Niemisen mukaan tänä vuonna 45,3 prosenttia Tampereen lukioissa aloittavista opiskelijoista tulee muualta kuin Tampereelta. Luku on ollut aina korkea, mutta tänä vuonna se nousi selvästi. Lähes kaikkiin Tampereen lukioihin oli tänä vuonna yli kahdeksan keskiarvo.
– Meillä saattaa olla nyt se tilanne, että on tamperelaisia nuoria, joilla on yli kahdeksan keskiarvo, ja he ovat jääneet kokonaan ilman lukiopaikkaa, jos on asettanut valintansa niin. Se on hälyttävä tilanne. He ovat täysin lukiokelpoisia nuoria, Nieminen toteaa.
Lainauksen teksti selkeytti tätä raketinomaista pääsyrajojen nousua meikäläiselle. Onhan tuo jo todella hurjaa, että noin iso osuus Tampereen lukiolaisista ei ole tamperelaisia.
Nivoutuvatko tässä yhteen koulumenestyksen periytyvyys ja Tampereen seudun yhteiskuntarakenteen muutos?
Ps. Ulosjääneiden yli kasin keskiarvolla voisi ennustella yleisarvosanaa M tai E. Pitäisi varmaan tamperelaislukioiden lähivuosina pompata aika korkealle lukiovertailuissa?
En tiedä tuliko tänne mainostettua, mutta tuli pitkän tauon jälkeen testattua omaa taitotasoa parissa yliopiston pääsykokeessa. Tuli haettua englantia & luokanopettajan koulutusta. Alkuun minulla oli lähinnä “leikkimieli” päällä eli ihan vaan kokeilimisen ilosta. Tuossa pääsykokeiden aikana konkretisoitui hyvin voimakkaasti, kuinka kova paluu on opiskelemaan ja kuinka tärkeää se tutkinnon viimeistely minulle oikeasti on.
Kummastakin pääsykokeesta jäätiin rannalle. Englannista jopa niin selkeästi, että melkein hävettää. Kannattiko käydä? No kyllä vain kannatti. Englannin kohdalla tiedän nyt tasan tarkkaan, että ilman jonkinlaista kurssia minulla ei ole saumaakaan. Luokanopettajankoulutukseen voin päästäkin ihan vain lukemalla hieman tieteellisiä artikkeleita, koska se oli nyt jo ihan mielettömän lähellä. Haenko ensi vuonna uudestaan? En tiedä vielä.
Koko aika plan C on ollut hakea opinto-oikeus saksan kieleen ja kulttuuriin takaisin ja nyt se asia sitten lopulta lähti liikkeelle. Katsotaan toivottaako yliopisto takaisin ja mitä pitää tehdä, että opinto-oikeus palautuu. Sitten kun tuo konkretisoituu niin syksyllä on aika pikavauhtia etsiä sivuaine ja ruveta oikeasti hommiin. Pitkään on tuon opiskelun kanssa arvottu ja vasta näin kypsässä iässä on oikeasti ruvennut konkretisoitumaan, että tuo homma ei valmiiksi tule ellen tee sitä 100 %.
Aina tähän asti se on ollut…olen tehnyt sitä kuin 25 % teholla. On käsittämätöntä, kuinka iloiseksi ihminen voi tulla, kun tajuaa tässä vaiheessa ekaa kertaa, että hei nyt minulla on motivaatio ja nyt tiedän, mitä haluan ja miten sinne pääsen. Fokus on ollut vuosia hukassa ja pari pääsykoetta toi sen näkyville. Jännittävää aikaa - katsotaan, mihin syksyllä vie tie
Meikäläisellekin tuli eteen nyt sitten sellainen tilanne, että tie vie Kuopioon. Uusi ala kutsuu - siitä voisin puhua ummet ja lammet, mutta sanotaan nyt näin, että yläasteaikaisesta haaveesta on aika tehdä kypsässä 30 vuoden iässä totta.
Ota pyörä mukaan. Kuopio on kaunis paikka - parhaiten siihen pääsee sisään, kun on pyörä Onnittelut tuosta - haaveiden toteuttaminen on aina työn tulos.
Täytyy ottaa. Mielenkiintoa kyllä aiheuttaa esimerkiksi parisuhde, joka muuttuu ainakin nyt aluksi sitten kaukosuhteeksi. Ja kyllä tähän työtä on tehtykin - tarkalleen ottaen kolme vuotta.
Minulle tuli hylky kun yritin tradenomitutkinnon todistusvalinnalla Tampereelle KTM-ohjelmaan. Nähtävästi ei ollut tarpeeksi talousopintojakaan pohjalla…
Pitääpä hankkia hieman sparrausta että onko avoimen kautta vielä järkevää saumaa päästä tutkinto-ohjelmaan vai tyydynkö vain hankkimaan YAMKin.
Vähän tuosta ehti innostumaan ja aina lemput ärsyttää. Vaikka toki tiedän että hakijamäärät on valtavat (taisi olla nyt 487/16)…
Se kun ei pääse ärsyttää aina Itsehän operoin tänä vuonna semmosella setillä, että olisi ollut todellinen ihme, jos olisin päässyt. Ei tuolla valmistautumisella vaan voi päästä, jota ei käytännössä ole. Tulos kohtelee minua oikein - en tehnyt työtä ja ei tullut palkintoa. Se todistaa, että systeemi toimii. Juuri niin kuin pitää.
Huolimatta näistä faktoista - olin silti pettynyt ja yllättynyt, kun en päässyt kumpaakaan lukemaan. Tuo on niin järjetöntä, ettei siinä ole mitään järkeä. Kuitenkin elämässä päätyy johonkin ja olen luottavainen, että nyt oma reittini alkaa selkeytyä. Jos oikeasti haluan saada sieltä yliopistolta edes sivuaineen ja päästä hoitamaan tutkintoani kohti valmistumista niin se tulee vaatimaan oikeaa työtä ja fokusta.
Ja tällä kertaa - toisin kuin aiemmin - aion sanoa, että olen valmis tekemään töitä. Sinänsä toki oman tilanteen vertaaminen niihin, jotka ovat tehneet hirveän määrän töitä ja silti eivät päässet, onhan sekin väärin. Mutta fokus ja valmistautuminen - ihan varmasti pääsee.
Kuinkahan paljon noissa hakijamäärissä on ilmaa? Tai tietysti ne ensisijaiset haut tilastoidaan erikseen. Mietin vaan, kun itellä oli joskus silloisen Tampereen yliopiston hallintotieteet tms. nelos- tai vitosvaihtoehtona. Ainakin tuolloin oli pakko olla vähintään yksi joku-muu-kuin DI/A-kohde niistä viidestä hakukohteesta. Ei tullut noiden pääsykokeiden ilmaa haisteltua.
Varmasti on ilmaa hakijamäärissä per hakukohde. Monikohan 3-5. kohteen hakija käy edes pääsykokeessa? Pariin ekaan voi realistisesti edes kunnollavalmistautua. Lääkikseen jos haet saattaa olla sen verta tiukka setti että mennään jo all-in yhteen kohteeseen.
Aika moni palstalainen on hakenut vielä hieman seniorina. Itse aloitin toisen tutkinnon (AMK Ins. → DI) kolmekymppisenä. Vähän työkokemusta pohjalla avartaa kyllä maailmaa ja myös ainakin itsellä motivaatio kasvoi huomattavasti. Päivääkään en ole katunut vaikka oli raskas projekti.
Saksassahan homma toimii käsittääkseni siten että ensin luetaan kandi, tämän jälkeen pakollisena töihin muutamaksi vuodeksi ja vasta tämän jälkeen voit jatkaa maisteriksi. Tässä on ehdottomasti puolensa. Suomessa upseereilla on vastaava käytäntö. Kandiopinnot ensin (luutnantti), 4-5 vuotta töitä ja lopuksi maisteriopinnot (yliluutnantti).
Harmi kun opiskeluja on vaikeutettu niin paljon suosimalla ensikertalaisia. Toki AMK → Maisteri polkuja on olemassa. Tällöin pitää olla AMK tutkinto käytännössä samalta alalta. Täydellistä alanvaihtoa et voi tehdä. Toki valitsemalla pää- ja sivuaineita sopivasti voi suuntautua täysin erilaisiin työtehtäviin jatkossa. Enkä edes itse suosittele opiskelemaan täysin samoja asioita mitä alemmassa tutkinnossa.
Itse hain pelkällä todistusvalinnalla joten se nyt oli sellainen “syteen tai saveen”. Porista sain tiedon että mulla katsottiin olevan talousalan opintoja vain 18op verran (itse arvelin että profiloivat huomioiden niitä olisi noin 30). Esimeriksi rahoituksen puolelle Porissa minimi oli 25 mutta Turussa 60. Tampereelta en löytänyt eri ohjelmien minimirajoja mutta kyllä tuossa varmaan aika takamatkalta lähdettäisiin jos avoimen kautta vielä yrittää.
AMK:iin ja konservatorioon mentiin ensi yrittämällä ilman suurempia ponnisteluja niin ihan hyvä että yliopisto pudotti maan pinnalle…
Avoimessa yliopistoissa on tarjolla perus- ja aineopintoja noin 25op paketteita. Kannattaa tsekata tarjonta. Puoliso näitä on tehnyt ja onkohan maksu luokkaa 10e/op.
=> Opinnot voi myöhemmin suoraan sisällyttää tutkintoon.
=> Yleensä paketista saa A4 ja kokonaisarvosanan (voi olla eroja yliopistojen välillä), jonka voi laittaa CV:n jatkoksi. Hukkaan työ ei mene.
Jep, tuota olen harkinnut. Ja vaikka huomaisin vuoden aikana että yliopisto ei ole mun juttu, uskon että suorituksista saisi hyväksilukuja YAMK:in puolella. Hukkaan ei mene, vähintään henkistä pääomaa jää plakkariin aina.
YAMK opinnot on tasoltaan maisteriopintoja ja ehkä enemmän räätälöityjä. Olen melko varma ettei perus- tai aineopintoja saa hyväksiluettuja. Muutoinkin kurssien sisältö pitää vastata ja ovat melko tarkkoja näistä. Vapaasti valittaviin saanee toki ujutettua jotakin, jos opintoihin sellaisia kuuluu.
Kannattaa etukäteen miettiä kumpi polku on itselle parempi (maisteri/YAMK). Koulutuksen sisältö ja tavoite on hieman erilaiset.
Tamk oli hakijamäärältään Suomen toiseksi suosituin ammattikorkeakoulu. Kaikkiaan kouluun pyrki 18 487 hakijaa. Heistä 7 647 haki ensisijaisesti Tampereen ammattikorkeakouluun. Uusia tutkinto-opiskelijoita valittiin yhteensä 1 776, joten ensisijaisiin hakijoihin suhteutettuna noin joka neljäs hakija pääsee tavoittelemaansa tutkintokoulutukseen.
Elokuussa aloittavista opiskelijoista 1 572 tulee suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa ja 204 ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulu kertoo tiedotteessa.
Maksumuuri, mutta aukeaa ainakin vielä incognitona.
Onnittelut opiskelupaikan saaneille. Hakijoista hieman yli 10 prosenttia pääsi sisään.
Tampereen yliopisto oli hakijamäärältään Suomen suosituin ja ensisijaisesti sinne haki 12 879 opiskelijaa, mikä on edellisvuotta hieman suurempi määrä. Hakijoita oli Tampereelle kevään toisessa yhteishaussa yhteensä 32 281. Heistä opiskelupaikkaa tarjotaan lähes 3 400 opiskelijalle, mikä tarkoittaa hieman yli 10 prosenttia hakijoista.
Tampereen yliopiston suosituimpia hakukohteita olivat ensisijaisten hakemusmäärien perusteella aikaisempien vuosien tapaan lääketieteen lisensiaatin sekä kauppatieteiden ja psykologian koulutukset.
Kauppatieteisiin haki 5 125, joista 3 prosenttia pääsi sisään. Lääketieteen lisensiaatiksi haki 4 595 ja heistä sisään valittiin myös noin 3 prosenttia. Psykologiaa haki opiskelemaan 3 625, heistä paikan sai vain hieman yli 1 prosentti. Tampereella kiinnostivat myös luokanopettajan, hallintotieteiden ja yhteiskuntatutkimuksen koulutukset.
Täällä alkaa reilun kuukauden päästä muuntokoulusta Yhteisöpedagogista Sosionomiksi. Koulutuksen kesto 1,5 vuotta ja tapahtuu työn ohessa. Eli jouluna 2022 pitäisi olla toinen AMK-tutkinto taskussa. Siihen päälle alkaa syyskuussa työpaikan tarjoama Trauma työn koulutus joka kestää vuoden. Eli seuraava vuos menee kovalla opiskelulla työn ohessa.
Itsehän operoin tänä vuonna semmosella setillä, että olisi ollut todellinen ihme, jos olisin päässyt. Ei tuolla valmistautumisella vaan voi päästä, jota ei käytännössä ole. Tulos kohtelee minua oikein - en tehnyt työtä ja ei tullut palkintoa. Se todistaa, että systeemi toimii. Juuri niin kuin pitää.
