Jätevesitutkimus antoi puhtaat paperit, joka tukee TAYSin tilastoja.
6 tykkäystä
Ok. Tätä en tiennyt. Toivottavasti tilanne pysyy samana.
Tämä aihe on noussut jälleen esille eli koronavirus Covid-19 ei leviä tasaisesti, vaan pääsääntöinen leviämiskeino näyttäisi olevan isoissa ryppäissä eteenpäin leviäminen (Super Spreading) olosuhteiden ollessa otolliset.
Tästä oli jo aikaisemminkin juttua täällä:
Teorian mukaan 20% sairastuneista henkilöistä tuottaa pääsääntöisesti 80% tartunnoista eteenpäin eli yksi henkilö voi tartuttaa ryhmästä useita. 70% sairastuneista ei juurikaan levitä tautia eteenpäin.
Ilmeisesti tauti leviää voimakkaimmin alkuvaiheessa sairastumista, jolloin sairastuneella ei välttämättä ole pahimpia oireita.
Jos tämän ryppäissä leviämisen saa hallintaan - on mahdollista tukahduttaa epidemian leviämistä.
Jälleen toistuu tuttu mantra: sisätilat vs ulkotilat, lähikontakti vs riittävät välit, ihmisten määrä ja kontaktit toisiinsa, maskien käyttö…
This data in turn raise this crucial question: Why are some cases superspreaders and others not?
Superspreading is a complex phenomenon, and it depends on several factors: an infected person’s degree of infectiousness, the length of other people’s exposure to them, the setting of that exposure.
Tutkijoiden mielestä tämä helpottaa koronan leviämisen hallintaa (riittävä testaaminen), jos pystytään ehkäisemään superlevittäjien aihettamat tautiryppäät:
https://mobile.twitter.com/EricTopol/status/1267797250945605634
https://twitter.com/EricTopol/status/1264594385284427777?s=20
https://twitter.com/EricTopol/status/1267803628389072902?s=20
https://twitter.com/BillHanage/status/1267811637551038464?s=20
https://twitter.com/BillHanage/status/1267812088069718016?s=20
https://twitter.com/BillHanage/status/1267813195558903808?s=20
Bill Hanagen postaama esimerkki tapauksesta:
…the Biogen cluster happened at a meeting of top health care professionals whose job it was to fight disease, not spread it.
“The smartest people in health care and drug development — and they were completely oblivious to the biggest thing that was about to shatter their world,” said John Carroll, editor of Endpoints News, which covers the biotech industry.
The official count of those sickened — 99, including employees and their contacts, according to the Massachusetts Department of Public Health — includes only those who live in that state. The true number across the United States is certainly higher.
4 tykkäystä
Anteeksi, mutta nykyisenä Tšadin- tamperelaisena minua joskus ”huvittaa” tämä tölviminen. Ei sillä, tauti on ”riehunut ” pääosin täällä, mutta onko se ihme, jos asukastiehyskin Suomen tasolla on omaa luokkaansa?
Jos suhteutetaan uudet tartunnat vanhojen määrään maakunnittain (lähde: Yle) on 10 vrk:n otannalla tartuntamäärä pk-ja Uusimaalla nousseet +5,4% kun taas suurempi määrä on Keski-Pohjamaa +38,9%, Etelä-Karjala +26,3%, Ahvenanmaa +18,2% ja Itä-Savokin +8,3%. Eli siis väestön massan kannalta on luontaistakin, että Helsingissä tauti levisi ensin, ja se ei ole Tampreen hyvästä toiminnasta pois. Tällä hetkellä vain näyttää siltä, että vauhti on suhteessa kovempaa muualla. Ja miten ovatkaan siinä onnistuneet, kun asukastiheyskin pitäisi olla suotuisampi yhdistettynä vähempään määrään julkista liikennettä/ tiloja.
Samalla siis kun olette korona- vahdissa rajalla Uudenmaan suuntaan, varokaa ettei vihollinen yllätä takaa 
10 tykkäystä
Tämähän on ollut yksi koronavirukseen liittyvän keskustelun mielenkiintoisista huomioista. Yksi asia, jota saa etsiä kissojen ja koirien kanssa on NORMAALI kuolleisuus. Esimerkiksi Suomessa koronakevät ei ole poikennut normaaleista kuolemista eli kuolemat eivät ole edes koholla. Yhdysvalloista, Brasiliasta jne. kerrotaan isosta tartuntamäärästä, mutta mitään mediaa ei huvita tuoda vertailuun
a) väkilukua
b) normaalia kuolleisuutta
Mielestäni nämä ovat hyvin relevantteja muuttujia, joista ei jostain syystä ole hirveästi huudettu. En tiedä, mikä tässä on taustalla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa asuu enemmän ihmisiä kuin koko Euroopassa, joten on erikoista, kuinka mediassa verrataan Yhdysvaltoja Espanjaan jne. Vaatisin medialta enemmän, koska näiden komponenttien pois jättäminen kertoo omaa tarinaansa. Miksi näistä ei uutisoida?
Kyseessä on vakava tauti, mutta kyllä ihmiset ansaitsevat totuudenmukaista kerrontaa. Suomessa ei ole yllätys, että ongelma on pääkaupunkiseutu, kun teknisesti asumme saarella ja suurin osa ihmisistä tulee sisään samasta paikasta ilmojen kautta.
Edit: Euroopan unionin asukasluku on n. 550 milj.
Yhdysvaltojen asukasluku on n. 330 milj.
Vertailuryhmänä esimerkiksi Yhdysvallat vs. Espanja on täyttä idiotismia.
4 tykkäystä
Normaalikuolleisuudessa on sellainen ongelma, että lock downit pistivät käyttäytymismallit uusiksi. Lisäksi sulkutilat vähensivät yhtälaisesti muidenkin pöpöjen leviämistä.
4 tykkäystä
Tietenkin absoluuttisten lukujen vertaaminen on idiotismia. Asiat pitäisi laittaa mittasuhteisiin, pitäisi huomioida konteksti. Pelkät numerot eivät kerro yhtään mitään. Media saa niistä kivoja klikkimääriä kerääviä otsikoita, mutta informaatioarvo on olematon. Mutta miten “kokonaiskuolleisuus” olisi yhtään parempi mittari? Samat agendataustaiset ongelmat niiden käyttöä leimaisi.
Vai oletko vilpittömästi sitä mieltä, että kaikkien kuolleiden määrä Suomessa maalis-kesäkuussa 2019 on suoraan verrattavissa kuolleiden määrään Suomessa maalis-kesäkuussa 2020? Mielestäni mainitut esimerkit eivät ole suoraan verrannollisia, sillä tilanteeseen vaikuttaa yksi suuri, todella merkittävä muuttuja. Kuten @ljpp edellä mainitsi, niin rajoitteiden vaikutus on näkynyt myös muiden tautien esiintymisessä. Mm. influenssaa havaittiin normaalia vähemmän. Kohentunut käsihygienia ja etäisyydet vaikuttaisivat vähentäneen virusten leviämistä. Jos muiden tautien määrissä on havaittu laskua rajoitteiden aikana, niin perustellusti voidaan olettaa rajoitteiden vähentäneen koronatartuntojenkin määrää. Ainakin mielestäni ko. oletus on loogisesti päättelemällä tavoitettavissa. Kokonaiskuolleisuuden määrä kertoisi asioita kuolleiden määrästä, mutta koronasta ei niinkään.
Ei ihmisten kokonaiskuolleisuus olisi “totuudenmukaista kerrontaa”, ei yhtään sen enempää kuin otsikoissa tällä hetkellä olevat kuolleiden määrät. Kivoja numeroita olisivat, ja olisihan niitä mielenkiintoista verrata. Mutta eivät ne koronasta minkäänlaista totuutta kerro, jos joku ei kykene poissulkemaan yhteiskunnan sulkemisen nimissä kulkevaa muuttujaa. Enkä minä ainakaan keksi, että miten sen voisi tehdä. Vertailukohtaa ei oikein ole… Halutessaan toki mediat voisivat kuolleiden määrää suhteuttaa väkilukuun, niin ehkä hieman enemmän olisi lihaan luiden ympärillä. Helpompi sitä kautta olisi merkityksiä lisätä tekstiin.
1 tykkäys
Se on meidän johtavien kotisohvavirologienkin syytä muistaa, että parhaiden asiantuntijoidenkin arviot ovat nähdäkseni menneet aika lailla päin persettä. Ymmärtävät virologiasta varmasti enemmän kuin me (ellei joku täällä sitten ole virologi).
Siitä lähdettiin liikkeelle että 80% sairastaa. Sitten mentiin karkeasti 40% - 40% kahden aallon malliin.
Vasta-ainetestien perusteella nyt kuintenkin ollaan aivan mitättömissä sairastuneisuuden prosenteissa, jopa Tukholmassa. Eli ei ihan mennyt niin kuin piti.
Tukholmasta tuli mieleen Ruotsi, jossa muuten on oltu taas nousutrendillä 3 viikkoa. Ilmeisesti rajoitukset ovat kuitenkin olleet todella tehokkaita, vaikka ei tässä ole missään vaiheessa pullossa eletty.
7 tykkäystä
Itse oletan myös, että tartunnat lähtevät nousuun kun ihmisillä alkaa lomat ja monet varmasti reissaavat kotimaassa (ainakin useat tutut ovat kertoneet lomakohteen vaihtuneen kotimaahan tältä kesältä). Sinänsä hyvä, että saavat kotimaiset toimijat tuloja vaikka vähän viruksen leviäminen takaraivossa kummitteleekin. Kuten aiemmin ketjussa on todettu, toivottavasti ne tartunnat ovat niin vähäisiä jotta mihinkään uusiin sulkuihin ei ole tarvetta.
Baareihin en itse ole kyllä menossa, terassilla voi oluen kesän aikana nauttia joku kaunis päivä.
3 tykkäystä
Aikaisemmin postasin Israelista uutisen, jossa koulujen avaamisen jälkeen törmättiin yli sadan hengen tartuntaklusteriiin ja kouluja jouduttiin sulkemaan.
Nyt rajoitusten hölläämisen jälkeen tartuntojen määrä on tullut pieni piikki “Times of Israel” -lehden mukaan:
After several weeks in which infections hovered around 20-30 daily cases, however, Thursday saw a rise to 79, followed by a significant jump of 115 new infections on Friday, the first time that the 100 mark was breached since May 2. Subsequent days have continued the trend of higher numbers, with 98 cases reported Monday.
Health officials have attributed the jump to public complacency and a failure to heed social distancing rules.
Muuten maassa tilanne ei ole ollut pahimmasta päästä muihin maihin verrattuna epidemian aikana.
3 tykkäystä
Brittiläinen lääketieteen julkaisu The Lancet ilmoitti tiistaina, että covid-19-taudin hoitoa koskeneen vaikutusvaltaisen artikkelin tutkimusdata on herättänyt kysymyksiä. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan malarialääkkeenä käytettävä hydroksiklorokiini lisää kuolemanriskiä covid-19-potilaissa.
Lähes 150 tohtoria allekirjoitti The Lancetille viime viikolla lähetetyn avoimen kirjeen, jossa kyseenalaistettiin julkaistun tutkimuksen johtopäätökset. Samalla allekirjoittaneet pyysivät julkiseksi artikkelin julkaisua edeltäneen vertaisarvioinnin kommentit.
Tutkimus julkaistiin The Lancetissa 22. toukokuuta. Tutkimuksessa seurattiin 96 000 koronapotilaan hoitoa, joista osalle annettiin hydroksiklorokiinia eli malarialääkettä. Lukuisat kliiniset tutkimukset pistettiin jäihin tutkimuksen julkaisun jälkeen.
The Lancetin toimitus lisää, että tutkimuksesta heränneet tieteelliset kysymykset ovat vakavasti otettavia, ja että tutkimuksen tietoja tarkastetaan parhaillaan riippumattoman tahon toimesta.
13 tykkäystä
Jos ei viikkoon yhtään jää seulalle, niin tämän saamisen riski taitaa olla Pirkanmaalla jossain borrelioosin ja myyräkuumeen välimaastossa tällä hetkellä? Olen tosin nähnyt täällä useammin helsinkiläisen kuin punkin, myyrien kanssa aika tasoissa.
12 tykkäystä
Pirkanmaalla on punkkeja paljonkin tietyillä alueilla, mutta en tiedä miten borrelioosia täällä esiintyy. Punkit aktivoituvat kun tuore heinä kasvaa, mutta toisaalta sietävät huonosti kuivuutta.
Olipas totaalinen off-topic. Todetaan siis loppuun että Pirkanmaan hyvä tilanne on kyllä mainio asia. Pidetään siitä kiinni.
1 tykkäys
Mietitäänköhän Ruotsissa jo että miten Tegnell-tatuoinnin saa poistettua?
7 tykkäystä
Sitä mä en tiedä, kuinka olennainen tilasto tuo totaalikuolliesuus on - tai siis ehkä normaalitilanteessa se olisi, mutta nyt kun karanteenit ja lock downit ovat estäneet ns. normaalin elämisen, se vaikuttaa. Joten siis vaikka tuo kokoanisukuolleisuus olisi laskenut kuinka alhaiseksi tahansa (lähinnä siis varmastikin tapaturmaiset kuolemat llaskeneet passiivisuuden myötä, mutta muut vakavat sairaudet säilynneet ehkä ennallaan?) ei sitä voi verrata suoraan historiaan, koska näin voimakkaita toimia ei tässä mittakaavassa ole aiemmin tehty. Pidän itse sitä kivana nippelitietona, mutta COVID-19:n vaarallisuudesta/ vaarattomuudesta se ei mielestäni kerro.
Se mikä tässä keskustelussa ja vertailussa ehkä tosiaan monesti unohtuu, on yhteiskunnan rakenteet, järjestäytyminen, jne. Myös populaation määrä, terveydenhuollon rakenteet, ikäjakauma jne. Tämän vuoksi luotettavin data mielestäni on vertailla ja rinnastaa pohjoismaita. Varsinkin nyt, kun yksi valitsi ihan täysin eri linjan. Kuitenkin, terveydenhuollon taso ja yhteiskuntarakenne ja järjestäytyminen on hyvin pitkälle samanlainen. Maista 3 on myös fyysisesti kiinni toisissaan.
Juttelin muuten alkuviikosta erään suomalaisen terveydenhuollon suht ison tekijän kanssa - muotoilen tittelin noin, koska olen täällä saarnannut itsekkin anonyymisyydestä. Hänen mielestään yksi iso tekijä, joka on vaikuttanut kuolleisuuteen, on tehohoidon tila. Suomessa tehohoitoon joutuneista on kuollut n. 15% kun osassa maista se on jopa 50-80% siinä on iso ero. Ero tulee siis sekä laadussa, mutta myös järjestäyneisyydessä - eli siinä, millä parametreilla ja miten kutakin hoidetaan.
Kysäisin myös piruuttani hoitohenkilökunnan terveystilanteesta - suomalaisilla käytännöillä ei kuulemma (ainakaan sairaalahoidossa ja ainakaan vielä) ollut suurta riskiä / aaltoa. Jos tartuntoja on tullut henkilökuntaan, ne on todennäköisemmin tullut ulkoa, kuin sairaalasta.
Hän ei siis osannut olla erityisen huolissaan, mutta ei myöskään millään tavalla ylimielinen - nöyrä olisi ehkä adjektiivina paras. Ja sehän suomalaiseen luonteeseen muutoinkin sopii. Mutta niin vain hänkin harrastaa ja tekee vapaa-ajallaan, nyt kun rajoituksia on purettu. Eli ei elä bunkkerissa 
Satuin vielä kysymään mielipidettä Suomen linjaan ja toimiin, niin sain kutakuinkin vastauksen: “ehkä emme alussa olleet ihan päällä, mutta se sama houst kintuissa ilmiö on käynyt valtaosassa maita. Tiedottaminen olisi alussa voinut olla terävämpää, mutta jälkiviisaus on nyt helppoa”.
9 tykkäystä
Sanotaanko, että jälkiviisaus on hyväksi siinä mielessä, että otetaan opiksi ja ei tehdä uudelleen samoja virheitä vastaavassa tilanteessa, mutta muutoin se kyllä tässä tapauksessa on suht tarpeetonta.
5 tykkäystä
Jälkiviisaudeksi pitäisi oppia nuo kaksi asiaa, joista @iceman mesoaa tässä ketjussa.
- jäljittäminen täytyy olla ammattimaista & tehokasta - strategian toimivuuden elinehto (ja yhteiskunnan avoimena pitämisen myös) on, että tautitapaukset jäljitetään äärimmäisen tehokkaasti
- testaaminen lentokentillä (pikatesti) tai karanteenit aina matkustaessa
Kun nämä kaksi asiaa toimivat tehokkaasti, säästymme jättisuluilta. Olen varovaisesti myös näiden maskien kannalla, jos sillä tavalla saadaan isompia tapahtumia aukeamaan. Itselleni luonnollisesti tärkeää on se, että jääkiekko & urheilu pääsisi jatkumaan.
4 tykkäystä
Itse uskon senkin olevan hyödyksi, jos/kun toinen aalto iskee. Jos mitään ei olla opittu, sitten ollaan vasta tyhmiä.
Tää sama koskeen mielestäni niin Suomen hallintoa ja yksityisiä yrityksiäkin - jos eivät tämän ajan jälkeen saa aikaiseksi suunnitelmia, jotka ”olisi verrattain helppo” käynnistää poikkeustilassa, niin sitten tämä kaikki on ollut turhaa.
Sekä Suomella, että yrityksillä (esim. tuotantoyrityksillä) tulisi olla kriisiajan pläni, jossa verrattain peinillä toimilla saavuteaan toinen tuotannollinen funktio kriisitilanntukemiseksi (edes osa työpaikoista säilyy). Valtiolla taasen ei voi varmuuvarastoissa jne. olla vanhentunutta tavaraa ja tavarantoimittajat tulee olla selvillä etukäteen. Paljon voidaan ammentaa oppia ollaksemme jatkossa edes kriisiaikana mahdollisimman omavaraisia.
Tuota noin… mitäs varten se Huoltovarmuuskeskus sitten on? En siis arvostele @Vekki-Keken näkemystä, vaan olen tästä samaa mieltä. Olen ainakin itse lapsenuskoisesti kuvitellut, että tämäntyyppinen kuuluisi HVK:n tontille. Vai oliko korona nyt HVK:lle “vääränlainen” kriisi?
Pienellä jännityksellä odotan seuraavaa paria viikkoa: lisääntyvätkö tartunnat vai eivät. Jos kesäkuu päästäisiin vähillä tartunnoilla ja ilmenevät ketjut saataisiin jäljitettyä, niin olisiko tilanne jo riittävän hyvä laajemmille rajoitusten poistoille? Mielipiteitä?
1 tykkäys