Anteeksi, kirjoitin väärin. Tuo jälkimmäinen artikkeli oli kaksi vuotta vanha. Onko sekin vanhaa tietoa? Tässä lainaus heti jutun alusta: "Vaikka pelloilta valuu nykyään aiempaa vähemmän fosforia, maatalouden piikkiin menee yhä 60–80 prosenttia rannikkovesien ravinnekuormituksesta. "
Tai näkyyhän tuo jo tossa mun aikasemmassa viestissä.
Itse pitäisin enemmän ideologiana - ja vielä pahasti vääristyneenä sellaisena - sitä, että maapallomme mitenkään kestäisi nykyistä lihankulutusta, tai edes lähelle sitä.
Tätä ehkä olen juuri koittanut kauniisti kiertäen ilmaista, myös esimerkein. Harmittaa, että kasvissyöjä saa sen ”selittelijän” roolin, vaikka ilmasto- ja terveysperusteilla sekä humaaneilla arvoillahan sen pitäisi olla juuri toisin. Hyvä sinä!
Se mitä olen yrittänyt sanoa on, että Itämeren tilanteesta on turha syyttää maataloutta pelkästään.
Pieni lainaus ympäristö.fi sivustolta:
Suurin osa itämeren fosforikuormasta on peräisin maataloudesta. Kuormituslähteiden suhteelliset osuudet vaihtelevat kuitenkin merialueittain. Esimerkiksi Saaristomerellä kalankasvatus on haja-asutuksen ohella maatalouden jälkeen suurin kuormituslähde, Perämerellä taas metsätalous. Asutuksesta aiheutuva kuormitus on suurinta Suomenlahdella, jonka rannikolla väestöntiheyskin on suurin.
Suomen maatalous on ollut ja on edelleenkin yksi iso paha. Mutta tänä päivänä maatalous on vähentänyt huomattavasti omaa osuuttaan päästöistä, mutta muu elämä sitten auttaa pitämään kauhun tasapainoa yllä.
Väitän, että suolapussien määrä on viime vuosikymmeninä pienentynyt huomattavan paljon, eivätkä ne ole pystyneet Itämeren pohjan syvänteiden hapettomia alueita hapettamaan. Tästä ei varmasti ole tiedeyhteisössä eriävää konsensusta.
Jos Venäjällä on suurin päästöjen tekijä saatu aisoihin, mites se seuraava tai kahdeskymmenenneksiviidenneksi suurin tai Puolan ja Liettuan vastaavat? Tai Ihan vaan Pietarin päästöt? Väitän, ettei Suomen päästörajoitusten kiristämisellä saada merkittävää hyötyä. Erityisesti, kun suurin osa rehevöittämistä aiheuttavasta aineesta on jo meressä. Jos halutaan katsoa asiaa pragmaattisesti ilman minkään värisiä linssejä, niin kustannustehokkain tapa on ilmastaa Itämeren hapettomia alueita. Toki lisäksi olisi suotavaa, että Itämeren ympärysmaat pyrkisivät samaan tilanteeseen Suomen ja Ruotsin kanssa päästöissä.
Olin ajatellut olla tähän ketjuun puuttumatta, mutta tuodaan nyt tällainenkin tutkimustulos julki:
“Kenties merkittävin ero löytyi kuitenkin elämänlaadusta. Kasvissyöjillä oli enemmän terveysongelmia ja he tarvitsivat lihansyöjiä useammin lääketieteellistä hoitoa. Tutkijat arvelivat johtopäätöksissään, että tämä saattaa johtua myös siitä, että terveysongelmista kärsivät ovat joutuneet muuttamaan ruokavaliotaan kasvisruokiin.”
Eli kaikenlaisia tutkimuksia varmasti löytyy, niin puolesta kuin vastaankin.
Itse olen sekasyöjä ja pyrkinyt kasvisten määrää kyllä lisäämään, mutta en kyllä pihvistä luovu…
Onhan toi 60-80% mitä tuossa jutussa sanotaan aika kova luku, voisi sanoa että suurimman osan ravinnekuormituksesta voi laittaa maatalouden piikkiin. Tottakai muitakin saastuttajia on, ei varmaan kukaan ole muuta väittänytkään.
Toistan hieman itseäni, mutta erikseen (aiemmin yllä jo) sullekkin: mainitsin, että tutkimuksia sinne ja tonne löytyy. Ja hyvä niin. Siksi itse keskityn jokaisessa tieteenalassa lähinnä meta-analyyseihin, jotka siis vetää useampia tutkimuksia yhteen (näin saadaan dataa isommalta jalata ja isompi otanta). Lisäksi korrelaatio ja kausaliteetti on hyvä huomioida aina, kun tutkimuksia lukee, eikö?
Mutta kalansyöjät taitavat olla terveimpiä. Ainakin elävät pisimpään. Suomalaiset ovat perinteisesti syöneet pääasiallisesti lihaa ja siihen elimistömme on tottunut. Uskon että ruokavalion äkillinen vaihtaminen aiheuttaa monia ongelmia. Yksilöllistä se varmasti on, mutta kyllä meidän kehomme toimii edelleen kuten esivanhempiemme, esim. yksi syy lihavuuteen on, että elimistömme on hyvä varastoimaan vara energiaa niukkoja aikoja varten.
Toisaalta ketjun aihe on lihansyönnin vähentäminen ja se varmasti on hyvä. Rinnalla olisi tosin hyvä puhua laadusta, toivoisin että ihmiset olisivat tarkempia minkälaista lihaa ja ravintoa ylipäätään syövät. Kotimaisuus, luomu ja etenkin metsän antimet kunniaan.
Jottei jää tuohon, niin itse olen puhunut juuri näistä asioista myös. Eettisyydestä, lähiruoasta, ym.
Esimerkkinä: Kassilohi kilo Norjasta kuluttaa ruokaketjun alapuolelta aika monta kiloa ns. roskakalaa ja samalla tuo roskakala on pois luonnon lohelta. Sitten se kassilohi lentää pakattavaksi jonnekin päin maailmaa ja sitten lentää sieltä Suomeen.
Ai helevetti, kun on eettisesti parempi syödä kassilohta kuin punaista suomalaista lihaa…
Tämä “riittävä tekeminen” on harhaanjohtavasti ilmaistu, kun kuvailemasi maatalous on samana tarkasteltavana ajanjaksona kasvanut turhan suureksi/ennätyssuureksi.
Ehdotettuja vaihtoehtoja ovat lähikala ja kasvis, ei “kassis”.
Suomessa maatalouden Itämeren päästöt on prosentuaalisesti vähentynyt suhteessa muihin Itämereen liittyviin päästöihin.
Tästä olen nyt jo liian monta viestiä laittanut ja, jos tätä on vaikea hyväksyä, niin en tiedä mitä tehdä.
Tätä en ymmärtänyt, että miten liittyi lainaamasi pätkään. Tai ymmärsin ehkä, mutta norjalaiselle kassilohelle eettisempi vaihtoehto on kotimainen punainen liha. Ja tämä on puhtaasti minun mielipide.
En tiedä vastaatko juuri mulle vai muille, mutta samaa mieltä: tuossa niitä tuloksia nyt “tiivistettynä” aika suoralinjaista tosin puhtaina luentomuistiinpanoina, kun varsinainen selitys puuttuu. Mutta tällaista dataa suurin piirtein meta-analyysit vetävät. Näin nopealla vilkaisulla siis linkittämääsi juttuun.
Sinällään jännä juttu, että tuo kuolleisuuden riski ei tosin tunnu olevan hyvä argumentti - tupakassakaan. Kuolema ei meille eläville tunnu olevan ajankohtainen asia.
Mutta kaikki tyynni: itse toivon tältä keskustelulta aitoa ymmärrystä. En muuta. Mullehan on ihan sama kuka mitäkin tavallaan syö ja onko terveitä, yhteisillä verorahoilla meidän terveydenhuolto toimii, joten ei se ole vain multa pois.
Tässä keskustelussa mulla ehkä eniten tökkii (muuallakin kuin täällä) se “mukanäppärä” vasta-argumentointi, joissa seiska- lehden tiedepalstalla nähty ennustajan tekemä veikkaus kumoaa meta-analyysit. Se on aika hurjaa.
Arvostan tosi paljon linjaa: asia ei oikein kiinnosta ja pidän lihasta ja siksi syön sitä. Mieluummin, kuin haetaan jollain ihme kulmalla oikeutusta asiaan, josta on dataa. Tuossakin on laskettuna syöpäjärjestöjen keskim. arvot 500g/ vko ja suomalaiset saa KESKIMÄÄÄRIN 1,1kg/ vko. Se on huimaa myös - vaikka edelleen osa ajattelee tämän olevan ituhippien propagandaa ja salaliittoa.
Uusinta uutta tilastodataa ketjun aiheesta. Taitaa tässäkin polarisaatio olla kasvamaan päin eri ryhmien välillä, tässä tapauksessa nuorempien ja vanhempien sukupolvien välillä.
”Lihan kokonaiskulutus on pysynyt ennallaan, mutta lihansyönnistä luopuneiden talouksien määrä kasvaa.”
Olipa mielenkiintoinen aihe, piti oikein tämän takia aktivoitua.
Itselläni kävi pari vuotta sitten niin, että yhdellä kesäreissulla ravintolassa tilasin mixed grill -annoksen. No, annos oli valtava ja siinä oli possua, nautaa ja kanaa eri muodoissa. Puolet jäi ainakin syömättä. Hyväähän se oli, mutta siinä ulkona istuskellessani ja annoksen jämiä katsellessani tajusin, että tässä meni nyt ainakin kolmen eläimen henki ja sen lisäksi vielä kaikkien lihaa päätyi roskikseen. Siitä alkoi tutkimusmatka aiheeseen ja tällä hetkellä laskisin olevani jonkilainen kovasti yrittävä ja aika usein epäonnistuva kasvissyöjä.
Täällä on keskitytty enemmän luontonäkökulmaan ja omaan terveyteen ja molemmat ovat toki itselläkin mielessä. Suurin alkusysäys itsellä lähti kuitenkin tuosta moraalisesta ja eettisestä näkökulmasta; eläinten tappamisesta meidän lautasellemme. Ymmärrän ja kannatan esimerkiksi hirvikannan ylläpitoa metsästämällä (ja samalla tietysti liha kannattaa syödä eikä heittää pois), mutta toisessa ääripäässä esimerkiksi Jenkeissä olevat feeding lotit saavat kyllä miettimään, voiko homma olla oikeutettua. Pari kertaa sellaisen vierestä ajaneena voin kertoa, että ei tee vähään aikaan lihaa mieli. No, Suomessa ei olla onneksi samalla meiningillä liikkeellä, mutta on meilläkin omat epäkohtamme vaikkapa sikojen elinolosuhteissa. Siat ovat muutenkin erittäin älykkäitä ja sosiaalisia eläimiä, joten itse ainakin mietin, millä oikeutuksella niitä pidetään pienissä karsinoissa ja huonoissa elinoloissa siihen asti kunnes ne päätyvät teuraaksi. Kuten joku jo yllä sanoikin, niin sikoja (ja muita syötäviä eläimiä) saa kohdella melkeinpä miten vaan, mutta auta armias jos kyseessä on koira tai kissa, niin lynkkauspartiot ovat valmiita.
Itse suosittelisin aloittamaan vaikkapa WWF:n lihaoppaan lukemisella (https://wwf.fi/lihaopas/). Luomua ja riistaa suosimalla on jo paljon pidemmällä. Pitkällä tähtäimellä näkisin, että lihan kanssa voisi toimia samoin kuin autojen; voit toki ajaa autolla, josta tulee paljon päästöjä, mutta maksat siitä enemmän veroja, ja toki myös tankatessa tulee kalliimpi lysti. Samalla tavalla lihansyöntiä voisi ohjailla parempaan suuntaan verottamalla. Kyllähän tuo aika hurjaa on, jos keskiverto suomalainen syö Wikipedian 2009 lukujen mukaan noin 75kg vuodessa. Toki ollaan jäljessä Jenkkejä, mutta silti, lukema on minusta ainakin hurja. Itse en pidä kananmunista tutusta mallista, jossa eettisemmät ja paremmat munat ovat kalliimpia, ja päätös jätetään ihmisen lompakon varaan. Minusta asian pitäisi olla nimenomaan toisin päin, jolloin myös tuottajilla olisi syy muuttua.
Kyllä lihansyöjänäkin voi olla ekologinen esim lihat ja potut lähitiloilta ja kypsennys kunnon hiiligrillissä. Tällöin yksikään tuote ei seilaa Itämerta pitkin kuten esim Oatlyn jokainen tuote.
Anteeksi aiheesta eksyminen, mutta virheellinen väite on korjattava. Puuvillainen kestokassi vasta kuluttaakin. Käytän muovikasseja ja ne menevät sitten kyllä roskapusseiksi ja roskapusseja ei tarvitse erikseen ostella. Se on ekologista.
Ketjussa on monta irtopistettä siellä täällä, johon on pakko tarttua:
Muovipussi on suurella todennäköisyydellä vähemmän kuormittava kuin ekokassi. Huolehdi että se menee asianmukaisesti jätehuoltoon.
Itämeren suolapitoisuus on ilmeisesti laskenut, koska 80-luvulla katosi turska ja myöhemmin kampela. Valtamerikaloja. Kuha yleistyy (makean- ja murtoveden kala)
80-luvulla oli (Selkämerellä) pahempia leväkesiä kuin tämä 2018.
Koska lihatalouden hyötysuhde on alle 100%, on talousellisempaa syödä kasviksia kuin kasvatettua lihaa. Metsästetty luomuliha on sitten toinen juttu. Syön lihaa. Kasvisruokapäivää voisin harkita kerran viikossa.