Lenkkisaunassa naapurin mies kertoi kuinka häntä häiritsee alakerran eronneen rouvan “kyttääminen”. Rouva kuulemma katselee ovisilmästä liikkumista rappukäytävässä ja verhon raosta tapahtumia pihalla. Laputtaa kuulemma väärin pysäköityjä autojakin.
Ja minä kun en ole huomannut mitään.
Kerrostalossa on monenmoisia naapureita, omakotitalossa olisi varmaan helpompaa?
Jaa, ei tää ketju koskenutkaan meitä. Siis minua ja muita “naapureita”. 
Hmmm… Voisihan tämä koskea teitäkin (ja meitäkin), sillä puolin ja toisin taidetaan vähän ”verhon raosta” kytätä toisten peliesityksiä, laputtaa autojen tuulilaseja (ainakin B. Bloodin tuulilasissa on ollut viestejä) ja saatetaan niitä viestejä joskus ihan liputtaakin.
Ja olis kiva huomata että täältä löytyis joku tosielämän kerrostalokyttääjä 70+ v, ipafani, ehta ja oikea ”Kalkun mummo”.
Paras tarina naapureista, mitä minä olen vierestä todistanut meni näin:
Yhdellä kaverilla oli tuparit ja illan aikana saattoi esiintyä pientä meteliä. Illan aikana alakerran naapuri koitti hillitä meteliä hakkaamalla kattoa jollakin. Tulokset jäi laihoiksi.
Seuraavana aamuna alakerran muori tuli rapussa vastaan ja kysyi tuimana: kuulitteko, kun hakkasin harjan varrella kattoa yöllä.
Tähän kaverini vastasi: Joo, kuultiin kyllä, mutta ei se haitannut kun meilläkin oli vähän meteliä.
Ilme oli näkemisen arvoinen ja keskustelu päättyi siihen.
Asuttiin rouvan kanssa ihan ekassa yhteisessä asunnossa kerrostalossa. Olimme lähdössä lauantaiaamuyöstä Rukalle ja menimme ajoissa nukkumaan. Seinän takana alkoi bileet kympin jälkeen ja Popeda ym rokki pauhasi. Nukkumisesta ei sitten tullut mitään.
Noh, joskus klo 4:30 aikaan, kun naapurissa oli jo hiljentynyt ja lähtiessämme teimme viime pakkauksia, niin laitoin stereon kajarit naapurin seinää vasten ja annoin Popedan Kaasua levyn soida nupit kaakossa puolisen tuntia…
Viikon päästä palattuamme naapurin junnu tuli pihalla vastaan ja oli kaverin ilme näkemisen arvoinen. Olitaatusti saanut palautetta talon asukkailta kun rokki oli pauhannut illalla ja aamuyöstä…
Muutamia hyviä naapurimuistoja tuli mieleen kun ketjun bongasin.
Joskus naapurirapussa asui hieman ehkä päihdeongelmainen pariskunta. Taisi olla miehellä haut päällä kun eräänä päivänä kissalanpojat jahtasivat kaveria taloa ympäri, kirjaimellisesti juoksivat peräkanaa kerrostaloa ympäri.
Eräässä toisessa talossa näitä erilaisia tapauksia oli todella paljon. Hyvin normaalia oli runsas dänkin tuoksu joka tuntui työntyvän paperin ohuista seinistä läpi. Kerran aamulla ulos pyrkiessäni ovi ei meinannut auveta. Syy tähän oli parikymppinen herrasmies ketä nukkui oveni edessä. Myöhemmin minulle selvisi että kyseinen kaveri asui pari kerrosta alempana.
Tarinoita hauskoista sattumista on lyhykäisen esseen verran ja lisää tulee tappavan tasaisin väliajoin.
Tähän jatkoa… Samassa talossa oli eräs frouvashenkilö jolla oli tapana jaella piparia halukkaille. (en käynyt kokeilemassa, oli muuten niinkamalan näkönen eukko)… Sittemmin tämän asunnossa alkoi majailemaan mitä epämääräisemmän näköistä porukkaa kalja ja kiljupäissään ja muissa aineissa. Kaverit saivat päähänsä ottaa kisan jossa ajoivat auton junaradalle ja että kuka uskaltaa olla kauimmin autossa kun juna tulee. Neljäs kavereista voitti. Oli ilmeisen palasina kun autostakaan ei juuri ehjää osaa jäänyt.
Edellisessä asunnossani seinänaapurilla oli tapana kauheessa jurrissa yksinään soittaa musiikkia ja laulaa mukana. Näin kävi ehkä kerran tai pari kuussa. Kävin soittelemassa ovikelloa ja neuvottelemassa, että joko riittäisi tältä yöltä ja aina metelöinti loppui siihen.
Joskus törmättiin samaan aikaan lähipubissa ja herra tuli pahoittelemaan käytöstään ja kertoi, että on yksinhuoltaja ja vähän on rankkaa. Aina silloin harvoin kun lapsi on äitinsä luona, niin hänellä on tapana vähän nollata. Ihan mukava kaveri ja varmasti hyvä isä.
Seuraavan kerran kun yöllä alkoi Troopperi kuulumaan seinän läpi, niin annoin naapurin nollata ihan rauhassa.
Aikanaan kun asuimme rivitalossa, niin naapurin äijällä oli tapana huomautella pysäköinnistä todella aktiivisesti. Siis muille kuin minulle. Meillä oli kaikilla omat nimetyt autohallipaikat ja talon edessä sitten muutamia nimeämättömiä paikkoja, merkattujen vieraspaikkojen lisäksi. Näitä tämä yksi herra kyttäsi kuin omaansa ja kävi hätistelemässä ja sättimässä vanhempia rouvia, jotka toivat ostoreissunsa jälkeen kauppakassit vähän lähemmäs ovea. Itsekin käytin niitä paikkoja silloin tällöin jälkikasvua rahdatessani ja silloin ukko kyräili siinä, mutta ei koskaan sanonut mitään. Kaippa se oli mummeleita helpompi sättiä.
Sittemmin sama ukko pyysi minua (toimin hallituksen puheenjohtajana) laatimaan pysäköintiohjeet ja muistuttamaan asukkaita oikeaoppisesta pysäköinnistä. Tein työtä käskettyä ja kirjasin ohjeisiin, että kaikki talon asukkaat saavat tarpeensa mukaan käyttää näitä nimeämättömiä paikkoja. Kyräilystä päätellen ei ollut se toivottu viesti.
Aiemmissa vuokrakämpissä on ollut hyvä äänieristys ja mukavat naapurit, mutta nykyisessä kämpässä on vähän huononlainen äänieristys ja välillä kuuluu kun naapurin mimmi vetää illalla karaokea. Ei toi mua haittaa, koska edellinen asukas tuossa naapurissa luukutti v-tuillakseen heviä jatkuvasti niin kovaa, että erotin melkein sanat omassa kämpässä. Lisäksi kaverilla oli harrastuksena paukutella sähkörumpuja tuolla mikä oli myös aika ■■■■■■■■■■■ kuultavaa ja tuosta harrastuksesta sitten hänen kanssaan vähän neuvoteltiinkin. Meteli oli siis sitä luokkaa, että piti omassa kämpässä laittaa stereoita normaalia kovemmalle, että naapurin tykitykset peittyi.
Siihen nähden satunnaiset laulelut on aika pientä.
Piti hetken miettiä voiko tästä tykätä, mutta jutusta päätellen yhteiskunta ei kokenut suurta tappiota, niin riskillä tykkäsin.
Nykyisen kämppäni seinänaapurissa asuu varsin alkoholille perso pariskunta ja aina silloin tällöin heillä myös kyläilee heidän samaa lajia harrastavia ystäviään, joten aina joskus meininki on vähintäänkin mielenkiintoista. Toissa sunnuntaina pelailin pleikkaria luurit päässä, kun yhtäkkiä alkoi luurienkin läpi kuulua melkoista möykkää seinän takaa. Kunnes kuulin naapurin oven aukeavan ja naapurin emännän hyvinkin voimakkain sanankääntein komentavan kovaäänisesti örisevää herrasmiestä ulos asunnostaan ja kohti talon alaovea.
Eikä se siihen vielä jäänyt, kun riitely rappukäytävässä taukosi, jatkoi nainen sanaharkkaa asunnossaan miehensä kanssa ja tämä ulos heitetty vierailija jatkoi humalaista “öööööööääääööööörrrriiörrii”-huutoaan vielä ainakin puoli tuntia talon alaovella, kunnes lopulta lähti pois. Hetken päästä Snapchatin kautta kaverini lähetti videon, kuinka kyseinen henkilö jatkoi samaa konserttoaan paikallisella torilla. Oli suorastaan ylpeys ilmoittaa, että kyllä, täältä se taas tuli.
Alkoholi, mikä rikkaus.
Kerran heräsin uudenvuoden yönä siihen, että joku kuorsaa mun kämpässäni KOVAA. Asuin yksin, joten ei ollut mukava yllätys. Hiippailin kättäpidempää mukana eteiseen, jossa kävi ilmi, että kuorsaus kuului itseasiassa rapusta, jossa joku naapurin sankareista oli nukahtanut selkä mun ovea vasten, joten kuorsaus kovasti resonoi. Ei ollut ihan löytänyt oikealle ovelle pöhnissään.
Perhana, minä kun yritän olla mahdollisimman vähän tekemisissä naapureiden kanssa.
Multa on mennyt ihan ohi että Seppo Lehto on asunut meidän naapurissa mutta jostain rouva äkkäsi asian.
Takapihalla polttelin tupakkaa ja savu häiritsi häntä vaikka oli yksi piha välissä.
Ihme nillittäjä.
Entisessä asuintalossa asui kaiketi vähän traaginen ihmiskohtalo, jonka puolesta tuli usein paha fiilis. Aluksi suututti ja häiritsi, mutta tajutessani asioiden toistuvuuden mieleni muuttui. Hän asui yksin varmasti 40 neliön asunnossa eikä käynyt koskaan töissä tai muualla, talo oli vieläpä siistillä asuinalueella. Oma teoriani oli, että hän olisi saattanut joskus menettää esim puolisonsa. Hänellä oli roskapusseja kämppä ilmeisen täynnä, sillä ne paistoivat ikkunoiden takaa pihalle.
Naapuri kärsi ilmeisesti skitsofreniasta, sillä hän paiskoi tavaroita todella kovaa ja jakoi näitä kovaan ääneen “mielikuvitus” henkilön kanssa: “Mulle (useamman kerran) ja tää jää sulle (kerran)”. Eli tämä oli ilmeisesti jonkinlainen erovaihe.
Kerran olin jättänyt ystävän kämpilleni potemaan krapulaansa ja itse olin “muualla”.
Ystävä soitti säikähtäneenä ja kysyi : “Pitäisikö soittaa poliisit?! Sinun naapurisi sekoilee tuolla jotain. Uhkasi tappaa jonkun hlvetin rnkkarin”.
Tiesin jutun kuvion ja vastasin : “Hänellä ei taida olla kaikki ihan “okei” henkisesti, mutta ole huoleti. Ei hän ketään satuta.” Ei ollut ensimmäinen kerta nimittäin tuo riitavaihe.
Normaaliakin jutustelua hän harrasti, kovaan ääneen tosin. Tämä vaihe sisälsi paljon naureskelua ja kaikkea omituista kyräilyä.
Kun ymmärsin ettei naapurilla ole kaikki henkisesti kunnossa, ei se meteli itseäni enää häirinnyt ja suhtauduin toisella tapaa asiaan. Olin alussa tekemässä valitusta, kunnes tajusin missä mennään. Toivottavasti hänellä menee nykyään paremmin.
Pikkukölvinä asuessani haukiluomassa, jonkin aikaa alakerrassa asui muuan Marjamäki (Pekka). Silloin hän oli vain naapurin “setä” kun itseäni ei vielä silloin kiinnostanut kiekko pätkääkään.
Myöhemmällä iällä, naapurina oli nuori poika joka piti bileitä joka viikonloppu ja välillä viikollakin. Itse tein yötöitä ja useaan kertaan käytiin keskusteluita järjestyssännöistä. Kerran muutaman tunnin yöunilla heräsin aamupäivällä järkyttävään meteliin jolloin sanoin että jos meteli ei lopu, tulen vesurilla lopettamaan sen. Loppui (siltä päivältä). Onneksi kaveri tajusi itse muuttaa pois kun oli saanut muutaman varoituksen ja muutkin naapurit kävivät jutulla. Enää ikinä en muuta kerrostaloon.
Nyt kyllä tuli aika shokkina. Joku naapurini oli tehnyt “valituksen” isännöitsijälle minusta, kuulemma täältä kuuluu painin ja miehen huutamisen ääntä öisin. Täysin käsittämätön väite, jota ihmettelen kyllä suuresti - olen nimittäin ollut aika pidetty naapuri ja olisi luullut että minulta olisi asiaa ensin tiedusteltu. Käyttäydyn myös paljolti siten etten mökää.
Sanottakoon sen verran, että tässä kerrostalossa äänet tulevat rakenteita pitkin herkästi sekä oudosti. Itsekin olen näitä kaikenlaisia äänkä kuullut, mutta ymmärrän että ääniä on vaikea paikantaa, eivätkä ne ole häirinnyt. Nimittäin remonttia tekevän naapurin puuhailut kuuluu aivan selvästi : Hän asuu n. neljä kerrosta minua ylempänä. Myös aamulla kuului jotain voimakasta lattiaan hakkaamista jostain.
Kai se on sitten helppo syyttää ja epäillä suhteellisen nuorta sinkkumiestä. Kuuluisi melkein v:tus ketjuun mutta menköön tänne.
Niin, isännöitsijälle laitoin aika pitkän, perusteellisen ja asiallisen viestin. Mainitsin siinä että olen pari kertaa nähnyt erittäin rajua painajaista, jonka jälkeen olen miettinyt
huusinko unissani. Joten se on periaatteessa mahdollista, mutta vain muutamaan otteeseen ja aamulla. Täällä ei kuitenkaan ole koskaan painittu tai tampattu lattiaa, ärsyttää kieltämättä aika paljon.
Ps. Jos tämmönen jatkuu, on kyseessä kiusanteko - johon kyllä aion vastata omalla puheenvuorolla.
Itselleni kävi aikoinaan täysin vastaava keissi. Silloin harmitti sietämättömän paljon, varsinkin kun naapuri vielä valitti minusta toistuvasti. Yhdessäkään ei ollut perää. Katsoin oman henkisen hyvinvoinnin vuoksi parhaaksi muuttaa pois, koska kotona en aio käyttää energiaa moiseen.
Onneksi suurin osa taloyhtiöistä on niin tottuneita tähän, että valitukset ovat heille arkipäivää. Kirjallisesti tulee huomauttaa kolmesti, ennen kuin voi varoittaa. Kirjallisen huomautuksen pitää tulla kolmelta eri naapurilta ennen kuin voi tehdä varoituksen. Tämä selvisi minulle tuon oman naapurin kanssa riidellessä. Isännöitsijä sanoi että käytännössä huomautus yhdeltä naapurilta ei johda mihinkään.
Itse yritän jatkossa välttää ko. tilanteet. Tampereella löytyy ammattilaisia, jotka haluavat vain pilata päivän.
Edit: tämä minusta valittanut tyhjensi lopulta koko rapun eli kaikki melkein muutti pois. Joskus kävin siinä, kun kaveri asui pitkään samassa talossa eri rapussa ja katsoin, että kukaan ei asunut enää ko. naapurin kanssa samassa. Ilmeisesti lopulta taloyhtiö laittoi hänet ulos.
Ajattelin jo kysyä onko muut tuossa valittajan perheessä tarkkakorvaisempia, mutta eihän tuota valittajaa siis tiedetä. Luultavasti kuitenkin seinänaapuri tai sitten asuntosi ylä- tai alapuolelta. Muuten luulis olevan vaikea epäillä juuri sinua.
Mitähän nuo “painimisen äänet” mahtavat olla? Painimattoko siellä tömähtelee vai kolahtelevatko huonekalut? Yritän kuvitella kun tämä painiminen kuulostaa jotenkin jännittävältä. Siis ihanko toistuvasti siellä teilläpäin väännetään niskalenkkiä. Mielenkiintoista…
Olen varmaan jo kerran tuon oman tarinani tänne kertonut - lyhyesti siis vaan:
Tuo valitusten aalto (kirjallisten) alkoi joulukuun alussa ja huipentui jouluun 2012. Tämä samainen sälli lähetti tuohon mennessä minulle taloyhtiön kautta 19 eri huomautusta - joissa kaikissa oli eri syy. “Puhetta ja juhlimista” tosin oli yleisin. Välillä oli pesukone päällä (muka) ja toisinaan on raana tiputtanut vettä toistuvasti. Nämä siis vain “top and pop.”
Paras oli kun olin joulun juurikin tuon naapurin takia evakossa äidillä. Lähdin 22.12 ja palasin muistaakseni 1.1. Tällä välin oli tullut kuusi huomautusta juhlimisesta asunnossa ja joulurauhan rikkomisesta.
Suutuin - nappasin noi huomautaukset mukaan ja menin naapurin ovelle (joka siis oli lähettäjä ja tämä oli varma tieto) tökkäsin ne huomautukset sille ja sanoin, että tungeppa vaikka perseeseen tai laita sille, joka täällä on möykännyt, mutta minä en ole tuohon kämppään astunut melkein yli viikkoon. Äijä meni ihan valkoiseksi ja toivottelin hyvät uudet vuodet.
Edit: luvut voivat olla suuntaa antavia - näin kahdeksan vuoden jälkeen ei enää ihan tarkkaan muista 