Noniin,
Minä kehoitin olemaan yhteydessä hoidon tarpeen arvioon Ja sinä tyrmäsit sen, mutta sitten mainitsekin ”terveysneuvonnan”.
Kerrotko mikä minun ja sinun viestissäni on eriävää?
Noniin,
Minä kehoitin olemaan yhteydessä hoidon tarpeen arvioon Ja sinä tyrmäsit sen, mutta sitten mainitsekin ”terveysneuvonnan”.
Kerrotko mikä minun ja sinun viestissäni on eriävää?
Ah kato no ei mikään. Ei nyt ollut ajatus mukana. Lähtökohtaisesti sanoisin ettei täältä kannata kysellä vaan soittaa alueensa terveysneuvontaan jos siltä tuntuu.
Et ehkä välttämättä itse tiedosta, mutta tässä juuri otat tuota ”terveysneuvonnan” roolia. Ja oliko sinulla mikä koulutus tähän?
Korostan edelleen, että ainakaan minä en tiedä aloittajasta muuta kuin avausviestin melko ohkaiset tiedot. Suostuisitko sinä ottamaan neuvosta vastuun jos vaikkapa särkylääke ei ole ko. henkilölle sopiva?
Korostan, että ymmärrän varsin hyvin mihin pyrit ja aikeesi ei ole ollenkaan paha. Mutta välillä hyvistä aikeista huolimatta tullee annettua melko kehnoilla esitiedoilla turhan suoria ohjeita.
Juuh puhelua 116 117, sieltä kyllä ohjeistavat miten toimia ja se on tarkoitettu juuri tämmöisiä tapauksia varten.
Siinä komppailen @Vekki-Keke että en ainakaan itse kovin helposti kehottaisi ketään olemaan hakeutumatta hoidon piiriin, jos en olisi n. 140% varma että tarvetta ei oikeasti ole. Tiedetäänkö me kysymyksen esittäjän taustoista mitään? Mitä perussairauksia siellä on? Mikä on toimintakyky, tai sairasteluhistoria? Sukurasitteet? Lähipäivien tapahtumat? Mihin tietoon pohjaten poissuljette esim. sepsiksen mahdollisuuden? Tai alkavan aivoverenkiertohäiriön? Toki todennäköisyydet on pienet, mutta jonkun kohdalle se kuitenkin osuu, ja usein alkuoireet saattavat olla hyvinkin epämääräiset.
Soitto 116 117 ei kuormita järjestelmää, se kun on tarkoitettu nimenomaan tuon tyylisiä kyselyitä varten, eli matalalla kynnyksellä vaan puhelua sinne.
99,9% sama vastaus jonka saa tuolta teveysneuvonnasta, ja toisekseen koulutukseni ei liity asiaan millään tavalla. Palstan säännöissä ei myöskään lue, ettei tähän ketjuun saa kirjoittaa kuin tietyn ammattiryhmän henkilöt. Myöskään henkilölle sopivaa särkylääkettä en “määrännyt” vaan kehotin ottamaan “sen minkä sopii”. Monasti olen kuullut koulutetun terveydenalan henkiön käskeneen ottaa buranaa, tämä ei allekirjoittaneelle kuitenkaan sovi. Eli onnistuu se mokaaminen koulutetultakin, jos et ole omassa elmässäsi vahingossa huomannut.
Mutta täältä tähän, parempaaa jatkoa.
Mokaaminen onnistuu kiekonpelaajiltakin, mutta tässä on juuri kysymyksessä vastuu - juridinen. Jos esim. @TeroJ :n listaamat asiat olisivat kontraindikaatioita ohjellesi, otatko vastuun? Ja kuten yllä jo mainitsit, et ota. Ilmiö on sama, kuin korona-kriitikot eivät koskaan ottaneet mistään vastuuta, jos heidän ohjeensa aiheuttivat terveysvaaraa.
Ammatinimikkeet eivät tee täydelliseksi, mutta ne antavat yleensä ymmärrystä kontekstiin. Mä en esim. kysele lääkäriltä auton korjaamisesta, enkä mekaanikolta mun terveysasioista. Vaan toisin päin. Molemmat voivat ymmärtää esim. harrastusten kautta toisen toimiymrostöä, mutta koulutus antaa paremmat eväät ymmärtää se konteksti ja mahdolliset deviaatiot normeihin.
Mainitsemasi 99,9% on mielenkiintoinen, sen verran terveydenhuollon tilastointiasiat ovat lähellä omia intressejä. Tiedätkö siis mitä terveysneuvonnasta tilastoidaan puheluittain? Missä tämä data on saatavilla. Tarkoitatko, että mainitsemasi neuvo sanotaan 99,9 % soittajista vaiko 99,9% varmuudella sisältö olisi sama alkuperäisen kysyjän soittoon?
@TeroJ petiaatteessa tuon PirHA:n digialustan pitäisi kyetä poistamaan tarvetta/ ottamaan roolia myös tästä terveysneuvonnasta/ hoitoon pääsystä. Tähän se ainakin pyrkii.
Niin. Sitten tullaankin siihen ydinkysymykseen, että jos mitään noista rasitteista löytyy, niin miksi syytä tai hoitoa arvuutellaan lätkäpalstalla??
Veikkaan, että siksi, että suomalaisen ihmisen, etenkin oletetun miehen, kynnys mennä lääkäriin on siinä määrin suuri, että lätkäpalstalla kysyminen on yksinkertaisesti helpompaa. Ihan näin yleisellä tasolla.
Mulla oli kesällä mielestäni ihan normaalista itikanpistosta johtuvaa ihottumaa. Vetkutin terkkariin soittamista ja vetelin kortisoonia päälle. Ei auttanut ja elämänkumppanin painostuksesta sitten nöyrryin varaamaan ajan vastaanotolle. Kävi ilmi, että ei se ollutkaan ihan vaan hyttysen purema. Nyt vedellään toista antibioottikuuria borrelioosin takia ja toivotaan, että se tepsii, vaikka tartunnasta on jo kuukausia aikaa.
Omasta tyhmyydestäni oppineena sanoisin, etenkin kaikille miehille, että lääkäriin kannattaa mennä, jos omassa olossa on jotain poikkeavaa. Sivistymätön arvaukseni on, että ei me niitä palveluja ainakaan ensimmäisenä olla puhki kuluttamassa.
Monta henkeä olisi saatu tässä maassa pelastettua sillä, että olisi ymmärretty mennä ajoissa lääkäriin. Suomalaiset eivät käytä terveyspalveluja todellakaan liikaa.
Juuri niin kuin @H_Mellanberg sanoi: anonyymi kysely tutulla palstalla on helpompaa. Toinen syy on tietämättömyys: ei suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän rakenne ole välttämättä kaikille ihmisille niin tuttu, että tietäisi mistä hakea apua, ja esim. median rummuttaessa päivystysten ruuhkia ja hoitajapulaa, voi kynnys kääntyä ammattilaisten puoleen nousta hyvinkin korkeaksi.
Lisäksi on tullut huomattua, että hyvin usein maallikot eivät osaa huomioida perussairauksien merkitystä ja altistavia vaikutuksia eri sairauksille, eivät osa hakea syy-yhteyksiä eri tapahtumien välillä eivätkä toisaalta osaa yhdistää oiretta X sairauteen Y. “Vähän nyt vain närästää, ei tämä sen kummempaa ole, eikä tämä vähän höntti olo nyt varmastikaan liity eiliseen polttopuutalkoisiin kaverin mökillä, varmaan vaan jäi nyt unet vähän vähemmälle” ja niin edelleen, ja kohta ollaankin myyräkuumeessa tai elottomana sepelvaltimon totaalitukoksen myötä.
Eikä tämä ole edes mitään liiottelua tai pelottelua, vaan ihan omiin havaintoihin pohjautuvia esimerkkejä. Turhan usein suomalainen mies hakeutuu ammattilaisten hoitoon sillon, kun on jo ainakin jossain määrin liian myöhäistä. Siinä vaiheessa usein paras asia mitä ammattilaiset pystyvät tekemään, on lisävahinkojen minimointi, sen sijaan että se alkuperäinen vaiva tai ongelma olis hoidettu hyvissä ajoin pois ennen kun tapahtuu peruuttamatonta vahinkoa.
@Vekki-Keke mainitsi juridisesta vastuusta, mutta itellä tässä ainakin painaa enemmän moraalinen vastuu. Ei ketään haasteta oikeuteen sen takia, että totesi anonyymisti keskustelupalstalla toiselle ihmiselle että “et sinä hoitoa tarvitse”, mutta itseäni ainakin jäisi harmittamaan jos antaisin moisen ohjeen ja jälkikäteen kuulisin että on tapahtunut jotain vakavaa.
Todennäköisyyksistä olen toki samaa mieltä kun @Jasu76 , suurin osa ihmisten vaivoista on pieniä ja “harmittomia” eikä vaadi kummempia toimenpiteitä. Edellä listaamistani syistä johtuen kuitenkin hanakasti ohjaan soittamaan päivystysapuun (eli se 116 117), kun semmoinen nyt on olemassa.
Niinpä. Itse asiassa tuon ihottumakäynnin yhteydessä kysäsin, että voisko ottaa verikokeessa myös kolesteroli- ja verensokeriarvot, kun on vähän aikaa edellisestä kerrasta, on sukurasitetta ja elämäntavatkin ovat olleet välillä vähän mitä sattuu.
Ne, ja vähän muitakin kokeita, otettiin ja lopputulema oli, että mm. kolesteroli-, trigly ja verensokeriarvot on siinä mallissa, että nyt on hyvä hetki alkaa tehdä asioille jotain, heti. Onnekseni pääsin sairaahoitopiirin lanseeraamaan uuteen pilottihankkeseen, jossa näihin kaikkiin haetaan tehokasta ratkaisua kohdennetun elämäntapavalmennuksen kautta, jota tehdään lääkityksen rinnalla (tavoitteena, että ei tarvi syödä lääkkeitä, jos ei ole pakko).
Olen iloinen, että tuli käytyä useampi kerta vastaanotolla ja verikokeissa tämän takia. Mieluummin työllistän terveydenhoitoa täällä alkupäässä kuin sairaanhoitoa aivohalvauspotilaana viiden tai kymmenen vuoden päästä.
Nuo verikokeet on hyviä motivaattoreita. Kesän jälkeen kun käy maksakokeessa niin antaa motivaatiota talveksi laittaa vähemmälle.
Et silti varmaan jatkossakaan kuitenkaan mene samantien lääkäriin, kun huomaat itikan pureman näköisen ihottuman? @Saha kuvailemat oireet aivan tyypillisiä syysviruskaudella olevaan flunssaan. Toki jos pitkittyy tai olossa tapahtuisi radikaaleja muutoksia niin lääkärikäynti paikallaan. Tässäkin nyt mainitut työterveydet ym. vetävät kohtuu hyvin, mutta jos jokainen varaisi aina lääkäriajan, kun olo ei ole täysin normaali, niin ruuhkaa kyllä olisi. Ja ihmiset joilla on jotain vakavampaa perussairautta ovat kyllä pääsääntöisesti hyvin tietoisia, jos heidän tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle pienemmälläkin kynnyksellä. Nykyään on kadonnut ajatus tavallisesta flunssasta, joka sairastetaan kotona. Todennäköisesti terveyskirjastoa kulutettu liikaa ja jokainen oire on aina merkki vakavammasta.
Klassisen rengasmaisen borrelioosi ihottuman tulisi opetella tunnistamaan jokainen. Toki borrelioosissa ei välttämättä tule ihottumaa tai se ei ole rengasmainen.
Luonnollisestikaan en. En oikein ymmärrä, mistä näin päättelit. Kuten kerroin, kyse oli pitkään jatkuneesta ihottumasta, joka ei mennyt ohi kotikonstein. Fiksumpi olisi mennyt lääkäriin jo aiemmin. En nyt äkkiseltään osaa sanoa eksaktisti, mikä on semmonen järkevä odottelun ja oireiden seurailun raja ennen terveydenhuollon puoleen kääntymistä. Mielestäni odotin liian pitkään. Mitä itse olisit tehnyt?
Tämäpä juuri. Oma ihottumani ei missään vaiheessa ylittänyt klassista viiden senttimetrin rajaa, vaikka epämääräisen rengasmainen olikin. Tästä syystä se meni päivystäneeltä lääkäriltäkin ohi ekalla kerralla.
Kun menin näyttämään toista kertaa, ensin vastassa ollut sairaanhoitaja tokaisi saman tien, että toihan on borrelioosi. Lääkäri sen sijaan epäili edelleen, koska silloinkin ihottuma-alueen läpimitta oli 3-4 senttiä. Laittoi kuitenkin antibiootit ja teki Lymen diagnoosin. Hiljattain otettujen vasta-ainetestien perusteella borreliabakteeria on elimistössä “reilu määrä” ja uusi antibioottikuuri käyntiin saman tien. Tällä kokemuksella olisin kysynyt testiä jo ekalla käyntikerralla.
Niin tai näin, sanoisin, että mieluummin menee sinne lääkäriin matalammalla kynnyksellä ja vaikka uudemman kerran, jos oireet ei mene ohi.
Hämmästyttää kuinka huonosti borrelioosi edelleen diagnosoidaan.
Myöhemmässä vaiheessa kun potilas tulee kuvailemaan selittämättömiä oireita, niin saatetaan tutkia vaikka mitä, mutta levinnyttä ja pitkittynyttä borrelioosia ei osata epäillä.
Kieltämättä se vähän hämmästyttää, etenkin täällä Turun seudulla, jossa alkaa olla aika peruskauraa punkit ja borrelioosit. Toki täytyy sanoa, että ihottuma ei ollut aivan tyypillinen punkki-ihottuma ja paikkakaan (käden selässä, ranteesta noin 3 cm ylöspäin) ei niin yleinen punkinpureman kannalta. En myöskään missään vaiheessa itse nähnyt punkkia ihossa, mutta eipä noita nymfivaiheessa tahdo aina paljaalla silmällä nähdäkään.
Sairaanhoitaja osasi nimetä borrelioosiksi, koska hänellä oli ollut oman kertomansa mukaan infektio useamman kerran. Kokemus (tässä tapauksessa omakohtainen) näköjään auttaa näissäkin asioissa.
Jotenkin uskon, etten ole ainoa palstalainen, joka on patistanut oman vanhempansa “pikkuvaivoista” isoon tutkimukseen ja sitten tullut aika iso tuomio, jolle olisi ehkä joskus vielä ehtinytkin tekemään jotain.
Eli matalalla kynnyksellä sinne tutkimuksiin. T: Läheiset.
Vastaan vielä edellä keskusteltuun topiciin yleisesti:
Vaikka lehdissä on kirjoiteltu mm. hoitohenkilökunnan pulasta, sote-uudistuksista jne. on kyseessä huomattavan monimutkainen ja -tahoinen asia ratkaistavaksi. Siihen ei liity se, hakeeko henkilö X hoitoa vai ei.
Yllä käyty keskustelu ei lähtenyt henkilön kysymyksestä mennä lääkäriin, eikä kukaan sitä kehoittanut häntä tekemään. Hoitporisessimme on suunniteltu juuri niin, että hoidon tarpeen määrittely tehdään mm. neuvontapuhelinessa, digi-alustalla tms. Jos siis henkilö X aprikoi omaa oloaan, hän ei kuormita yhtään sellaista tahoa, joka olisi muilta pois.
Mieluummin siis hakeutuu hoidon tarpeen arvioon aina ennemmin, kuin myöhemmin. Myöhään annettu hoito on aina kallista, mutta joskus myös tuloksetonta.
On turha syyllistää ihmistä siitä, ettei hän tiedä tarvitseeko apua vai ei. Siksi meillä on juuri tämä hoidon tarpeen arviointi. Syyllistäminen ”resurssien kuluttajana” kun osuu myös niihin, jotka sitten aliarvioi omaa oireiluaan.
Tämä topic (tai mikä tahansa muukin some-alusta) voi olla triggeri jollekkin vaikkapa tarkistuttaa luomi, verenpaine tms. Joten vaikka ollaan kiekkopalstalla, tämä on yksi upea sivujuonne jos yksikin vakava tapaus voidaan teoriassa estää. Kuilostaa raflaavalta, mutta sydän- ja verisuonitaudit ovat sekä Suomessa että maailmalla niin iso ja fataali kansanterveydellinen riski, että alta pois. Osa taudeista kun ei tapa heti, vaan ajan kanssa.
Hienoa siis, että topicin aiheesta kysellään ja keskutellaan täällä, kuten myös vaikka muista terveyteen liittyvistä asioista ja omasta liikuntatavoista
Voiko korvatulehdus aiheuttaa huimausta? Tässä ollut koko päivän aikamoista. Melekone merenkäynti päällänsä. Silmiä ei uskalla laittaa kiinni kun tulee heti vibat että baarista suoraan petiin