Jokos on selvinnyt kuinka usein rokote pitää ottaa että koronapassi pysyy voimassa?
On. Kahdella rokotuksella voimassa. Saattaa toki muuttua jos kolmas boosteri todetaan tarpeelliseksi. Toivottavasti passista päästäisiin luopumaan kuitenkin mahdollisimman pian. Siitä olisi ollut elokuusta alkaen enemmän hyötyä ja tätä kautta siitä luopuminenkin olisi ollut nyt lähempänä.
Toinen vaihtoehto olisi kieltää sitten kaikilta asioita ja taas ravintolat/tapahtumat kärsivät. Sitten jatkokysymykseesi vastaus ennakolta. Kyllä rokotetutkin tartuttaa ja korona voi levitä passia vaativissa tilaisuuksissa. Todennäköisyydet kuitenkin ovat pienemmät kun paikalla on rokotettuja ja testillä korona vapaiksi todettuja rokottamattomia. Ja jos tälläisessä tilaisuudessa tulisikin leviämistä, todennäköisyys että rokotetut rasittaisivat sairaaloita on huomattavasti pienempi.
On, paljonkin. Ristiäisiä, häitä, hautajaisia ja ihan tavallisia jumalanpalveluksiakin. Muiden uskontojen tilaisuuksista en tiedä mutta eiköhän niitäkin jo lähes normaalisti pidetä.
Kuten uutsissa passista olemme saaneet lukea, on tuon passin funktio korvata rajoituksia. Eli passia ei tarvita, joillei ko. alalla/ kokoontumisten koolla ole voimassa olevia rajoituksia. Tällöin järjestäjä päättää itse ottaako passin käyttöön (passilla tilaisuus rajoitukseton) vai operoiko ilman passia (sitten kohtaa mahdollisia rajoituksia toimminan/ osallistujien suhteen).
Suoraan passia ei siis “vaadita” missään, vaan kyseessä olisi järjestäjän oma valinta voimassa olevien rajoitusten puitteissa.
1 tykkäys
Kahdesti koronarokotteen saaneista tehohoitopotilaista Suomessa:
”Tehohoitoon on tähän mennessä joutunut Suomessa yhteensä 22 koronapositiivista potilasta, jotka ovat aiemmin saaneet täyden kahden rokotteen rokotussarjan.”
”Kahdesti rokotetuilla COVID-19-infektion vuoksi sairaalan tehohoitoon joutuneilla on tyypillisesti vaikeita pitkäaikaissairauksia.
– Usealla potilaalla on ollut immunosuppressiotila”
Viime viikolla Husin alueella sairaalahoitoon joutui 33 koronapotilasta. Kaksi rokotetta oli saanut 12 prosenttia sairaalaan joutuneista eli 4 potilasta. Täysin rokottamattomia oli 67 prosenttia.
Eli kerran rokotettuja oli 7/33 (21 %). Aika kova osuus siihen nähden, että kerran rokotettuja taitaa olla suhteellisesti selvästi pienin osuus väestöstä. Yhden piikin jälkeen päätetty olla kuolemattomia?
3 tykkäystä
Kolmas rokotus meni kaikkinensa hyvin. Käytännössä ei tullut edes olkapää kipeäksi - paitsi oli kipeä jonkin 15 minuuttia piston jälkeen. Ikävin omalla kohdallani oli se ensimmäinen rokotus. Niin kovasti alkoi koskea, että meinasi kivusta yrjö lentää.
4 tykkäystä
Vuoreksen alueen lapsissa (<12v) leviää tällä hetkellä oikein kunnon koronaepidemia ja paljon vekaroita on kipeänä. Koulun kautta kuulemma kiertänyt. Herkästi tarttuu eteenpäin, lyhyessäkin kanssakäymisessä.
Samaan aikaan:
Uusi karanteenikäytäntö
Tartunnan saaneen koulu-, päiväkoti- ja harrastuskontakteja ei jatkossa määrätä karanteeniin.
Altistuneista karanteeniin määrätään lähtökohtaisesti ainoastaan rokottamattomat samassa taloudessa asuvat tai muut pitkäkestoiset ja tiiviit lähikontaktit.
Jo asetetut karanteenit pysyvät voimassa loppuun asti.
Kaikille tartunnan saaneille edelleen soitetaan.
”Jokaiselle tartunnan saaneelle edelleen soitetaan ja heidän kanssa keskustellaan. Sen perusteella arvioidaan altistuneita”, Taysin ylilääkäri Jaana Syrjänen sanoo.
Onkohan tästä mitään tutkimuksia/tilastoja, millä prosentilla rokottamattomista lapsista ilmenee jotain vakavaa, tai muuten pitkää sairastamista? Vai meneekö pelkkänä flunssana…
Uutta rokotetta vanhemmalle väelle, kirjoittaa Ilta-Sanomat.
(Vuoreksessa) oireissa on lisäksi pahoinvointia ja oksentelua, mikä ei tietysti sinänsä ole vaarallista, mutta kuitenkin muuta kuin perus syysflunssaa.
@iceman Mielenkiintoiset käytännöt kun tiedän faktana että 10 minuuttia samassa välipalapöydässä riitti, lapsesta lapseen.
1 tykkäys
Oliko muuten maskeja käytössä? (ei varmaan välipalaa syödessä, mutta muutoin)
Tämä Delta -varianttihan leviää erittäin helposti ilmateitse (aerosolit), joten ei ihme… verrattu rokkoihin. Siksi maskejakin suositeltu.
Ei niitä alaluokilla käytetä.
Presidentti Niinistö on altistunut koronavirukselle – tapaaminen Viron presidentin kanssa peruttu
Kyllä mun pojan koulussa on käytetty viime ja tänä lukuvuonna. Ala-asteella siis.
Mutta tämä Turussa.
1 tykkäys
Tampereella maskeja käyttävät 6-luokkalaiset ja siitä ylöspäin.
Yle raportoi tunnelmia sairaaloista:
TURKU Sairaanhoitaja Terhi Virrasoja ottaa taukoamatta käsidesiä ja poistaa samalla yltään koronapotilaiden eristyksessä tarvittavaa suojavarustusta. Kun hän ottaa kasvosuojuksen pois, iholle jäävät punaiset renkaat.
Hän on jo tottunut niihin, sillä työ koronapotilaiden parissa on kestänyt puolitoista vuotta. Nyt Virrasojaa ja hänen hoitajatovereitaan väsyttää.
– Työ on raskasta. Olemme koko ajan suojavaatteet päällä eristyksessä, hoidamme kollegan kanssa mahdollisesti neljää potilasta samaan aikaan. Seuraamme heidän elintoimintojaan ja lääkitsemme. Koronalle ei näy loppua. Olo on tosi väsynyt, kertoo Virrasoja.
Hän pääsee hetkeksi pois eristyksestä, sillä hoitajat ovat siellä aina muutaman tunnin kerrallaan. Työ on vuorotyötä.
Koronahoitoon liittyy myös eettisiä kysymyksiä. Petäjän mukaan tulisi linjata, mikä on oikea ja riittävä mitoitus koronapotilaille erikoissairaanhoidossa, että myös lukuisat muut sairaudet voidaan hoitaa.
HUS-alueella keskimääräinen tehohoitojakso koronapotilaalla on ollut noin 11 vuorokautta, kun tyypillinen tehohoitojakso muissa sairauksissa on keskimäärin 3–4 vuorokautta.
– Näin ollen koronatehopotilaan vuoksi voidaan joutua perumaan 3–4 muun potilaan leikkaushoito. Kuormitusta ei saa päästää liian tiukaksi. Jos kaikki kapasiteetti on käytössä, tehohoitoon syntyy liiallista priorisointipainetta, Petäjä sanoo.
Petäjä on huolissaan koronan vuoksi jonoutuvista muista sairauksista. Esimerkiksi kriittisisssä sydänleikkausjonoissa odottaminen merkitsee konkreettista kuolemanvaaraa.
– Kaikki sairaudet on hoidettava ajallaan. Yksi sairaus ei voi olla etuoikeutettu, kuten korona tähän asti, Petäjä summaa.
Tehohoito on mitoitettu väestömäärään nähden niin, että sillä pärjätään normaaleissa oloissa ja siinä on pieni, lyhytkestoinen jousto.
Koneet eivät ole tärkein rajoittava tekijä, vaan oleellisinta on tehohoitoa osaavan henkilökunnan riittävyys.
Koronahoito kestää myös tavallista tehohoitoa kauemmin, usein 12–14 vuorokautta, kun normaali tehohoitojakso on keskimäärin kolme vuorokautta. Ero on dramaattinen ja siksi kuormitus lisääntyy nopeasti koronapotilaiden määrän kasvaessa.
Tilastoja:
https://twitter.com/bot_fi/status/1448594085359624201?s=20
Kommenttia Ilta-Sanomissa:
- Mitä tehdään tilanteessa, jos hoitokapasiteetti ei riitäkään kaikille?
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä lokakuun alussa aloittava Kirsi Varhila sanoi maanantai-iltana Ylen A-studiossa sen, mitä juuri kukaan ei ole uskaltanut sanoa julkisesti.
”Meiltä puuttuu aito priorisointikeskustelu”, hän sanoi.
Se tarkoittaa, että me emme tässä maassa keskustele siitä, miten toimitaan, jos rahaa ei riitä kaikkien hoitamiseen. Ketkä siinä tapauksessa saavat hoitoa?
Kysymys on tulenarka. Varhila toki tietää sen. Hän sanoi itsekin, että ”se on todella raadollinen keskustelu”.
Varhila ansaitsee kiitosta rohkeudestaan. Jonkun tämä piti sanoa, että asiasta päästään keskustelemaan. Miettikää, miten vaikea ja monipolvinen on ollut keskustelu vanhustenhoidon tilasta. Se on vielä lastenleikkiä verrattuna siihen, kun aletaan keskustella, kenen hoitamiseen rahat riittävät ja millä tavalla tämä arvotus tehdään.
1 tykkäys
Venäjällä menee ikäviä ennätyksiä rikki jatkuvasti:
14.10.2021:
https://twitter.com/BNODesk/status/1448670834990718979?s=20
11.10.2021:
https://twitter.com/BNODesk/status/1447554152847101955?s=20
10.10.2021:
Riippumattoman venäläismedian mukaan maassa on kuollut yli 700 000 ihmistä enemmän, kuin mitä ilman pandemiaa olisi ollut odotettavissa. Asiasta uutisoivat muun muassa Guardian ja Suomessa Ilta-Sanomat.
Viranomaiset syyttävät tilanteesta maan alhaista rokotekattavuutta. Venäjän varapääministerin Tatyana Golikovan mukaan perjantaihin mennessä vähintään yhden rokotuksen olisi saanut 47.8 miljoonaa ihmistä, eli noin 33 prosenttia koko maan noin 146 miljoonan ihmisen väestöstä.