5 viestiä siirrettiin toiseen ketjuun: Armeijamuistot ja tunnelmoinnit
5 viestiä siirrettiin ketjuun: Maanpuolustuksesta yleisesti
Tässä kun muutaman päivän jälkeen koittaa armeija niin olen kuunnellut tarinoilta netistä ja tutuilta. Tietäen millainen persoona setäni on niin odotin että häneltä tarinaa löytyy. Ja löytyhä niitä. Tämä nauratti eniten viestiä koska ymmärsin viittauksen minkä tarinan Punch line sisältää.
Uudet alokkaat oli tullut yksikköön ni setäni sitten teki jäynän. Joidenkin alokkaiden oli määrä mennä rekan rattiin vahtimaan ettei se perkeleen ajoneuvo lähde minnekään.
Isommat pojat olivat sitten keltanokka alokkaille kertonut kaiken maailman tornareita/Inttiläppää, että Venäläiset vakoojat hiippailee joka nurkan takana ja yrittävät livahtaa sisään. Setäni päätti hyödyntää tätä ja teki jäynän.
Hän oli ottanut LA puhelimen, mennyt rekkaan, avannut sen rekan… Mikä nyt onkaan mikskä sitä kutsutaan missä on ratti, radiot ja kaikki ja tunki sen LA puhelimen sinne sisään äänet täysillä (radioon ei vielä kukaan sanonu mitää) ja sitten laitto hommat takas paikoilleen niiku mitää ei olis käyny.
Kun sitten yömyöhään pimeällä joku alokas loikkaa rattiin, tähystää setäni varastosta nurkan takaa miten pahaa aavistamaton alokas häkeltyy kun yht äkkiä rekan radiosta kuuluu
“KKHH. Shhh. Shhh. Vartija tulee”
Kaveri meni aivan sekaisin ja kiipesi rekasta ulos ja rupes huutelee vartijaa mut ei siä ollu ristinsielua. Kiipesi takas rekan kyytiin ja setäni jatkoi perseilyään. Alokas oli huuli pyöreänä että “Mitä helvettiä nyt” kunnes radiosta kuuluu
“Minä olen Kitt. Puhuva rekka”
9 tykkäystä
Toinen päivä harmaissa ja eräs alokas sitten kapteenin ensimmäisellä tunnilla oksensi siihen pöydälle .
Oli aika maittava haju kun sen ohi käveli tupaan mentäessä.
5 tykkäystä
Toivottavasti ei norovirusta ja kohta koko komppania… Sitäkin on nyt liikkeellä.
2 tykkäystä
Joo täälä mennää maskit päällä.
Toinen tarina tähän päivää
Vääpeli oikee vitsiniekka
“onko teillä omia autoja”
Joku alokas “mulla”
“mikä auto”
“Audi”
“minullakin oli kunnes pääsin audismista ylitse”
12 tykkäystä
Puhelin pois oppitunneilla. Vai onko kiire odottamaan hillitön?
13 tykkäystä
Vessassa ja ruokatunnilla saa käyttää 
Alan semivahvasti epäillä, että @Tapparanation on poikani. 
Voisit joskus viestiä kotiin sieltä! Lämpimät, mummon kutomat, tumput jäivät nimittäin kotiin! Vaari käytti niitä 60-luvulla armeijassa myös.
2 tykkäystä
Vitsi tai ei niin voin vakuuttaa, että et ole isäni. 
Tunnistan hänen käyttäjän tällä palstalla mut ei siitä enempää
2 tykkäystä
Hyvä sauma ottaa etäisyyttä kännykkään, käyttää vaan iltasin. Tekisi hyvää varmaan kaikille 
3 tykkäystä
Ei tähän sotaväkeä tarvita, työ riittää. 
1 tykkäys
Riippuu työstä.
Yhdet jargonit pitää heittää viä ennen ku meen unille.
Eka:
Rakastan meidän tuvan huumoria. Täälä on eräs taistelija joka nukahtaa hyvin nopeasti ja kuorsaa äänekkäästi. Kutsumme tätä ääntä “sahaamiseksi”. Yks sit kysy siltä et “kauan menee tänää et eka puu kaatuu” 
Toinen:
Yks tupalainen morsetti pieruilla just ku tuli hiljaisuus.
Kolmas:
Repesin Facebook meemille: Herra alikroisantti
5 tykkäystä
Kuulostaa siltä että ei hirveesti oo nukuttu viime päivinä.
7 tykkäystä
Ei ainakaan tunneilla 
1 tykkäys
Kohta nukuttaa öisinkin, kun pääsette koulutuksen tylsästä oppituntivaiheesta siirtymään metsäleirielämään ja raikkaaseen ulkoilmaan. 
Tsemiä palvelukseen. 
5 tykkäystä
Joo-o
Eka viikko takana (pl tämä ilta) ja se ei ole ollut helppoa. Mielialavaihtelut on ollu järkyttäviä. Välillä on ollut ihan kivaakin mut Jumalauta et voi henkisesti käydä syvällä. Seinät kaatuu päälle, koti-ikävä, oman kyvykkyyden epäily ja varmaan jokaisen upseerin kanssa niistä puhuttu. Mutta vielä pystyssä. Heti hymyilyttää ku joku tuvassa pierasee.
Mistä tuli mieleen ni eilen oli mielenkiintoista jargonia ku ekaa kertaa keskustelu kääntyi seurusteluun ja yhen illan juttuihin.
Seksuaalissävytteinen tarina mistä moni ei välttis tykkää niin spoiler:
Yks sit kerto et oli 18v synttäreil käyny painamas rehdin kännipanon 37 vuotiaan naisen kanssa. Tähän sitten toinen alokas kuittaa et hänellä onkin näitä vanhempien kanssa tehtyjä juttuja ihan monen sormen verran. Omanikäset sit pyöree 0. Kerto että kerran on oikee tehny kännissä kaverin kaa läpystä vaihdon. Eihän se kivaa ollut ku kaverin setit oli viä naisen sisällä mutta “kaikkea pitää kokeilla”
Uskoo ken tahtoo, mutta ainakin meille on näytetty hänen kaverin kuvaama video missä kyseinen alokas vie vanhempaa naista hyttiin.
2 tykkäystä
Astuin palvelukseen fiksuna ja filmaattisena 15 vuotta sitten. Parhaimman kaverini kanssa, edeltävänä iltana ne viimeset otettuna ja pitkäksihän se yö meni. Samoilla silmillä paikanpäälle.
Alku oli järkytys. Aikaa kului ja totesin, että pommin varmasti himaan lähden jos vuodeksi tänne joudun jäämään. No vuosihan sieltä tuli eli AUK.
Sinnittelin vielä hetken, kunnes sehän alko tuntumaan vähän mukavemmalta, alkushokista selvinneenä.
Vuosi siellä meni ja kessuna himaan. Kivaa oli. Parhaita aikoja ja muistoja tulevat juuri tuosta kyseisestä helvetistä, niinkun sitä sillon alkuun ajatteli.
Aamuja kaikille.
1 tykkäys
Vähän sellainen paikkahan tuo on, että tuollaiset tuntemukset kuuluu asiaan. Itse en ole hirveästi tässä ketjussa kommentoinut, koska monelle tuo on sellainen kokemus, josta oikeasti jää ystäviä ja kokemuksia elämään. On välillä vaikea tähänkin ketjuun tulla ns. muistelemaan vanhoja, koska niistä tarinoista ei tietenkään kirjoiteta täällä, kun tämä kokemus menee totaalisesti ohisektoriin eikä siitä jää yhtään kivaa muistoa muisteltavaksi. Koin nyt tarvetta näin tsemppihengessä laitella, että vaikka kokemus jäisi todella valjuksi, kuten itselleni kävi, niin siitä huolimatta en vaihtaisi sitäkään kokemusta pois.
Se ei ole aivan tuulesta temmattu tarina, että melko varmasti se hampaan pureminen ja oikean hengen löytäminen kasvattaa. Sen jälkeen koittaa kuitenkin seuraava ja uusi elämänvaihe, josta kannattaa myös varautua nauttimaan. Se, että saat ylläpidon, liikunnan ja ulkoilun ilmaiseksi, siitä kannattaa melkein nauttia. Sitten kun sieltä tulee pois, niin on tylsempää, kun joutuu itse kustantamaan tällaiset asiat.
Ne tunteet vaan täytyy kohdata siellä. Koti-ikävä, itsensä epäily, muiden epäily sekä yhdessä tekeminen, kuinka järjetöntä tahansa. Kun ne tunteet kohtaa, niin sitten niiden kanssa kyllä pärjää ja kasvaa seuraavaan päivään. Siinä hetkessä kun on siellä se puoli vuotta tai vuosi tuntuu niin suhteettoman pitkältä ajalta omassa elämässä, ja ainakin itse halusin koko ajan katsoa sen ajan taakse. Loppujen lopuksi se aika menee siinä aika nopeasti, kun vaan jaksaa itseään muistuttaa siitä. Lomia mahtuu väliin ja niillä energioilla siellä sitten jaksaa. Loppujen lopuksi se on yksi hujaus, kun se aika kului.
6 tykkäystä