Elintarvikkeet kahdessa vuodessa keskimäärin +22%.
Lämmityskulut vuodessa +10%.
Sähkö vuodessa tosiaan +9%.
Omistusasuminen vuodessa +20%.
Elektroniikka vuodessa +10 - +13%.
Kaikkia näitä on vaikea välttää, vaikka jakauma esimerkiksi elintarvikkeissa on suurta eri tuoteryhmien välillä. Toisiin kolahtaa kovempaa kuin toisiin.
@ozzi Pizzoissa, burgereissa ym. on aika lyhyessä ajassa noustu 10-13 € hintahaarukasta 15-22€ haarukkaan. Harkitsen, että jättäisi työpaikkalounaiden syömisen kokonaan ja tekisi eväät. Peruskotiruoka on edelleen tehtävissä 2-3€ per annos. Lounasbuffissa perustaso alkaa olla 12-15€ luokkaa.
Morossa oli haastateltu pitkään toimineen pizzerian työntekijän näkökulmasta hintojen nousua:
Mihin katosivat halvat pikapitsat tamperelaisista lähiöravintoloista? Muutamassa vuodessa hintaa on tullut reilusti lisää:
Kolmessa vuodessa pitsa on siis kallistunut parilla eurolla. Fikret Özçelikin mukaan yksi syy tälle on ollut sähkön hinnan merkittävä nousu. Hänen mukaansa myös lähes kaikkien raaka-aineiden, kuten öljyn ja lihan, hinta on noussut huomattavasti.
Niin, itselle on aina opetettu, että lainarahalla on joku hinta. Onhan tuo ollut ihan epätervettä, että korot pohjamudissa. Ihmiset sitten siinä innoissaan hankkinut/rakennuttanut kaikkea ja ei ole mietitty tulevaa. Nyt kun korot nousseet, niin eipä riitä varat enää lyhennyksiin.
Elämä on täynnä valintoja ja jotkut tykkää elää hetken huumassa, tehden päätöksiä lyhyellä katsannalla. Isommissa hankinnoissa pitäisi miettiä, mikä voi olla tilanne 5-10 vuoden päästä.
Sekin myös ihmetyttää, että miten Kirsi on ylipäätään ajatellut hoitavansa nuo lainakulut edes ennen korkojen nousua. Jos käteen jää inauksen reilu 1400e ja 0% korollakin (+ marginaali) maksettavaa tulee taatusti lähemmäs 1000e. Sillä jäävällä 400e summallako olisi sitten maksanut listaamansa asiat: Ruoka, sähkö, vesi, auto, kulut, lasten vaatteet, omat vaatteet, kaikki päivittäiset.
Miten pankki on lähtenyt rahoittamaan tuollaista rakennusprojektia? Eikö Kirsi ollut tehnyt mitään alustavia laskelmia, ei edes prosentin - parin testillä. Ja eikö pankin pitäisi tehdä talouden “stressitesti” 6% korkomenoilla?
Vai että kohtuullinen palkka on nettona 2500€? eli joku 3800€/kk pitäisi saada palkkaa että palkkataso olisi ”kohtuullinen”. Asiakaspalvelusta pankissa? Huhhuh.
@PetriV joo, oudoltahan tuo tuntuu. Jos 1900€ lainanlyhennyksen nykykorkotilanteessa laskee, niin siinähän on päältä 300 kiloa lainaa. (4,8% korko, laina-aika 25v). Siis henkilölle joka tienaa ~2000€/kk bruttona (ehkä vähemmänkin?).
300 000€ 6%:n stressitestillä vaatisi sellaisia 4750€ kuukausituloja, jotta se virallinen stressitesti menisi lävitse? (Max 40% tuloista lainanlyhennykseen 6% korolla)
Jossain on menty vikaan ja pahasti. Ehkä minun laskuissa
Jossain muissakin tuotteissa täytyy olla kyllä hintojen tullut jo vähän takaisinpäin kevätkesän huipuista, koska viime aikoina on tullut useampaan kertaan yllätyttyä kassalla positiivisesti, vaikkei kärryssä ole aiempaa enemmän K-Menua ja Xtraa.
Ps. Toki tähän aikaan vuodesta voi syynä olla vaikka kasvissesonki…
Naulan kantaan. Olen miettinyt, että miksi korkoa pidetään nyt niin ihmeellisenä ja pahana ja olen tullut siihen johtopäätökseen, että aiheuttaja on aika. Henkilö joka on syntynyt 2000 -luvulla kokee lainarahan koron nyt ensimmäistä kertaa täysi-ikäisenä. 2000 syntynyt henkilö on ollut 8 vuotias, kun korot lähti laskuun ja nyt 2023 hän huomaa aikuisena ensimmäistä kertaa, että korko voi olla muutakin kuin nolla.
Totta kai yksilön tulee ymmärtää, että korot voivat nousta ja siihen kannattaa varautua varsinkin asuntolainaa ottaessa. Tietysti lainarahalla on hintansa. Nämä Kirsit ja muut lehdissä näkyvät eivät ole varautuneet mitenkään ja miettineet taloutensa kestämistä, eikä varmaan pankkikaan, kuten yllä on tuotu ilmi.
Mutta onhan se nyt täysin ymmärrettävää, että kun on eletty pitkään nollakorkoaikaa ja asuntojen hinnat ovat nousseet vuosia tähän asti, niin harmittaahan se kun korot nousevat ennen näkemättömällä pompulla ja asumiskulut nousevat useamman sata euroa kuussa.
Itse ostin asunnon sijoitusmielessä huonoon aikaan vuonna 2021, mutta ehdinpä nauttia kaksi vuotta nollakorosta ja onneksi myös varauduin korkokatolla. Taloutemme kyllä kestää eikä pelkkää nuudelia joudu syömään vieläkään, mutta olisihan se kiva, jos käytettävissä olisi muutama satku enemmän ja laina lyhenisi nopeammin
Tämä ei ole edelliselle kirjoittajalle, mutta tulipa samalla mieleen, kun tällaistakin välillä näkee:
“Silloin kun minä otin lainaa, korko oli 15% ja hyvin sitä selvittiin.” Niin, paljonkos asunnot silloin maksoivat? Kuinka suuria lainoja jouduttiin ottamaan? Söikö inflaatio lainoja? Muuttuiko korko yhtäkkiä niin paljon kuin nyt?
Korkojen nousun kauhistelun ymmärtää kyllä aika hyvin, kun nollakorkoaikaa mentiin 10 vuotta ja siinä vaiheessakin julistettiin, että sama jatkuu vielä vuosikausia. Jos 2021 halusi ostaa asunnon, niin pakko oli vaan maksaa pyydetty kallis hinta ja luottaa jollakin tasolla mataliin korkoihin.
Tuossa Kirsin tapauksessa on vain ostettu liian kallis asunto. Vaikeuksia on monella muullakin, joilla ei ole noin tappiin viritetty laina.
Niin kyllähän asunto ja taloasioissa on se, että haluatko ostaa unelmaa vai realiteettia. Kyllä nollakorkoaika ajoi monet ostamaan/rakentamaan unelmiensa kotia ja olivat tuolloin jo maksukyvyn rajoilla. Nyt korkojen ja kaikkien elinkustannuksien noustessa, ollaan hätää kärsimässä. Itse ostin talon 2018 ja silloin itselläni oli selvä limitti asetettuna, että paljonko hanuri kestää merivettä, jos korot nousevat. Onneksi pidin tiukasti kiinni limitistä ja se ennemmin alitettiin kuin ylitettiin.
Nyt vain pitänee odotella, että kustannukset tasaantuvat inflaation hidastuessa. Nopeaan kustannuksien halpenemiseen en usko, koska ne nousee aina nopeammin kuin laskee. Nyt on vain opittava elämään tällä tasolla ja sen mukaan suunniteltava tulevaisuuden hankintoja ja tarpeita.
Ei välttämättä. Spekulointia: oltu avioliitossa ja nyt ero tullut. Kirsi jäänyt taloon ja ottanut pari lyhennysvapaata vuotta (nollakorolla). Laina todennäköisesti jostain Kuhmon paikallispankista jolloin vaatimukset ei ole niin just.
Epäilen monen näistä ”kirseistä”, jotka nyt ovat pulassa, olleen ottamatta pankkilainaa lainkaan, vaan ovat saaneet jostain muutaman kymppitonnin ja ostaneet loput (uudiskohde)kämpästä taloyhtiölainalla.
Siten he eivät ole käyneet pankin stressitestiä 6 % korolla läpi. Jos nollakorkoaikana on nenä pysynyt niukasti pinnalla, niin nyt sitten yhtälö ei enää toimi. Talouden todelliset menot arvioi varmasti suurin osa ihmisistä myös todellista pienemmiksi.
Sitä ei varmaan laskematta monikaan hoksaa, että lähes nolla korolla maksat 200.000€ lainalla noin.2.000€ korkoja vuodessa, mutta sitten kun korko huitelee 5%, korkojen määrä vuositasolla onkin jo pitkälti yli 10.000€. Tuskin monikaan on talouttaan laskenut lähtökohtaisesti niin, että jäisi +800€ ylimääräistä korkojen räjähdysmäistä nousua varten.
> Hän sai lainan nykyistä pienemmällä korolla, kun hän oli työssä, jossa hänellä oli nykyistä suuremmat tulot.
Jostain syystä nyt pienempipalkkaisessa työssä, ja jos se aiempi työ on ollut tuo niin pitäisi kai siihenkin varautua, ettei sitä loputtomiin voi tehdä.
eli joku 3800€/kk pitäisi saada palkkaa että palkkataso olisi ”kohtuullinen”. Asiakaspalvelusta pankissa? Huhhuh.
