Ei tietenkään jäähyä tule, jos vahingossa siirtää, mutta kun oli noin räikeä ja selvä siirto, niin ainoa mahdollisuus on puhaltaa jäähy Halloranille. Tuomari oli myös todella lähellä ja huomasi ihan oikein, että maila on ehjä.
Sillähän ei ole säännön suhteen mitään merkitystä ”huononeeko pelaajan mahdollisuus poimia maila” siinä tapauksessa kun puhutaan tulevista tapahtumista. Eli kuten sääntö sanoo, ei saa estää poimimassa mailaa ja estääkseen poimimista, pitäisi edes olla yritys poimia sitä. Nyt ei ollut joten ei tuosta pitäisi pystyä tuon säännön perusteella jäähyä antamaan.
Ja juuri tämä, tuomari ei voi mitenkään tietää katsomalla 4-5 metrin päästä jäässä olevaa mailaa, onko se täysin ehjä ja pelikelpoinen. Kiinnostaisi myös kävikö tuomari tarkistamassa mailan kunnon vihellyksen jälkeen? Koska jos maila olisi ollut rikki, tuo jäähyhän olisi ehdottomasti pitänyt perua, koska sen jälkeen ei olisi löytynyt edes teoriassa sellaista sääntöä sääntökirjasta jonka perusteella olisi voinut jäähyn viheltää. Veikkaan toki että sitä mailan ehjänä olemista ei tarkistettu, vaan luotettiin vain siihen päätökseen että se oli ehjä. Joka siis ei perustunut mihinkään faktaan tuomariston osalta.
3 tykkäystä
Niin eli jatkossa luistelee mailan pois, niin ei tule jäähyä. Edelleen. Typerä sääntö.
4 tykkäystä
Eli tuomari pystyy mielestäsi sanomaan 4-5 metrin päästä jäässä olevasta mailasta että se on varmuudella ehjä? Ja näytätkö sen sääntökirjan kohdan minkä perusteella tämä on selvä jäähy? Koska 53.2.(III) säännön perusteella tämä ei ole jäähy.
2 tykkäystä
En ole tilannetta nähnyt, joten en kykene kommentoimaan tähän tapaukseen.
Yleisellä tasolla miettien, jos alivoimaryhmästä joku menettää mailansa, niin hänelle voi olla mahdollista poimia se, jos se on jossain lähellä, mutta jos se on muualla hyökkäysalueella, tai vaikkapa keskialueella, ei tätä mahdollisuutta tule. Joka tapauksessa pelaaja varmasti haluaisi mailansa takaisin ihan koko ajan, koska sen puute heikentää alivoimapeliä huomattavasti. Siksipä sanoisin, että vaikka maila olisi missä tahansa, niin sen työntäminen vielä kauemmaksi tms., on jäähyn arvoinen tilanne, jos käynnissä on aktiivinen pakkopeli.
Jos kävisikin niin, että pakkopeli purkautuisi; kiekko ylivoimajoukkueen maalin takana ja siltikään ei tämä mailansa menettänyt ei yrittäisi mailaansa hakea (puhumattakaan siitä, että menisi vaihtoon tai saisi vaihtoaitiosta uuden mailan), niin silloin voisi olla tilanne, jossa on ok siirtää mailaa, vaikka se mailaton pelaaja olisi yhä jäällä.
Tuosta säännöstä 53.2 vielä, siinähän ei puhuta alivoimatilanteesta ollenkaan. Eli se alivoimatilanne ja pakkopeli muuttaa tilannetta. Mutta kuten sanoin, en ole nähnyt tätä puheena olevaa Halloranin jäähyyn johtanutta tilannetta, joten ehkä tässä on vielä jokin aspekti, jota en tiedä. Tuliko tälle KooKoo-pelaajalle tosiasiallinen mahdollisuus yrittää poimia se maila? Kiekko Tapparan päässä tms.?
Sehän tässä väärässä vihellyksessä on ristiriitaisen hauskaa, kuten joku jo jossakin kohdassa mainitsikin, että oikeasti estäminen tapahtuu siinä kun Kontiola kopauttaa kookoomailan irti kädestä, mutta sitä ei vihelletä. Se Halloranin siirron viheltäminen on sitten puhtaasti virhe sääntökirjan mukaan – ellei sitten ole olemassa jotain tuomarien sisäistä lisäpykälää, että alivoimajoukkueen pudonnutta mailaa pidetään koskemattomana.
Tosin näin takavuosikymmenten ulkojäiden kasvatin näkemyksestä se mailan putoaminen Kontiolan hennosta kosketuksesta kuuluu enemmän “pidä mailasta kii!” -osastolle eikä ammattilaispelaajien repertuaariin.
2 tykkäystä
Tuomari tulkitsee kaikki vihellyksensä. Jääkiekossa ei vihelletä sääntökirjalle, vaan pelille.
Tämä vihellys oli onnistunut.
Vieläkään kukaan vihellyksen puolustaja ei ole näyttänyt mitään faktaa sääntökirjasta minkä pohjalta tämä olisi mennyt oikein tai ollut onnistunut. Nämä ”mutu”-pohjautuvat perustelut kun eivät ole mistään kotoisin. Jääkiekon voimassaoleva sääntökirja määrittelee sen kuinka tuomarit kaukalossa viheltävät. Ja tämä tuomio perustui tuomarin tulkintaan joka ei ole sääntökirjan perusteella oikein. Silloin on ihan turha keksiä mitään perusteita kuten ”vihelletään pelille”. Tässä ei myöskään kyllä ”vihelletty pelille”, koska kuten tuossa ylläkin jo mainittiin, jääkiekko on maalintekopeli ja maalinteon pitäisi aina voittaa tulkinnoissa. Tässä ei.
6 tykkäystä
Olen aavistuksen eri mieltä. Tuo maila häiritsi ylivoimalle päässeen joukkueen peliä huomattavasti ja sitä siirrettiin pois syöttölinjalta. Ei missään nimessä lyöty keskialueelle. Jos vihelletään pelille, niin vihellys oli siltikin väärä.
E. Satuin vielä itse katsomaan tuomarin toimintaa tuossa hetkessä. Hän seurasi vain ja ainoastaan sitä, että koskeeko Halloran mailaan vai ei. Ja heti käsi ylös.
Eli minun mielestäni oikein odotti, että pääsee antamaan tuon jäähyn.
7 tykkäystä
Tässä on pointti. Ja olen samaa mieltä myös.
On kuitenkin täysin väärin juosta tai luistella tuomarin perässä sääntövihko auki ja etsiä, milloin rikotaan mitäkin pykälää. Tuomarit viheltävät pelille.
Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että tuomarit alkaisivat perseilemään ehdoin tahdoin.
Eli siis oletko nyt kumpaa mieltä? Että tuo tuomio oli oikein vai että tuo tuo tuomio oli väärin? Koska kahdessa perättäisessä viestissäsi olet toisessa toista mieltä ja toisessa toista.
Eikä kysymys ole siitä että tuomareiden perässä juostaisiin etsimässä yksittäisiä virheitä. Tämän tapauksen nostin esiin koska se on melkoisen harvinainen tilanne ja käytännössä täysin vastaava tilanne nähtiin aiemmin tällä kaudella, jonka jälkeen tuomarijohto kävi mediassa perustelemaan miksi oli oikein ettei jäähyä vihelletty. Nyt vihellettiin ja tulkinta ottelun tuomarilta oli sanalla sanoen huono.
1 tykkäys
Olen samaa mieltä, mutta tuossa tilanteessa nyt valitettavasti ei vihelletty pelille vaan korvissa kaikui Salon nillitys edelleen. Mutta tämä tästä aiheesta osaltani. Pieleen meni Heikkiseltä (?), mutta eteenpäin kohti uusia murheita.
E. Sen lisään vielä, että oli hauska nyanssi Sompin maalissa. KooKoon pelaaja rikkoi vahingossa toisen KooKoon pelaajan mailan. Se rikkoutunut maila tuli Halloranin tielle. Halloran siivosi tuon rikkoituneen melkein omaan päätyyn saakka.
2 tykkäystä
Mä haluan satasella samoja mömmöjä jolla näkee Halloranin jäähyn oikein tuomituksi. Tsissus. Meni niin päin itseään tuo vihellys kun voi vain mennä.
Onneksi kuitenkin voitettiin peli ja se siitä.
1 tykkäys
Ymmärrän kyllä näkökantasi. Mutta entäs jos ajatellaan näin. Mitä mieltä olet (itse en siis tiedä vastausta, kun en ole sitä tilannetta nähnyt): Aiheuttiko Halloran tilanteessa sen, että mailansa menettäneen pelaajan oli hankalampi saada mailansa takaisin? Sekä: Oliko mailansa menettäneellä pelaajalla jossain kohtaa tosiasiallisesti mahdollisuus ottaa mailansa takaisin ilman, että hän olisi ottanut ison riskin ylivoimamaalin syntymiselle? Sanoit kuitenkin tuolla aiemmin, että maila oli aika kaukana, viisi metriä kenties. En muuten edes tiedä, kuinka kauan hän ilman sitä mailaa oli.
Sama minkä sinäkin linkkasit. Tulkintahan tässä on sen suhteen, että yrittikö hän ottaa sitä mailaa. Varmaankaan ei, mutta tuo kohta (“vastustaja ei yritä ottaa mailaa”) on mielestäni tulkittavissa muutenkin kuin ettei tee mitään elettäkään mailansa takaisin nostamiselle. Esimerkiksi siten, että on välinpitämätön mailansa nostamiselle. Jos tulkintaa on mahdollista tehdä, niin luonnollisesti tulkinnan tekee, kuten kiekkopiireissä hassun hauskasti sanotaan, “oikeudenjakaja”.
Sillä ei ole säännön suhteen merkitystä siirtyykö maila hankalampaan paikkaan. Maila pysyi yhtä lailla tavoitettavissa (tai tavoittamattomissa) siirron jälkeen, siirryttyään noin 2-3m alkuperäisestä putoamispaikasta kohti siniviivaa, pysyen kuitenkin puolustavan joukkueen alueella. Sääntö (vaikka onkin sekainen, kuten moni muukin sääntö) ei ota kantaa siihen mitä tulevaisuudessa voi/saattaa tapahtua vaan siihen mitä tapahtuu sillä hetkellä kun mailaa siirretään. Sääntö ei myöskään spekuloi sillä mitä tapahtuu jos mailansa menettänyt pelaaja lähtee hakemaan mailaansa. Ei ole sääntökirjan (eikä myöskään tuomarin) tehtävä määritellä nouseeko jonkin tapahtuman todennäköisyys jos pelaaja tekee tai on tekemättä jonkin ratkaisun kentällä.
No tässä ei pitäisi olla mitään tulkintaa. Kuten sanoit, et ole nähnyt tilannetta, mutta jos/kun sen katsot, on sinunkin helppo todeta että minkäänlaista yritystä mailan poimimiseen ei tapahdu sen jälkeen kun pelaaja huomaa mailan menetetyksi.
Mailansa menettänyt pelaaja on hyökkääjä Teemu Engberg. Maila jää aika tarkkaan B-pisteen yläkaaren tasolle ja menetyksen jälkeen Engberg peruuttaa pakkien kanssa maalin eteen eikä kertaakaan nouse edes ”viiksien” tasolle vaan on koko ajan menetyksestä vihellykseen siellä maalivahdin ja ”viiksien” tason välissä. Aikaa mailan menetyksestä vihellykseen kuluu 11 sekuntia.
1 tykkäys
Kiitos vastauksestasi! Jäämme tässä asiassa erimielisiksi, minusta tuossa on kuvauksesi perusteella selkeästi elementtejä sille, että päätuomarin päätös on sääntötekstistä tulkiten oikea. Olisi varmaan voinut myös tulkita ja päättää toisinkin.
Mielenkiintoista nähdä kuinka eri tavalla omasta mielestäni hyvin yksinkertaisen lauseen voi tulkita. Mielestäni jonkun asian yrittäminen etenkin jääkiekon kaltaisessa pelissä vaatii jotain fyysistä tekoa. Pelkkä ajatus yrittämisestä ei riitä eikä sen varaan tietysti voi kukaan laittaakaan.
En vaan käsitä miten joku voi tulkita pelaajan yrittävän noutaa mailaa, kun pelaaja ei tee elettäkään siihen suuntaan moneen sekuntiin. Heikkinen kuitenkin niin teki ja myös useampi palstalainen. Hämmentävää.
Koko sääntökohta on juuri sitä varten, että kentällä häiritsevästi lojuvan mailan voi siirtää vähemmän häiritsevään paikkaan, kunhan sitä kukaan ei ole juuri tulossa nostamaan.
1 tykkäys
En ymmärrä nykyistä linjaa pelkkien tappeluiden estämiseen säännöillä. Tappelut on sääntöjen puutteiden ja tuomareiden ammattitaidon puuttumisen seuraus. Jos kielletään tappelut täytyy ottaa vastustajan kunnioitus huomioon säännöissä. Ei tule tapahtumaan.
Seuraava video oikeuttaa ajatuksia tappeluiden sallimisesta kun Ivan Barbashev ei kunnioita vastustajaa niin Brandon Hagel opettaa sitä hänelle.
1 tykkäys
Otetaas nyt kertaus näistä termeistä.
Käytösrangaistus on käytösrangaistus ja se on kestoltaan 10 minuuttia.
Sääntökirjan mukaan kun Liigassakin nuo suunsoittamiset tuomaristolle tuomitaan, niin se on voimassaolevan sääntökirjan mukaan 2 min epäurheilijamainen käytös ja jos sen jälkeen suu ei pysy kiinni, tulee käytösrangaistus joka on 10min.
2 tykkäystä
Hyvin sanottu, mutta pieni korjaus: Liigassa on käytössä IIHF:n sääntökirja, jossa sääntökohta on 39.2 (II), tosin (I) tai (III) saattaisi Kemiläiseen olla sovellettavissa; tallenteelta ei näy, kerkiääkö aitioon, mutta ainakin oli jo menossa, joten säännön henki täyttyy.
1 tykkäys