Inflaatio ja suomalaisten ostovoima

Näissä monesti maksaa myös siitä, että saa istua kahvilassa. En koskaan osta jotain 4-5€ kahvia mukaan, mutta välillä tulee ostettua, jos samalla tarvitsee istuskella kahvilassa esim. tunnin.

2 tykkäystä

Tuli vastaan esimerkki shrinkflaatiosta. Lidlin tuorepuristettu omenatäysmehu on nykyään 1 litran sijasta 0,95 litraa. Kaiken huipuksi näyttää siltä, että pullo on sama, mutta sitä ei vaan täytetä yhtä täyteen eli siihen on jätetty ns. “maitovara”. Tuntuu aivan älyttömältä jutulta, mutta tietysti joku 10 miljoonaa kertaa 0,05l tuo jo säästöä.

Inflaatio näkyy kuluttajilla hintojen nousun lisäksi pakkauskokojen pienentymisenä. Kahveissakin aiemmin kaikki oli 500 gramman pakkauksia, mutta nyt on 450 gramman ja jopa 400 gramman paketteja. 395 gramman kahvipaketteja odotellessa…

Kilo- ja litrahintoja kannattaa seurata tarkkaan, sillä kaupassa ilmoitettu tuotteen hinta johtaa armotta harhaan.

5 tykkäystä

Suuren volyymin tuotteissa tuollainen ~5% ilmainen lisäkate on todella merkittävä.

Positiivisena esimerkkinä Suomesta kahvipaketit. Jonnet ei muista, kun niissä oli ensin pahvipaketti jossa grafiikat ja sen sisällä foliopussi, jossa kahvi. Pahvikerroksesta luovuttiin ja alettiin painamaan grafiikat suoraan folioon. Tällä saavutettiin valtavat logistiset hyödyt koko toimitusketjun pituudelta.

3 tykkäystä

Näitä pakkauskokojen pienennyksiä on nähty jo viime talvena (ja varmasti aikaisemmin). Itse ostin pitkään Snellmanin possua ja siinä juuri se 400g pakkaus on ollut itselleni sopiva. Viime talvena yht’äkkiä nämä muuttuivat 300g pakkauksiin, joka on taas itselleni aivan väärän kokoinen. Snellmanin possut jäi kauppaan ja huomasin tänä kesänä, etten varmaan ollut ainoa asiakas, sillä hinta oli korettu, mutta 400g pakkaukset on palautettu.

2 tykkäystä

Nuo ovat ainoat hinnat mitä on kannattanut seurata jo pitkään. Nykyään tietysti entistä enemmän.

Nyt jo toiselle aaltopituudelle siirtynyt K-kauppiasystäväni opetti aikoinaan. Katsoin jotain Becelin isompaa rasiaa ja kysyin, että miten tämä voi olla kilohinnaltaan kalliimpi. ”Siksi, koska ihmisillä on mielikuva siitä, että iso pakkauskoko on aina halvempi”.

Tuo esimerkki ei kai ole tällä hetkellä validi, mutta ne hinnat kannattaa tosiaan katsoa niistä pikkupränteistä.

5 tykkäystä

Tykkään joskus ostaa Valion Latte original maitokahvijuomaa, joka pieksee mielestäni kaikki Starbucksit ja Frezzat, mitä kaupoissa myydään.

Se maksaa 2,39 €, kun ostaa litran pönikän. Tuota litran pönikkää hörppii monta päivää. Kuitenkin jos samaa juomaa ostaa “kätevissä” 2,5 dl pikkupakkauksissa, niin hinta on 1,59 - 1,79 € / kpl eli 6,36 - 7,16 € / litra! Aivan älytöntä kuluttajan koijausta.

Jäätelöissä shrinkflaatio on lähes omaa luokkaansa. 1000ml pakkaukset ovat nykyään jo jotain 850ml pakkauksia.

3 tykkäystä

Sitä minäkin litkin monena aamuna. Juurikin tuota litran tölkkiä tulee osteltua. Seitsemän vuotta sitten oli pakko vähentää tavallisen kahvin käyttöä.

Myös oluen ystävän on oltava tarkkana, nykyäänhän alkoholijuomia ei saa myydä paljousalennuksella isommissa monipakkauksissa, mutta paljousylennyksellä saa!

Esim Sandels-tölkkejä olen joutunut repimään muoveista marketissa, kun 6-päkki maksaa saman verran kuin 7 irtotölkkiä. Eikä irtotölkkejä tahdo hyllystä sitten yllättäen löytyä.

3 tykkäystä

Katsopa joskus Kikkomanin perussoijan litrahinta. Lasinen pikkupullo versus 0,5 ja 1l muovipullot. Ostaako aina uusi kiva pikkupullo vai litran täyttöpullo. Säilyy jääkaapissa ”tuhat” vuotta ja litrahinnan ero järisyttävä.

3 tykkäystä

Ollaan vaimon kanssa laivalla Baltic Princesillä. Ei ole muutamaan vuoteen tullut käytyä baarissa eikä nykypäivän hintatasosta siten ole tietoa mutta pakko sanoa että järkytys oli eilen illalla suuri kun laivan baarissa kaksi kelkkaa ja kaksi mustikkashottia maksoi 38€.

Ihanan halpaa.

7 tykkäystä

Tämä pakkausten repiminen taitaa olla Suomalainen erikoisuus. En ainakaan ole muissa maissa törmännyt siihen, että olutpakkauksia revitään kaupassa.

Mustanlahden kahvilassa maksaa munkki-leivonnainen 7,90€. Siinä on kyllä kaikenlaista täytettä päällä ja keittiö vääntää niitä käsityönä, mutta onpahan reipas hinta.

Pizzaflaatio +30% yhdessä vuodessa. Ylipäätään hintojen nousu vaikuttaa olleen kaikkein kovinta halvoissa tuotteissa. HS löysi tähän syynkin eli halpojen tuotteiden, kuten kauppojen halpamerkkien, kysyntä on piikannut, joten hintoja on ollut varaa nostaa reippaasti.

Esimerkkejä vuosinousuista heinäkuu 2022 - heinäkuu 2023, loput löytyvät Kauppalehden jutusta (maksumuuri):

  • Asuntolainojen korot +268%
  • Päärynät +58%
  • Pankki- ja taloudelliset palvelut +45%
  • Sokeri +44%
  • Kotimaan lennot +38%
  • Ulkomaan lennot +30%
  • Keittiöpaperit +29%
  • Pizzat +26%
  • Oliiviöljy +24%
  • Omistusasuminen +20%
  • Pakastetu kala +18%
  • Perunalastut +18%
  • Matkapuhelimet +17%
  • Jäätelöt +16%
  • Urheilutapahtumat, musiikkipalvelut, elokuvat +13%
4 tykkäystä

Isoja prosentteja joista vain asuntolainankoroilla on oikeasti merkitystä.

1 tykkäys

Eipäs sähköä tai muuta energiaa ole laitettu listoille.

1 tykkäys

Kotipizzassa on kyllä pizzaflaation huomannut. Hinnat nousseet ihan älytöntä vauhtia. Kympin pitsa alkaa olla 15 euron pitsa. Kirsikkana veloittivat viimeksi hanavedestä(!) 50 senttiä per naama. Itsellä mennyt kipurajan yli enkä taida olla ainoa, sen verran tulee ilmaisen kuljetuksen tarjouksia…

8 tykkäystä

Sähkö on tuossa Kauppalehden jutussa tilastoluettelon 4. sivulla, keskivaiheilla eli ei kovin kärjessä. Vuosimuutos +9%.

Riippuu varmaan kehenkä verrataan, eihän toi voi pitää paikansa.

Viralliset tilastot tuossa on lähteenä ja linkin kautta jutusta pääsee lähdeaineistoon kokonaisuudessaan.

1 tykkäys

Ei oo tilausta. Mut todella monella loppunut halpa kiinteä soppari, ja noussut enemmän kuin 9%, sitä meinasin.

En tiedä miten pörssisähkö on elänyt, se voi olla ainut verrokki.

1 tykkäys