilaisista toimista johtuen lopputulos täysin eri.
Kumpikaan esimerkki ei sovellu tietenkään täysin Suomen olosuhteisiin, mutta nämä voivat antaa suuntaviivoja mitkä keinot tehoavat viruksen leviämiseen ja mikä lopulta on taloudellisesti järkevin ratkaisu.
Australiassa leviäminen pistettiin kuriin nopeilla tiukemmilla rajoituksilla ja maskipakoilla:
Ranskassa vasta nyt rajoitustoimia tiukennetaan:
Pariisissa ja muissa Ranskan suurissa kaupungeissa määrätään kuuden viikon öinen ulkonaliikkumiskielto. Kataloniassa ravintolat ja baarit suljettiin yli kahdeksi viikoksi. Myös Madrid on järjestyksen kourissa. Lontoossa sosiaalinen kanssakäyminen sisätiloissa kielletään. Saksakin kiristää toimia.
Australian ja Ranskan alkutilanne on lähes sama, mutta toimien vaikutus lopputulokseen poikkeaa huomattavasti toisistaan:
Tulevaisuudessa pandemiatutkijoilla on varmasti mielenkiintoista aineistoa tutkittavana tästäkin aiheesta.
9 tapausta Tays alueelle
Jos joku pelkää saavansa tartunnan niin voi ihan itsenäisesti jäädä kotiin.
Tässä on ajattelu (taas) väärin päin. Ongelmahan syntyy, jos joku ei pelkää koronaa, on oireeton (tai hyvin lieväoireinen) taudinkantaja ja menee pelaamaan.
Korona on tilastojen mukaan levinnyt voimakkaimmin nuorissa ikäluokissa, mutta sairaaloissa se ei näy.
Päivän kokonaislukema 160, mistä pk-seudulla peräti 128. Kun tuo Vaasa (nyt 6) saadaan lopullisesti sammumaan, koko tauti on tällä hetkellä oikeastaan pelkästään pk-seudulla.
Hesassa bileet eilen ja tänään taitaa jatkua samassa paikassa.
Onko suomalaisten pitkittyneistä oireista tai pysyvistä vaurioista minkäänlaista tilastoa?
Vähän erikoinen keskustelu, mielestäni. Vakaviin virusinfektioihin liittyy ihan tavanomaisesti jälkitauteja ja -pitkäaikaisvairioita. Ei ole esitetty käsittääkseni mitään vakuuttavaa syytä, miksi korona poikkeaisi tämän osalta mihinkään suuntaan. Eli siihen liittyy näitä, kuten muihinkin.
Tavanomaista on esimerkiksi, että ihan tavanomainen flunssakauden alku lisää mm. väestön sydänoireita merkittävästi kesään verrattuna.
Vakaviin virusinfektioihin liittyy ihan tavanomaisesti jälkitauteja ja -pitkäaikaisvairioita.
Juuri näin eli mm. Espanjantautia aiheuttava virus pääsi hajuhermon kautta aivoihin ja aiheutti ongelmia autonomiseen hermostoon (ylikuormitus) ja väsymisoireet tulivat sairastamisen jälkeen useille. Koronalla epäillään olevan samansuuntainen vaikutus (haju- ja makuaisti katoaa sairastuneilla).
Lisäksi reseptoria, johon korona tarttuu löytyy ympäri kehoa muualtakin kuin keuhkoista (tartunta tapahtuu yleensä keuhkojen kautta). Tätä kautta oireet voi levitä useisiin eri elimiin (mm. Sydän- ja verenkiertoelimistö > mm. veritulpat ja sydänvauriot/tulehdus).
On myös todettu, että jälkioireet voivat ilmetä myös nuorilla ja lieväoireisesti koronan sairastaneilla.
Lisää:
Aamulehdessä on aiheesta tuore erittäin pitkä juttu maksumuurin takana, joka kannattaa lukea. Aihetta tutkitaan Suomessa ja maailmalla, mutta tutkimus vie oman aikansa ennen kuin tuloksia saadaan, koska virus on uusi ja tällainen tutkimus vaatii oman aikansa (pitkä useiden kuukausien seuranta + tutkimus viruksen käyttäytymisestä). Alla muutama lainaus Aamulehdestä ja boldattuna mielestäni olennaisimmat kohdat: Oireista ja tutkimuksesta Suomessa: Yleinen raportoitu oire on poikkeukselline…
@Dynastia Haluaisinkin kuulla, että kuinka tämä vertautuvat mainitsemiisi muihin vakaviin virusinfektioihin (millä viruksilla) ja niiden jälkitauteihin (mitä jälkitauteja)? Onko hyviä esimerkkejä?
Ps.
Yhtenä esimerkkinä toki voidaan pitää usein esiin tullutta (tutkijat) Dengue -kuumetta, joka toiseen kertaan sairastettuna on monesti ensimmäistä kertaa vakavampi. Muutamissa tapauksissa Covid-19 on käynyt näinkin, toki uudelleen sairastuneiden määrät on pieniä vielä…
Risti-immuniteetista Aivelo antoi erittäin mielenkiintoisen kuvauksen Dengue -viruksesta. Yleensä risti-immuniteettihan voi lieventää toista sairastumiskertaa (toinen viruskanta).
Tässä tapauksessa ensimmäisellä sairastamisella Dengue-kuume on yleensä lievä, mutta ihmisen immuniteetti muuttuu sen verran, että toisella kerralla, jos saa toisesta kannasta tartunnan taudin kuva voi olla pahempi. Näinkin päin voi siis mennä.
millä viruksilla
Tavanomaiset flunssavirukset adeno, yms. sydämen eteisvärinää ym., jopa myokardiittia.
Bakteeriperäisiä pneumonioita, etenkin influenssan jälkitautina.
mitä jälkitauteja
Poliovirus: motorinen halvaus.
Useat hengitustievirukset: Guillan-Barren polyradikuliitti.
Aivotulehdukset: puumalavirus, entero-ja herpesvirukset.-> aivoperäiset jälkioireet.
Aivokalvontulehdukset: enterovirukset ym.-> vaihtelevat jälkioireet vaikeusasteesta ja mm. iästä riippuen esim. kuurous lapsena sairastetusta.
Keskeistä Aikuisten aivokalvontulehdukset ovat yleensä bakteereiden tai virusten aiheuttamia. Bakteerien aiheuttamat aivokalvontulehdukset ovat vakavia yleisinfektioita ja niihin liittyy merkittävä kuolleisuus.
Lapsuusiän enterovirus-> tyypin 1 Diabetes siihen alttiilla lapsella.
Juuri näin eli edellä mainitut eivät millään lailla vaikuta Covid-19 jälkitauteihin, mutta saa hyvän kuvan, että vakavilla viruksilla on jälkitauteja, joita ei parane vähätellä.
Tutkimusta tarvitaan edelleen aiheesta.
Yksi suurin jälkitauti mikä Covid-19 voi tulla on keuhkokuume (80% sairaalapotilaista).
Positiivinen juttu on se, että WHO on laskenut kuolleisuutta IFR= 0,6% → 0,14% (tutkimuksen edetessä tämäkin tieto tarkkenee). Keväällä sairastuneiden määrä oli eri arvioiden mukaan 5x tai jopa 10x nykytilanteesta (selittää sairaalahoidon tarpeen)
Lähde:
Korona on tilastojen mukaan levinnyt voimakkaimmin nuorissa ikäluokissa, mutta sairaaloissa se ei näy.
Tämä nyt ei ole hyvä uutinen - eduskunnassa jo 20 altistumista koronalle (positiivista jos niin voi sanoa on se, että uusia sairastumisia ei vielä todettu):
HS kokoaa tähän juttuun tärkeimmät uutiset koronaviruksesta maailmalta ja Suomesta.
Altistuneista suurin osa on kansanedustajia. Kansanedustaja Tom Packalén (ps) kertoi sairastumisestaan torstaina. Hän oli vielä torstaina ollut eduskunnassa, ja keskiviikkona osallistunut luottamusäänestykseen.
Uusia sairastumisia ei ole tullut eduskunnan tietoon sen jälkeen. Altistuneet ovat Rauhion mukaan omaehtoisessa karanteenissa.
Tuli käytyä Särkänniemessä. Paikkaa varatessa luin ohjeet ja siellä sanottiin että maskia pitäisi käyttää, vaikka touhu onkin 90% ulkoilmahommaa.
Noin 70% asiakkaista ei ilmeisesti lukenut ohjeita tai ei ymmärtänyt lukemaansa.
sanottiin että maskia pitäisi käyttää, vaikka touhu onkin 90% ulkoilmahommaa.
Eikös tuo kuitenkin ollut suositus, ei maskipakko. Vrt. pitäisi/pitää käyttää… Aikalailla on kuitenkin maskin käyttö lisääntynyt viime päivinä. Lähinnä tilannetta on tullut huomioitua marketeissa käydessä. Ihan kuin prosenttiluvut 10-90 olisivat jo melkein 50-50.
Ite oon just venttailemassa kun puoliso käy isommassa kaupassa. Veikeä asia… Ulos tullut väkeä nyt 14 henkilöä ja maskeja puhdas 0.
En tiä mikä siinä nyt on niin vaikeaa…
Päivitän viä
Edit saldo 27 henkilöä ulos ja maskeja 2
Kävin tänään isoilla kaupoilla kanssa. Kyllä maskeja näkyi, ehkä 20-35% oli maski. Autoillakin yksineen maski päässä ajelevia oli useampi. Jotkut on jotenkin paniikissa tuolla kaupoilla, kun on ollut sitä, että porukka jonottaa kassoilla, vaikka vieressä tyhjä kassa. Eikö siä huomara vai mikä juttu, mutta näin olen päässyt suoraan tavaroita latomaan ja vieressä jonotetaan.
Käsittääkseni Madridissa oli maskipakko ja silti tilanne päätynyt jälleen hätätilaksi, joten itse en koe maskia niin hyödylliseksi. Toki ei siitä haittaakaan varmasti ole.