Tuli mieleen tuosta aiemmasta kommentistani, että Nufer & Bühler ovat jonkinlaisen teorian koonneet siitä, miten faneja voisi luokitella. Tekaisin tällaisen kyselyn, joka ei oikeastaan perustu mihinkään, mutta tämän pohjalta voisin yrittää esim. tämän foorumin porukkaa jakaa eri fanisegmentteihin.
Vastaamisen ei pitäisi vaatia sisäänkirjautumista. Uskoakseni aikaa menee tekemiseen joku 5-10 minuuttia. Eli jos on sunnuntain ratoksi aikaa vastailla niin ne ovat tervetulleita.
Kysymykset koskevat lähinnä Tapparaa ja hallitunnelmaa sekä erilaisia motivaatiotekijöitä. Tarkoitus on arvioida käyttäjien kokemuksia ja sitä, voidaanko esim. jollakin taustatiedolla tehdä yleistäviä väitteitä. Kysymysasettelu tehtiin aika nopealla tahdilla, joten älkää ihmetelkö, jos samat kysymykset toistuvat.
Vastasin kyselyyn. Sellainen huomio, että Ruudun osalta oli “Katson Tapparan pelejä Ruutu-palvelusta runkosarjan aikana” maksimina 20-30 kertaa. Katson kaikki pelit Ruudusta, mitä en ole hallissa eli runkosarjassa abaut 50-60 peliä. Harvemmin ehdin työn takia hallille. Olikohan tuon tarkoitus olla Tapparan KOTIpelejä?
Muuten ansiokas kysely mutta tosiaan itselläni on mahdollista käydä muutamassa pelissä paikan päällä ja loput Ruudusta. Tähän faktaan vaikuttavat hyvin vähän lipun hinnat tai se miten tapahtuma on järjestetty. Se tietysti, että jos peli on tasokasta niin hallin kutsu voi olla muutaman kerran sohvan kutsua voimakkaampi.
@crimson huomasin itsekin tuon kohdan, toki hieman liian myöhään suhteessa siihen, miten olisi pitänyt huomata. Tosiaan vaihtoehtohan olisi voinut olla yhtä hyvin se, että katsoo pelkästään Ruudusta pelejä. Toisaalta en itsekään usko tuohon Bühlerin ja Nuferin lainaamaan teoriaan, koska en usko, että fanit ainakaan jääkiekossa limittyvät noin selkeästi ryhmiin. Tai ainakaan minä en voi tuolla kyselyllä saavuttaa koko otantaa tai riittävän suurta edustusta niistä, jotka edustaisivat jotain ryhmää puhtaasti.
Yleisemmin mielenkiinto kohdistuu lähinnä siihen, että jos on tuohon teoriaan uskominen niin mitä enemmän pelin tasoa arvostetaan niin sitä vähemmän merkityksellistä on tunnelma.
Kannattanee tietysti näissä pyrkiä huomioimaan erityisesti käytettävän kyselykanavan (luultavasti voimakkaat) vaikutukset otoksiin. Suuret osat halliyleisöistä, puhumattakaan aktuaalisista tai potentiaalisista kannattajista / seuraajista / asiakkaista ovat suurella varmuudella poissaolevia tai rajusti aliedustettuja tällaisilla kannattajafoorumeilla - ja toiset vastaavasti yliedustettuja.
Jokerimuuttujaksi kohta: “Tunnen arviolta n. XX sellaista kannattajaa / mahdollista tuotteen ostajaa, joita tämä jakelukanava ei tavoita”?-)
Kokeilin myös täytellä kyselyn. Kysymykset oli muotoiltu ja strukturoitu jotenkin niin, että vastasin kahdessa kohdassa identtisesti kaikkien vaihtoehtojen kohdalle: “Mitkä vastustajat kiinnostavat?” ja “Minkä muun kuin kannattamani joukkueen peliä voisin katsoa?”. Nuo riippuvat niin paljon (l. täysin) tilanteesta. Monista joukkueista löytyy yleensä sellaisia tekijöitä, jotka herättävät kiinnostusta hiukan enemmän kuin “vain vähän / ei juurikaan / neutraalisti”. Toisaalta mikään muu joukkue pelkkänä logona ei ehkä automaattisesti kiinnosta, vaan esim. tilannetekijät, sos. seura jne. voivat vaikuttaa paljon…
Toivottavasti sepustus ei sotke tutkimuksia. Hyvähän se, kun aiheita pohditaan ja koitetaan selvitellä.
…Vielä: Onko noista (esim. kotimaisten) yleisöjen sukupuoli- ja/tai ikäjakaumista olemassa jotain virallisempaa tietoa / tutkimusta? Tuntuisi, että nämä ovat myös yksi sellainen aihe, jossa voi olla helppo eksyä tekemään liian yksioikoisia päätelmiä. Esim. naispuolisia katsojia on peleissä käynyt ~aina, myös eri ikäisiä omat osuutensa… Se nyt on tietysti selvää, että joku pystyynkuollut seksismi on “harvojen huvia” eikä edusta lajin tulevaisuutta (tai muutakaan järin ‘edustavaa’). Mutta ei nuori nainen jääkiekkokatsomossa mikään kummajainen ole historiassakaan ollut, eikä laji viihdemuotona näiltä osin ehkä niin yksipuolinen kuin helposti luullaan…
Kyllähän noita on yritetty tutkia vaikka ja kuinka, mutta naiset jäävät kyllä lähes otannassa kuin otannassa niin rajusti aliedustetuksi, että kovin pienillä tiedoilla mennään naisten osalta.
Pystytkö viittaamaan tai referoimaan (lyhyesti pääkohdin) jotain tutkimuksia yleisöjen sukupuoli- ja ikäjakaumista (missä, miten, millaisin tuloksin tutkittiin)? Kyselen siis ihan mielenkiinnosta, itselläni ei noista muuta tietoa kuin omat kokemukset ja yleiset summittaishavainnot halliyleisöistä vuosien varsilta…
Hintz-esimerkki ylempänä oli hyvä. Sosiaalista mediaa katsoessahan voi muutenkin huomata, että aktiivisimpien nuorten fanien sukupuolijakaumat eivät välttämättä ole mitenkään yksipuolisia - tai eivät aina miesten / poikien eduksi… Samalla voi ehkä todeta, että onhan myös pelaajaidoli-ilmiö ollut olemassa jo kauan ennen tuoreimpia U20-sankareita. Esimerkiksi Teemu Selänne oli nuorena Suomessa pelatessaan ilmiö, jota myös silloinen Jokerit käytti markkinoinnissaan tehokkaasti ja aggressiivisesti hyväkseen (noita aikoja muisteltiin juuri Urheilu-Suomen jääkiekko-jaksossa, n. 30 min kohdilta eteenpäin: Lätkähullujen maa | Urheilu-Suomi | Yle Areena). Vastaavantyyppisiä esimerkkejä on tietysti paljon muitakin eri ajoilta.
Yksi kiinnostava tarkastelukohde markkinointipohdinnoille voisi kai olla maajoukkueilmiö ylipäätään(?!). Siinä on kyseessä jo tähän maahan täysin massiivinen, ja takuulla monenkirjava yleisöjoukko. Voisikohan tuosta resurssista saada houkuteltua lisää väkeä myös kotimaisen seurajääkiekon pariin, ja miten?
Itse kiinnitin juuri hiljattain Tappara-historiikkeja selaillessa huomiota vanhoihin, yleisötunnelmia hienosti välittäneisiin valokuviin. Niissä näkyy myös hyvin ja hauskasti katsomoiden ja yleisöjen ilmettä ja kirjoa (myös sukupuolen, iän osilta), aina Koulukadulta lähtien…
Heitän palloa @Rizka.
Jonkin verran Liigasta on tehty tutkimuksia eri metodeilla, viimeisin kiinnostava lienee liigajoukkueiden brändiä tutkinut nainen, jonka tutkimus löytyy kokonaisuudessaan verkosta. Hän muistaakseni otti vastaajilta taustatiedot ainakin sukupuolen ja iän perusteella sekä parilla muulla muuttujalla. Rizkalla löytynee linkki.
Itse löysin omaa graduani varten varsin naftisti liigasta tehtyä tutkimusmateriaalia ja toisaalta yliopisto-opiskelijana minä en myöskään saa käyttää lähteenä ns. alemman luokituksen töitä. Valitettavasti monet näistä liigaa käsittelevistä töistä on tasoa kandidaatti (AMK:n päättötyö), jota en saa käyttää lähteenä omassa työssäni.
Yksi asia on ainakin varma: mikäli naisia on katsomoissa riittävästi niin ainakin kyselytutkimuksessa (ja toteutuksen ollessa idenfioitumista vaatimaton) niin naisia on erittäin vaikea tavoittaa. Toinen asia on se, että kuinka hyvin naispuoliset fanit näkyvät jääkiekkomediassa.
Kysymys on myös siitä, kuka näkyy ja kuinka paljon. Löytyyhän Tapparaltakin naispuolisia faneja vaikka kuinka ja paljon, mutta kuinka heidät saavuttaisi tutkimukseen on vähän vaikeampaa.
Eli Tapparan toimeksiantama tutkimus, joka toteutettiin verkkosivujen kautta edelliskaudella (olisikohan itsekin tullut vastattua?-).
Vastanneista naisia n. 20 %. Ikäjakaumissa alle 18-vuotiaita 6 %; sitten n. 30 prosentin osuudet ryhmiin 18-35, 36-49 ja 50+ vuotta.
Sukupuolijakauma ei ole kovin huono, ikäjakaumassa alle 18-vuotiaat aliedustettuina(!?), muuten ihan mukavat luvut.
Tässäkin “ongelmana” juuri jakaumia koskevien laajojen päätelmien kannalta on tuo otostapa; kaikki potentiaaliset yleisöryhmät eivät vieraile aktiivisesti verkkosivuilla ja lähde täyttämään markkinatutkimusta. Millaisia jakaumat ovat katsomoissa, tai laajemmissa seuraajajoukoissa?
Kiintoisaa juttua ja nopeasti vilkaisten oikein pätevän oloinen työ joka tapauksessa - tätähän voi ehkä tutkia tarkemmin myöhemmin…
…E: Tuohon Jatkoaikaa koskevaan graafiin sanoisin, että se lienee kyllä vielä enemmän heidän sivustonsa kuin jääkiekon tai seurojen ongelma. @peterra pohdintasi naisyleisöjen näkyvyydestä ja tavoitettavuudesta hyviä. Vetäisin tähän taas aasinsillan maajoukkuekannatukseen: sen ympärillä ainakin myös naisyleisöt näkyvät ja kuuluvat kohtalaisesti. Toki parannettavaa varmaan riittää joka puolella.
Heitän tähän nyt epätieteellisen mutun, että nuo prosentit Hakametsän käytävillä ovat luokkaa 70/75-30/25. Kyllä nuo tutkimuksen prosentit kuitenkin oikeansuuntaisilta näyttävät.
Minä ainakin tunnen yhden eksoottisen naispuolisen Tapparafanin, jonka haastattelu toisi paljoa naisia halliin pikaisesti. Jos se siis saisi näkyvyyttä lehdessä.
Noin minäkin uskoisin. Ja nuo osuudethan eivät ole mikään ihan huono tilanne. Silti myös kiinnostavaa, jos jostain löytyy oikein tutkittua tietoa aiheesta (vaikka eri ajoiltakin…).
Eli liikenneseuranta passiin hallin oville?
Varmaan ihan kaikki jääkiekonystävät eivät halua tehdä itsestään numerookaan jonain sukupuolenedustajafaneina… Mutta sehän on aina hyvä, jos myös halukkaat yleisöt ja yleisöilmiöt pääsevät esiin lajijulkisuudessa.
Se on sitten oman keskustelun aihe, että saako sukupuolijakauman selvittää tuolla tavalla. Tosin yleisömäärän voisi kyllä mitata ja verrata ilmoitettuun.
Epäilemättä… Kevennykseksi tarkoitettu lähinnä. Mutta joku laajempi ovi- / muu tarkempi tutkimus ikä-, sukupuoli- ym. perusjakaumista voisi olla ihan mielenkiintoinen, jos sopivat menetelmät löytyvät ja ellei ole tehtykin.
Semmonen pilkunviilaus tuohon koulutusta koskevaan taustakysymykseen, että korkeakoulu ja yliopisto ovat synonyymejä. Hervannan yliopisto oli vielä 90-luvulla ihan kirjaimellisestikin korkeakoulu, kuten myös vastaavat laitokset Lappeenrannassa ja Espoossa.
Tällä kertaa tuo perustui puhtaasti nopeasti koottuu huitaisuun, jossa ulkomuistista heittelin eri vaihtoehtoja. Se, mitä luonnollisesti korkeakoululla tarkoitin on ammattikorkeakoulua, joka ei ole synonyymi. Onneksi tämä ei ole mitään turhan virallista, koska erityisesti taustatiedot kerätään lähinnä mutuilemalla.
Onneksi tämä ei ole mitään turhan virallista, koska erityisesti taustatiedot kerätään lähinnä mutuilemalla. 