Itse olen katsellut kuoppaista menoa rauhassa. Strategiastani poiketen tosin myin Sammot voitolla ulos, joka saattaa osoittautua virheeksi. Sammon hintaa tukee heidän mittava omien osakkeiden osto-ohjelma. Jotain piti kuitenkin myydä että saa kunnolla massia mahdollista romahdusta varten.
Pieni lisäys tuli tehtyä Wärtsilään. Yhtiön pitäisi olla energiamurroksessa oikealla puolella. Lyhyellä aikavälillä kuumana käyvä tankkeriralli tukee toimintaa, kuten myös pandemiasta elpyvä risteilyala. Venäjän vaikutus on pienehkö, noin -5%.
Ajattelin tässä isommin laittaa kiinni ETF ja indeksirahastoihin lähikuukausina. Alunperin oli ajatuksena pistellä vain menemään tyyliin 1-2kk, mutta olen tullut vähän toisiin ajatuksiin ja venyttää varmaan tuota ajallista jakaumaa johonkin 3-5kk.
Tein myös sellaisen liikkeen pelisalkussa, että myin vanhan bitcoin-lompakon sisällön pois, kun btc nousi juuri hiljattain 15%. Tähän päätökseen tosin vaikutti myös puhelimen vaihtuminen eli olisi jotain salausavaimia täytynyt alkaa kaivaa esille muuten.
Tässä on nyt harkinnassa, että ostaisin Nestettä ja/tai Fortumia salkkuun, kun putosivat Nordnetin Suomi Indeksirahastosta pois ja Norja -rahastoa en omista. Energia-ala on näin ollen alipainossa salkussa.
Fortumin osalta tosin mietityttää, että miten fiksua porukkaa siellä on päätöksiä tekemässä. Uniper-kauppa vaikutti maallikon silmin aikanaan täysin järjettömältä jo pelkästään siitä syystä, että kyseessä on fossiilisiin vahvasti keskittynyt yhtiö. Tähän sitten Venäjä -riski vielä päälle, joka nyt lensi kunnolla tuulettimeen. En muista oliko Martin Paasi vai kuka joka totesi, että mitenkähän Fortumin johto nukkuu yönsä tuhlattuaan miljardeja euroja suomalaisten rahaa puuhasteluunsa. Näin ollen Neste on etusijalla ehdottomasti.
Apple on tässä pohdinnassa myös. Yhtiöstä on vaivihkaa kasvanut merkittävin mainostulojen kerääjä Googlen ja Facebookin ohella, kun ovat blokanneet kilpailijoiden seurannan tietoturvan nimissä pois puhelimistaan.
1 tykkäys
mazzus
(Vaihtui auto kun aika oli kypsä! Armas, ota mallia.)
2521
Mulla on mennyt pari vuotta jokaisena palkkapäivänä rahastoihin sijoitus. Annan ammattilaisten hoitaa sijoittamisen puolestani. Nyt tosin alkaa olla tilanne, että palaan suorien osakkeiden maailmaan. Odottelen kuitenkin vielä hetken, talvella on parempi tilanne käteisen suhteen, sekä osakkeet tullevat vielä tämän hetkisestä alas. Katsellaan rauhassa, voihan se olla, että pysyttelen pelkissä rahatoissa.
1 tykkäys
mazzus
(Vaihtui auto kun aika oli kypsä! Armas, ota mallia.)
2522
Nesteeltä tuli juuri ilmoitus, että he alkavat siirtyä Porvoon jalostolla lopettelemaan raakaöljyn jalostamista 2030-luvun puolivälissä. Miten tämä sitten vaikuttaa kurssiin tulevaisuudessa? Luulisi nostavan kurssia pidemmällä tähtäimellä. Nesteellä on tarkoitus tulevaisuudessa olla maailman johtava kiertotalousratkaisujen tuottaja.
Huomenna sitten tiedetään minkälainen sopimus on tehty.
Talousuutissivusto Business Insiderin mukaan Uniperin kansallistaminen maksaisi Saksan valtiolle yli 30 miljardia euroa. Tieto perustuu sivuston nimettömiin saksalaisiin virkamieslähteisiin.
Business Insider ei ole avannut tarkemmin sitä, mitä kaikkea arvio yli 30 miljardin euron hintalapusta pitäisi sisällään.
Fortum tulee nousemaan reilusti huomenna mikäli ennakkotiedot pitävät paikkansa. Nestettä kannattaa katsoa kymmenen vuoden päähän mihin kaikki peliliikkeet nyt tähtäävät. Pidän Nestettä erittäin hyvänä sijoituskohteena pitkällä välillä, ovat edellä muita kilpailijoita ja megatrendi tukee.
Pohjia ei kannata vieläkään ennustaa ja kuvitella tietävänsä. Voi olla, että ne menivät jo, joten tasaisesti kannattaa sijoittaa koko ajan ja muistaa ajallinen hajautus.
Harmittavasti ostin Fortumia liian aikaisin, eli pari euroa tappiolla niistä per kpl, mutta en uskaltanut vetää liipasimesta alta 10€ koska kriisin luonne tuntui vielä epäselvältä, eikä “perälaudasta” ollut tietoakaan.
Eipä tuota kannata harmitella. Jos Fortum saa nyt tuon diilin, mitä on huhuttu, niin kurssin luulisi nousevan nopealla tahdilla päälle 12€ ja samalla epävarmuus tulevaisuudesta poistuu. Fortumia voi taas sen jälkeen pitää vakaana kohteena. Toki ne Venäjän voimalat ovat vielä auki mitä niille tehdään, ehkä ne vaan kannattaisi pitää ja odottaa sodan loppua.
Melkoisen erilaisia arvioita on viime aikoina esitetty siitä, mihin suuntaan markkinalla mennään seuraavaksi. Esimerkiksi Nordnetin Martin Paasi arvioi, että alas tullaan vielä 47%.
Jukka Lepikkö sen sijaan arvioi uudessa Traders Clubissa (ihan hyvin perustellen), että pohjat nähtiin kesäkuussa.
Tuo vaan kuvaa sitä, että kukaan ei oikeasti tiedä ja siksi kannattaakin pysyä koko ajan markkinoilla ja sijoittaa tasaiseen. Pysyvä nousu kun alkaa yleensä silloin kun sitä vähiten odotetaan, joten siinä mielessä Lepikkö voi hyvinkin olla oikeassa.
Fortumin kurssi ehti tänään näköjään jo reagoida huhuun, huomenna mennään vauhdilla ylös ja alas ja ehkä taas ylös luultavasti.
Fortumiin iskin kiinni noin 14e hintaan. Eilen olisi vielä saanut halvalla kun huhuja alkoi tulla. En uskaltanut. Melkoinen ralli tuli avauksesta. OP muutti tavoitehinnan aamulla 12e => 16e. Kommenttina epävarmuustekijöitä edelleen arvostuksessa. Kukaan ei tiedä miten nämä tästä kehittyy mutta uskon että Fortumin arvostus ja toiminta tästä stabiloituu.
Kukaan ei oikeasti tiedä - sehän on yksi alan perustotuus. Sinänsä Lepikön (tekniseen analyysiin perustuva) optimismi on aika mielenkiintoista, kun eihän lama/taantuma ole kunnolla vielä edes alkanut. Toisaalta mahdollinen lama painottunee Eurooppaan, jonka globaalit seurannaisvaikutukset eivät ole yhtä isot kuin USA:lla(?). Yritykset toimivat globaalissa markkinassa.
Paasi taas on ollut jo vuosia nega-niilona suurromahduksen kannalla - odotti sitä mm. koronaa edeltäneeseen syksyyn.
Hyvä on myös huomata että esimerkiksi OMXHEL25 on edelleen koronaa edeltäneiden huippujen tasolla, ja tuolloin puhuttiin jo kuplasta ja sen puhkeamisesta.
Sellaista olen itse havainnut viimeisen vajaan 15 vuoden aikana että lama tai romahdus ei iske silloin kun se näyttää 100-varmalta ja kaikki asiaa toitottavat. Isommat liikkeet tuntuvat aina tapahtuvan yllättäin ja joillekin yllätyksenä. Mutta tämä on vain omaa persmutuilua, eikä perustu mihinkään.
Lama/taantuma ei ole mitenkään varmaa. On hyvin mahdollista, että tässä nyt mennään heikompia aikoja ensi kevääseen saakka ja siitä eteenpäin talous taas vetää entiseen tahtiin, kun energian hinnat normalisoituvat ja ehkä sotakin on ohi. Vanha totuus on, että pörssi hinnoittelee noin 6kk eteenpäin ja silloinhan ollaan keväässä.
Suurromahduksen huutelijoita on aina. Tarpeeksi kauan kun huutelee, niin ehkä kerran elämänsä aikana sellaisen ennustuksen saa oikein.
Koronaa edeltävät huiput olivat jo 2,5v sitten, sekin kannattaa huomoida, että BKT nousee maailmassa koko ajan ja uudet kurssihuiput tehdään aina. Nuo tasot ovat jo aika vanhoja.
Fortumille tarjotaan jopa yllättävän kovia arvostustasoja. Seligson antaa arvion 20€ ilman Uniperia ja Venäjää, perusbisnes on niin vakaalla pohjalla.
Seuraavan nousukauden siemen voi hyvinkin olla Ukrainassa. Kun sota joskus loppuu, alkaa mittava jälleenrakentaminen, jossa EU-firmat saavat isosti keikkaa - olen itse miettinyt YIT:n potentiaalia tässä skenaariossa.
Venäjällä ei ole oikein mitään muuta kuin energia- ja raaka-ainekauppa. Ehkä siellä joku jossain vaiheessa toteaa että miljardien tienaaminen olikin kivaa ja osana rauhanmenettelyä kauppa avataan, josta jyvitetään myös Ukrainan sotakorvaukset. Kuinka ollakaan, energia muuttuu taas puoli-ilmaiseksi.
En tiedä osaamisesta sen paremmin, mutta isä pisti Sanoman täysin polvilleen, poika johtaa Fortumia, tuskin maltan odottaa, missä seuraava sukupolvi vaikuttaa.
Pieni taantuma on jo hinnoissa, mutta jos inflaation taltuttaminen vaatii korkeita korkoja, niin sitten voi olla ettei pohjia ole vielä nähty. Joku alle 4% korkotaso Usa:ssa lienee jo huomioitu? Olisiko todennäköisin skenario osakekurssien (indeksitasolla) vaakalento seuraavat kuukaudet?
Euroopassahan ei korkoja voida nostaa, koska välimeren maat olisivat konkassa ja eurojärjestelmä vaarassa hajota. EKP toisella kädellä nostaa korkoja ja toisella kädellä luotottaa Etelä-Eurooppaa. Pohjoisessa sitten maksellaan markkinakorkoja.
Joku ekonomisti sanaili A-studiossa, että ainoa komponentti, joka meillä lamasta vielä puuttuu on massatyöttömyys. Työllisyys on toistaiseksi ollut jopa poikkeuksellisen korkealla tasolla.
Jos hinnat (inflaatio) ja korot kuitenkin jatkavat nousuaan ja kotitaloudet vetävät rahahanat kiinni, niin sen jälkeen yritysten tulokset heikkenevät väistämättä, ja lopulta on alettava irtisanoa väkeä. Toki kustannusten nousu iskee yrityksiin myös raaka-aineiden, komponenttien yms. hintojen nousun kautta.
Tässä kohtaa tämä kuitenkin tuntuu vielä kaukaiselta ajatukselta, sillä melkein alaa kuin alaa riivaa krooninen työvoimapula. Eräskin tuttava, joka on metallialalla töissä, marssi juuri vastikään vaan työpaikalle ja häneltä kysyttiin voiko aloittaa työt jo heti seuraavana maanantaina. Se oli sillä kätelty. Ei mitään työhaastattelua tms. Meno on kuin sotien jälkeen 50-60 -luvulla.
Suomi on teollisuuden varassa hyvin pitkälti ja se on vientivetoista. Lama edellyttäisi teollisen kysynnän merkittävää heikkenemistä, jossa kotitalouksien rahankäytöllä ei ole niin suurta merkitystä. Koko palettia pyörittää maailmalla tapahtuva aktiivisuus esim. rakentamissa, infrassa, teollisuustuotteiden kysynnässä jne. Kaikki tämä pyörii velkarahalla, joten pankkien luotonanto on keskeisempi kysymys kuin korkotaso.
Oma fiilis on, että kysyntä saattaa hiukan heikentyä, mutta yleisesti hyvältä näyttää tuleva vuosi. Saas nähdä tuleeko teollisuuteen YT-aaltoa, tällä hetkellä siitä ei ole selviä merkkejä, vaan ennemmin tosiasia on tuo työvoimapula.
Kyllä. En viitsinyt kirjoittaa aivan kaikkea auki, vaan pyrin ytimekkääseen ilmaisuun. Suomi on viennistä riippuvainen maa, mutta myös kotitalouksien kuluttamisella on huomattavaa merkitystä paikallisten palveluiden ym. kysyntään.
Perjantaina muuten S&P500 -indeksi päätyi pistelukuun 3.655, joka on uusi pohja ja alitti kesäkuun pohjan 3.666. Nyt on jo tultu tämänkin alle. Eilen 3.647. Joku laski Facebookin Sijoituskerho -ryhmässä, että nyt olisi 186 kaupankäyntipäivää laskua takana, mikä on aikalailla aiempien romahdusten keskiarvo.
Kellään ei luonnollisesti ole käryä, mihin suuntaan tästä jatketaan. Taloustiede ylipäätään on monin osin epätäsmällistä tiedettä: kukaan ei oikeasti tiedä, mistä mikäkin ilmiö loppuviimein johtuu, mutta arvauksia heitellään sinne tänne.