Tonne päävalmentajatoiveilut →
Olen aivan samoilla linjoilla. Rautakorpi on suuri Tappara-legenda ja sellaisena pysyy sekä kaiken arvostuksensa ansainnut. Aivan kuten on Rauno Korpikin.
Se ei poista kuitenkaan sitä, etteikö miestä voisi silti vaihtaa. Mielestäni siihen olisi tässä kauden päätöskohdassa hyvä ja kunniallinen mahdollisuus, jolloin se voitaisiin tehdä tyylikkäästi ja samoin siten, että tulevan kauden päävalmentaja pääsisi heti alusta rakentamaan omaa kauttansa.
1 tykkäys
Monesta asiasta voi ja pitääkin kritisoida kun ei peli kulje. Negatiivisten tunteiden vallassa ihmisiltä vaan tuntuu unohtuvan, että myös tästä 2012-2019 menestysputkesta vähintään 50% on Jukan syytä. Joku kunnioitus pitää muistaa, myös näinä ”huonoina aikoina”.
Hiitelän kommentista tässä yhteydessä pakko vielä sanoa että siinä nyt vaan vanha takkuturkki purkaa ylipainon ja vaihdevuosien luomaa tuskaa Jukkaan. Pitää jättää omaan arvoonsa.
8 tykkäystä
Tässä moni nyt painaa valmentajan harteille tuota runkosarjan “fleguilua”.
Sehän on fakta, että meidän kokeneet pelaajat suoraan sanottuna hiihtelee ja välttelee mustelmia koko hemmetin syyskauden. Vuosi vuodelta enemmän. Kuinka vastaanottavia ovat enää 6-7 vuoden jälkeen? Nyt kun siihen otettaisiin joku nuori valmentaja, niin JYP-syndrooma on valmis.
Tuuletuksen paikka pelaajistossa.
1 tykkäys
Mun mielestä tässä on sanottu aika oleellisesti se, mikä erottaa Rautakorven voittavasta valmentajasta (huom. kärjistys). Toinen asia on se, että Rautakorven alaisuudessa yksilötason suoritukset monesti heikkenevät. Eikä konemaisella toimintatavalla tietenkään mitään muuta voi olettaakaan.
Koko kauden ajan pohdin muutaman pitkäaikaisen Tappara-ihmisen kanssa sitä, että menevätkö tietyt pelaajatyypit jopa ”piloille” Rautakorpi-vuosinaan ja onko se jopa syy siihen, että kovat nimet eivät markkinoilla enää tartu haaviin. Rautakorpi on vastaavasti hyvä tekemään huonohkoista keskinkertaisia tai keskinkertaisista pelajista kohtuullisen hyviä perusliigajyriä, mutta jos tuota meidän nykyrosteria ja sen suorituksia katsoo, ulosmitattu tulos on kovin keskinkertaista. Ei siellä ole yhtään kaveria, jonka voisi sanoa olevan maalitykki. Noh, ehkä Kuuselasta voi niin sanoa, mutta kovin yksin hänkin on.
Edellisvuosien Rautakorven joukkueet on tunnettu rajusta taistelusta ja periksiantamattomuudesta. Hyvin todennäköistä oli takavuosina se, että maalin-kahden takaa-ajoasemasta noustiin tasoihin ennen päätössummeria. Tänä vuonna en muista yhtään sellaista. Muistan kyllä, että oma johtoasema menetettiin useammankin kerran.
En tiedä kuinka paljon Rautakorpi saa sanella haluamiaan pelaajatyyppejä, mutta karkeilla ilmauksilla joukkue oli tällä kaudella täynnä tasapaksuja luistelijoita ja syöttelijöitä. Taistelevat maalintekijät tyyliin Savinainen tai Haapala puuttuivat. Mistä niitä ensi kaudeksikaan on tulossa?
Tällaista pohdintaa. Tuskin tässä mitään faktoja pystyy kertomaan, mutta kuten jo lokakuussa totesin, ei tällä rosterilla finaleissa olla. Ei tosin jääty kuuden sakin ulkopuolellekaan runkosarjassa (kuten pahimpaan aikaan maalailin). Tälle kaudelle ei voida enää mitään. Muttakyllä mietin vakavasti kausikorttejani, ellei oleellista muutosta rosteriin saada. Suoraan sanottuna en pitäisi pahana, jos Tapola tulisi taas remmiin.
3 tykkäystä
Eilisen pelin 3-4 viimeistä minuuttia. Suorastaan hävettävä suoritus meidän valmennusjohdolta pelinjohdollisesti. Kävi jopa sääliksi. Selostajat suorassa lähetyksessä ihmettelee ääneen. Miten pelinjohtaja voi lamaantua ja jäätyä noin totaalisesti?
8 tykkäystä
No siellä Blood ottaa jäähyn 4 minuuttia ennen loppua. Ja parista viimeisestä minuutista ei päästä kunnolla alueelle ja hävittiin laitapaini keskialueella.
1 tykkäys
Ei ole kommentti suoraan sinulle, mutta jatkan mainitsemallasi aiheella: laitapaineja hävittiin eilen n. 100 kpl, aivan kuten muissakin sarjan peleissä. Se, että niihin ylipäänsä ajauduttiin jatkuvasti on osoitus sekä Tapparan valmennuksen kykenemättömyydestä reagoida vastustajan pelitapaan että Liigan linjan puutteesta.
Se jäähy päättyi ajassa 16:49. Sen jälkeen meininki oli kuin kaarnalaiva virran vietävänä.
Toisaalta reagointi on oma juttunsa, se on Rautakorven heikkous. Kuitenkin, paljon NHL:ssä voittanut, juuri Barkovin Panthersiin sopimuksen tehnyt, Joel Quenneville oli lähtenyt siitä, että heidän tekemisensä riittää ja muiden täytyy reagoida heihin. Ottelutapahtuma on pieni murto-osa valmentajan työtä ja vain se usein näyttäytyy katsojille. Työ tehdään kuitenkin muualla ja harvoin taikatemppuja on olemassa. Rautakorven tyyli kantaa useammin pitkässä juoksussa, sen takia hän siihen luottaa.
Tuon ajan Chicagon peli-ilme ja pelimannit oli sitä luokkaa, että reagointia ei paljon tarvittu. Tapparalla ei ollut tällä(kään) kaudella varaa tuollaiseen luksukseen.
Rautakorvesta on tainnut tulla Tapparan oma Aravirta. On menestynyt. Todella menestynyt. Joka vuosi. Ottaa joukkueeseen vanhoja tuttuja, eikä muuta pelissä mitään. Vaikka lapsikin näkee, ettei homma toimi eikä voittaminen kiinnosta. Sitten tulee vastustaja, jota kiinnostaa. Ja taas kausi loppuu ilman voittoa. Lohduksi jää se “menestys”.
2 tykkäystä
Otan kiinni tästä, koska rämä yksittäinen osa-alue on toinen niistä isoista tekijöistä, joiden vuoksi HPK-sarja hävittiin.
Tappara oli tällä kaudella koko ajan vaikeuksissa laitaväännöissä. Voisi sanoa, että laitakamppailut hävittiin todella selkeästi. Mikä sinällään on erikoista, kun Rautakorven joukkueet on aina tunnettu kovana vääntäjänä ja taistelijana. Mutta tuo ominaisuus ei jäänyt Pennaselta huomaamatta.
HPK pelasi kiekollisena vahvasti ja kovalla liikkeellä, mutta kiekottomana käytti hyväkseen Liigan linjaa, jossa kiekottomat sidottiin ja kiekolliset painettiin laitaan HPK:n puolustusalueella. Tappara ajoi tähän miinaan toistuvasti ja miltei kaikki pitkät kiekolliset pyöritykset loppuivat alkuunsa, kun Tapparan pelaajat tekivät laidassa suunnanvaihdoksia selkä kentälle päin ja HPK:n pelaajat liimasivat Tapparaan pelaajat laitaan. HPK:n pelaajat eivät siis yrittäneetkään liikkua mukana (mikä noiden suunnanmuutosten tavoitteena on), vaan sitoivat Tapparan pelaajat kiinni. Säästivät energiaa.
Virta yritti tuota samaa Kalpa-finaalisarjassa, mutta Tappara onnistui liikkumaan ja liikuttamaan kiekkoa paremmin tuolloin, eikä Kalpan taktiikka toiminut yhtä hyvin. Kritisoin jo aikaisemmin varsinkin Hämeenlinnan kaukalon käyttöä ja sitä, että Tappara antautui liian helposti laitapainiin, eikä hyödyntänyt kaukalon painotonta puolta. Eikä liikkunut kiekottomana tarpeeksi. Ikakin tästä mainitsi viimeksi eilen. En tiedä sitten, meneekö tuo taikatemppujen kategoriaan vai mihin, mutta oli kyse mistä hyvänsä, ei Rautakorpi apulaisineen siihen ainakaan mitään keksinyt.
3 tykkäystä
Havaintosi ovat varmasti oikeita. Jotain jos on reenattu koko kausi, menee se vähän taikatemppuihin, jos laitat sen näinkin kovassa paikassa toimimaan. Mitä Ikaan tulee, siihen lienee syynsä, ettei hän ole laittamassa pelejä toimimaan penkin takana vaan studiossa.
Ja kaksinkamppailupelaamiseen panostettiin JR:n mukaan kesäharjoittelussa.
Herää vain kysymys kuinka huono Tappara olisi ollut niissä ilman tätä panostusta.
1 tykkäys
Mutta miettikää esimerkiksi nyt sulan hattuun saaneen Pennasen viime kautta, se oli totaalinen farssi, jota seliteltiin joulutauolla kesäharjoittelun mokaamisella. Harjoittelussa voit panostaa johonkin ja pieni virhe voi johtaa huonoon lopputulokseen. Ja selvähän se on, että nälkäisempi joukkue usein voittaa kaksinkamppailuja enemmän, usein menestysputket katkeaa, kun on maha täynnä menestystä. Tämä mielestäni alleviivaa sitä, kuinka kova viime kaudenkin finaalipaikka oli.
6 tykkäystä
Ny kun mainitsit, niin noinhan se JR tosiaan sanoi jossain. Mietin tuossa äskeistä vastausta Juissi27:lle kirjoittaessani, että oliko se nopeampaan peliin panostaminen oikeasti pois esim. noista laitaväännöistä. Sinällään jännä, että pelin nopeuttaminenhan oli alkukaudesta ehkä liiiankin nopeaa ja hallitsematonta, sitten se himmattiin pois pidemmäksi aikaa ja otettiin takaisin runkosarjan lopulla. Sinällään se osa-alue toimi kyllä joten kuten pleijareissa.
Mutta sitä ihmettelen edelleen, vaikkapa myös osittain vielä vastauksena @Juissi27, että kun koko kauden ajan tuossa laitapainiasiassa oltiin pulassa, että eikö ammattivalmentaja todella pysty hiomaan tuollaista seikkaa kesken kauden vai menikö sen pelin nopeuttaminen tuon asian edelle? Noh, ei meistä kukaan tuota tässä ratko, mutta minusta pelillisten nyanssien huomioiminen esimerkiksi kesken sarjan on Rautakorvella heikompaa kuin pahimmilla kilpailijoillaan. Luotetaanko sitten liikaa siihen omaan jauhamiseen. Minusta tuo tekijä saattaa olla se, miksi Rautakorpi on hopeavalmentaja.
Jokainen finaalisarja toki oma tarinansa. Kai jotain kertoo sekin, että usein hopeat nähdään Rautakorven yhteydessä negatiivisena. Jukka Jalonen on messias monessa mielessä, vaikka ennen mm-kultaa hänellä oli ties kuinka monta hävittyä välierää (pronssimitalia) ja yksi mestaruus.
Tuossa voi olla joo, että pelin nopeuttaminen ajoi edelle. Kai Rautakorpi oli valinnut sen tien tullessaan Tapparaan uudelleen ja sillä mentiin ja kyllä mun mielestä antoi valmennukselliset eväät mennä taas finaaleihin, nää vaan pienistä kiinni.
2 tykkäystä
Tästä kaudesta ei jäänyt juurikaan muuta mieleen kuin ailahtelevaisuus. Kokoonpanot, maalivahtipeli, peluutus, ihan kaikki ja usein saman ottelun aikana liikaa vuoristorataa. No, seitsemän kertaa semeissä, mutta kansa taisi vaatia enemmän?
Tapparassa on vielä nykyäänkin sellainen harhakuvitelma, että jos olet nopea, olet alle 180 cm. Nykyään on myös nopeita, isoja ja hyvin liikkuvia hyökkääjiä.
3 tykkäystä