Minkä foorumilaiset kokevat parhaaksi tavaksi sijoittaa ~10 000€? Tilanne olisi siis se, että ylimääräistä tulisi kerrallaan koko potti ja sen voisi iskeä kasvamaan korkoa.
Itse mietin vaihtoehtoa, että laittaisin vaikkapa 5-6 000€ kiinni johonkin vakavaraiseen ja isoon yritykseen, esim. Kone ja loput 4 000€ sijoittaisin pitkin vuotta hieman riskialttiimpiin kohteisiin. Näin saataisiin hajautettua pottia ja pohjalla olisi ns. varma sijoitus, joka tuottaisi jotain tapahtuu mitä vain.
Kaksi kysymystä: siedätkö riskiä ja kuinka pitkään rahat saavat vähintään ola sijoituksissa kiinni?
Ostatpa sitten Konetta tai mitä tahansa, muista ajallinen hajautus ja hajautus ylipäätään. Kannattaa myös miettiä vaihtoehtona indeksirahastoja. Lähes kaikki piensijoittajat häviävät indeksille. Ja suurin osa indeksin voittajista, voittavat indeksin paljon suuremmalla riskillä, kuin indeksiin sijoittamisessa on.
Kyllä sitä jonkinlaista riskiä tulee siedettyä, mutta ei mitään älytöntä. Sen takia iso osa sijoituksesta menisi siihen kivijalkaan, joka ei välttämättä hirveästi tuota, mutta pitää arvonsa ja antaa osinkoja.
Tarkoitus olisi pitää tätä pottia mahdollisimman pitkään kiinni osakkeissa, 5-10 vuotta ja sitten katsoa tilanne.
Osakkeissa on arvonmuutoksen lisäksi osingonjako tekijänä. Toki osingonjakat on menestyviä yrityksiä ja osakkeen hinta hakeutunut vastaavasti tasolleen.
Kimurantein juttu on ajallinen hajautus. Eli jos nyt laitat kaiken kiinni, on aivan mahdotonta sanoa menevätkö kurssit ylös vai alas. Amerikka on All Time High lukemissa, Suomi ei. Poliittiset riskit ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla - on Trumppia, Putinia ja terrorismia.
Toisaalta, esimerkiksi Mika Hyttinen opettaa, että Timing is nothing. Sijoitus hyvään kohteeseen on hyvä sijoitus, oltiin sitten nousukauden alussa tai kuilun partaalla. Vaihtoehdot ovat monet:
Ajallinen hajautus tässä tilanteessa pitäisi mielestäni ulottaa useammalle vuodelle, koska kuten @ljpp avasi, jenkit takoo uusia ennätyksiä. Tämä ralli ei loputtomiin kestä, vaan jossain vaiheessa rytisee luultavasti ihan kunnolla. Pahin skenario on tietenkin se, että veneestä irtoaa tulppa juuri silloin kun on omat tavarat lastannut kyytiin.
Kun ajallinen hajautus pitäisi tehdä pitkälle ajalle, kertasijoitukset jäävät pieniksi ja kulut väkisinkin suuriksi. Näistä syistä suosittelisin indeksirahastoja.
Itse olen hajauttanut asuntoihin ja kuten aiemmin kerroin, seuraava steppi on liiketilat. Tämä case varmistui tällä viikolla. Tulen liiketilojen lisäksi sijoittamaan tulevina vuosina pääasiassa indeksirahastoihin ja muutamaan pörssiyhtiöön, joista tunnen oikeat henkilöt.
Seligsonin indeksirahastot muuten seuraavat Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksejä, mikä on ollut yksi syy siihen, miksi olen tähän asti sijoittanut niihin enkä esimerkiksi yleisindeksejä seuraaviin etf:iin.
Oma tavoite-allokaatio osakkeissa on tällä hetkellä:
Lisäksi minulla tosiaan on tuota S-Asuntorahastoa, johon en enää todennäköisesti tee lisäsijoituksia, vaan jatkossa teen kiinteistösijoitukset etf:ien kautta. Korkosijoituksia minulla ei tällä hetkellä ole, sillä tuottopotentiaali niissä on niin heikko. Bank Norwegianin talletustiliä olen harkinnut, sillä se tarjoaa 1,75%:n koron Norjan valtion talletusuojalla ilman mitään talletusaikaa tms. koskevia rajoituksia ja Norjan valtio tuskin on ihan heti menossa nurin kuten islantilaispankeille kävi.
Pohjois-Amerikka on noussut salkussani sen verran reippaasti viime vuosina (yli 30% noin kolmessa vuodessa), että en salkun tasapainotusmielessäkään ajatellut tehdä jenkkilään hetkeen lisäostoja. Tärkein vaikuttava asia on kuitenkin se, että osakkeiden arvostukset siellä ovat tosiaan karanneet aivan pilviin, joten romahdus on vain ajan kysymys. (Pörssiromahdus on muuten sijoittajan “paratiisi”, koska osakkeet ovat halpoja.)
Lisäksi ajattelin vaihtaa Seligsonin Kehittyvät markkinat -rahaston jatkossa IS3N -etf:ään. Syynä tähän on, että Seligsonin Kehittyvät markkinat ei seuraa kestävän kehityksen indeksiä, minkä lisäksi kyseessä on ns. rahastojen rahasto, jossa rahaston oman 0,34% hallinnointipalkkion lisäksi sijoittajan maksettavaksi tulee myös kohderahastojen hallinnointikulut. Täytyy myös tutkailla vielä tarkemmin, mitä muita etf:iä kuuluu Nordnetin kuukausisäästö-ohjelmaan.
Olen myös hyödyntänyt tuota Nordnetin 0,99€ tarjousta max 200€ osakeostoista rakentamalla nyt tuota suorien osakesijoitusten salkkua lähinnä Inderesin suosituksia, osakkeen hintakehitystä, alan tulevaisuuden näkymiä ja osinkotuottoa painottaen. Pyrin hankkimaan joko tasaisesti korkeaa osinkotuottoa maksavia yrityksiä (kuten Fortum) tai tasaisesti osinkoaan nostaneita (myös pienempiä) yrityksiä (kuten Huhtamäki).
Tämä kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.
DJSI -indeksissä vertaillaan yhtiöiden suhdetta kestävään kehitykseen niin taloudellisessa kuin sosiaalisessakin mielessä. Yrityksissä indeksiin pääsyä pidetään merkittävänä saavutuksena.
Tässä Oksaharjun blogikirjoituksessa kuvataan hyvin sitä, miksi sijoituksia saattaa olla kannattavaa myydä niiden ollessa tappiolla, vaikka valtaosa sijoittajista myy nimenomaan voitollisia sijoituksia. Voitolliset yhtiöt kun hyvin usein ovat niitä hyviä yhtiöitä, jolloin edellä mainitulla logiikalla ne tulee karsineeksi pois salkustaan ja samalla pitää huonot mukana. Toinen skenaario ovat Talvivaaran kaltaiset yritykset, joihin ei missään nimessä kannata kynsin hampain noudattaa osta ja pidä -tyyppistä (“kyllä tämä tästä vielä nousee!”) strategiaa loppuun saakka, vaan tappiolliset osakkeet kannattaa myydä hyvissä ajoin pois. Psykologisesti se vain on huomattavan vaikeaa ihmiselle myöntää, että nyt tuli tehtyä hutiosto ja parempi realisoida tappiot ennen kuin ne vain kasvavat.
Yleisesti ottaen ihminen on laumaeläin ja luovimalla vastavirtaan kuin mihin suuri massa menee voi usein saavuttaa merkittävää hyötyä. Silloin kun markkinoilla vallitsee paniikinomainen “osakkeet vain jatkavat laskuaan” -mieliala, voi olla hyvä hetki käynnistää tasainen osto-ohjelma.
Itseäni alkanut kiinnostaa asuntosijoittaminen mutta tuntuu että kun itse jonkin asian “keksii” niin juna on mennyt jo vuosia sitten.
Riskit kaikkeen sijoittamiseen on tiedossa eikä välttämättä tavoite olla miljönääri mutta jotain voisi kehitellä.
Löytyykö täältä joka voisi suoraan sanoa, siirrä katseesi toisaalle ja unohda koko asia?
Täällä ei ole tainnut olla vielä puhetta korkoa korolle ilmiöstä, jota muuan Albert Einstein (myös meikäläisen profiilikuvassa) kuvasi aikanaan maailman kahdeksanneksi ihmeeksi - eikä aivan suotta. Lähes jokainen suomalainen voisi nimittäin olla miljonääri. Otetaan pari esimerkkiä.
Esimerkki 1: Vanhemmat laittavat kuukausittain saamansa lapsilisät lapsen nimissä matalakuluisiin passiivisiin rahastoihin. Lapsi ei työuransa aikana säästä rahastoon senttiäkään lisää, vaan elää “vastuuttomasti” kaikki menee mitä tulee -elämää. Sen hän on kuitenkin oppinut, että rahastosijoitukseen ei parane koskea, sillä muuten tulee tupenrapinat. Osakemarkkinat tuottavat keskimäärin noin 7% vuodessa (kuten jo satoja vuosia aiemmin), vaikka noin yksi isompi romahdus aina vuosikymmeneen mahtuukin. Korkoa kertyy korolle ja koronkorolle ja koronkoronkorolle. Täyttäessään 60 vuotta lapselle on kertynyt säästöjä 726 000€. Kymmentä vuotta myöhemmin lapsen salkku on jo 1 243 000€. Mutta koska käärinliinoissa ei ole taskuja, lapsi päättääkin siinä päälle 50-vuotiaana noin puolen miljoonan euron säästöjen kohdalla muuttaa rahastojen kasvuosuudet (osingot sijoitetaan automaattisesti ja verovapaasti takaisin rahastoon) tuotto-osuuksiksi (osingot maksetaan ulos). (Tämän voi tehdä esim. Seligsonilla täysin maksutta ja osuuksia lunastamatta.) Osinkoprosentti lapsen sijoitukselle on 5, joten hän alkaa saada tasaista osinkovirtaa 25 000€ vuodessa, josta päästään ihan mukavaan 2083€ kk-palkkaan. Tästä hän toki maksaa sen hetkisen pääomatuloveron. Loppuelämänsä lapsi elää osingoilla matkustellen ja harrastaen kaikkea kivaa. Onhan hän kuitenkin kolme vuosikymmentä ollut jo työelämässä eikä enää hingu takaisin oravanpyörään.
Esimerkki 2: Lissu päättää jo parikymppisenä, että säästää opintotuistaan/-lainastaan/muista ansioistaan 500€/kk passiivisiin matalakuluisiin rahastoihin. Sinkkuna se on hänelle helppoa, sillä menot ovat vielä pienet. Kolmekymppisenä tilanne kuitenkin muuttuu, sillä hän perustaa perheen ja mm. lasten, autojen ja asumismenojen kallistumisen myötä hän ei saakaan enää latin latia säästöön. Hän siis tulee säästäneeksi ainoastaan 10 vuoden ajan, jonka jälkeen kaikki alkaa mennä mitä tulee. Lissu ei kuitenkaan koskaan koske rahastosijoituksiinsa. Korkoa korolle -ilmiö saa jälleen jyllätä vapaasti vuosikymmeniä. 60-vuotiaana salkun arvo on 655 000€ ja 70-vuotiaana 1 288 000€. Hän eläköityykin etuajassa kuusikymppisenä ja nostaa ns. neljän prosentin säännöllä (laskennallinen, rahat eivät lopu ikinä) pääomasta 2180€/kk. Tämä summa riittää hänelle oikein hyvin, sillä hänellä mm. on jo velaton omistusasunto.
Annankin ilmaisen neuvon: Aloita säästäminen mahdollisimman aikaisin, mielellään jo lapselle. Pienikin summa kuukaudessa tekee ihmeitä, kun korkoa korolle saa jyllätä vuosikymmeniä. Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi aiheutti viime vuonna pienen kohun toteamalla, että kyllä ihan jokainen voi sen 15€/kk säästää. Kyse on vain valinnoista. Pari tuoppia baarissa vain vähemmän. Eikä noin pieni summa vaikuta kenenkään elämänlaatuun yhtään millään tavalla.
Aloittelevalle sijoittajalle voin suositella Seligsonin erittäin matalakuluisia (kokonaiskulut noin 0,5% luokkaa) passiivisia rahastoja tai Nordnetin 0% kuluisia pohjoismaisia Superrahastoja. Kokeneempi ja suurempia summia (satasia) kuukaudessa sijoittamaan pystyvä voi puolestaan harkita esim. Nordnetin kk-säästöohjelmaan kuuluvia pörssinoteerattuja etf-rahastoja, joiden merkintä on maksutonta ja kulut noin 0,07-0,60%. Kuluilla on nimittäin pitkässä juoksussa äärimmäisen suuri merkitys lopputuloksen kannalta eli ei ole ollenkaan saman tekevää maksaako 0,5 vai 2% kuussa.
Jokainen toki tekee omat valintansa ja on vastuussa omista sijoituspäätöksistään. Monia muitakin hyviä sijoitusvaihtoehtoja edellä mainittujen lisäksi on. Tärkeintä on pitää kulut alhaalla ja olla pitkäjänteinen säästäjä.
Tarkempia kaavioita voi tarkastella Korkoa korolle – 10 vuoden säästämisellä 40 vuoden eläkesäästöt?
Hitto. Olis löysää rahaa jokune euro ja pitäs ne vuodeks johki laittaa, mutta mihi? Nordnetistä kattoo joku passiivinen ETF/superrahasto, mutta mikä? Toi se isoin kysymys onkin.
Kyllähä se muutaman prosentinki tuotto mukava olis, tyylii vaan inflaatiopuskuri. Pankkitilillä niitä ny vähä turha on istuttaa vaikka se se turvallisin vaihtoehto oliskin kun ei noista tiedä. Riskiä sijoitettavan summan pienenemisestä en siedä tässä kohtaa tippaakaan. Tuottoa voisin mielelläni ottaa vaikka sen 10%:kin 
Jos joku näistä oikeesti kunnolla tietää, niin mielelläni vaikka kahvikupin ääreen istuisin ja juttelisin&oppisin näistä 
Itse olen lähtenyt liikkeelle ihan vain opintolainan osittaisella sijoittamisella.
Kun valmistun määräajassa, KELA maksaa lainastani sen ~20pinnaa takaisin jokatapauksessa, joten pieni riskinotto ja ns. oppirahojen maksaminen ei jää kokonaan omalle taakalleni. Tämän lisäksi lainan korko on niin olematon, että voin huoletta hajauttaa salkkuani ja pystyn tyytymään pienempäänkin tuottoon - kuhan tuotto on edes 0,5% korkeampi mitä lainan korot niin olen erittäin tyytyväinen.
Olen aloittanut ihan yleisesti seuraamalla pörssiuutisia, laskemalla yrityksien P/E-lukuja ja tutkimalla yritysanalyyseja.
Oikeastaan ensimmäisellä satsilla jonka sijoitin, osuin heti ns. jackpotiin. Sijoitin moneen yritykseen kohtuu tasaisesti. Yksi näistä yrityksistä oli Outokumpu, joka nousi ekan kolmen viikon aikana noin 23% ylöspäin. 
Tällä hetkellä salkku on kerryttänyt voittoa 12,40% joka on ihan järjetön prosentti ja tulee pitkässä juoksussa varmasti tasaantumaan.
Suurimmat nousijat omassa salkussani ovat Orion A (47,24%!), Outokumpu (25,06%) ja Raute A (25,78%).
Järjetön aloittelijan tuuri uskoisin, tai sitten tein oikeita tulkintoja oikeilta analyytikoilta ja omista laskelmistani
Toki siellä myös huteja on, kuten Amer Sports A, joka on ostohetkestä pudonnut 17,67%.
Siinäpä esimerkki miksi hajauttaminen toimii erinoimaisesti.
Kotimaisten teleoperaattoreiden kasvumahdollisuudet kuitenkin aika rajatut? Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?
Boldaus oma. Täysin riskitöntä sijoitusta ei ole olemassakaan tai muuten kyseessä ei ole sijoitus. Myös ns. pääomaturvattuihin sijoitustuotteisiin sisältyy yleensä jokin koukku eli pääoma ei olekaan kokonaisuudessaan suojan piirissä (mikä lukee pikkuprintillä). Yhden vuoden aikajänteellä markkinat voivat oikeastaan mennä aivan mihin suuntaan tahansa (voi tulla vaikka v. 2009 tyyppinen romahdus), joten en sijoittaisi osakemarkkinoille. Sen sijaan laittaisin rahat Bank Norwegianin tilille, johon saa kiinteän 1,75%:n koron ja sijoitus on suojattu Norjan valtion pankkitakauksella. Pidän erittäin epätodennäköisenä, että sekä pankki kaatuisi että maailman rikkaimpiin kuuluva valtio ajautuisi maksukyvyttömäksi (toisin kuin islantilaisten pankkien kanssa kävi), joten riski rajoittuu lähinnä valuuttariskiin. Lyhyesti: Norjan valtion takaus on paikallisvaluutassa, jolloin Bank Norwegianin kaatuessa tilisi arvo muutettaisiin ensin euroista kruunumääräiseksi ja sitten takaisin euroiksi. On teoreettisesti mahdollista, että Norjan kruunun arvo romahtaisi suhteessa euroon, jolloin saisit valtion takauksesta vähemmän kuin olet sijoittanut. Mutta kuten sanottu, sijoittamisessa on aina jotain riskiä.
Autorahojen sijoittamisen sijaan suosittelisin, että laittaisit jonkin (pienenkin) summan menemään tililtäsi automaattisesti rahastoon. Tällöin raha on ikään kuin automaattisesti pois normaalista kulutuksesta eli sen puuttumista ei edes huomaa. Sen verran pienen, ettet menetä yöuniasi kurssiheilunnan takia. Sitten vain jatkat samaa vuosikymmeniä ja annat koron kertyä korolle: lopussa kiitos seisoo.
Toki voit lähteä myös perehtymään sijoittamiseen syvällisemmin. Ihan alkuun lukisin läpi Marko Erolan kirjan Paras sijoitus ja sen jälkeen ainakin Kim & Tom Lindströmin Onnistu osakemarkkinoilla.
Erittäin hyviä kommentteja palstaveljiltä. Muutamia ajatuksia kysymyksiin asuntosijoittamisesta ja sijoittamisesta yleensä.
Ensimmäinen vinkki sijoittamista aloittavalle: lue kirjoja! Sijoittamiseen liittyvää kirjallisuutta löytyy rajattomasti ja jokaisesta kirjasta jotain oppii. Itse olen lukenut kymmeniä sijoittamiseen liittyviä kirjoja, joista viimeisimmät asuntosijoittamiseen liittyviä. @Sardion heittikin pari hyvää vinkkiä osakesijoittamiseen liittyvistä kirjoista, täydentäisin tuota listaa Seppo Saarion Miten sijoitan pörssiosakkeisiin -kirjalla. Mielestäni paras kirja aiheesta. Asiat on esitetty todella maanläheisellä tavalla ja kirja on nopealukuinen. Tämä ketju kannattaa myös lukea ajatuksella läpi, paljon hyviä juttuja jo kirjoitettu.
Asuntosijoittamisessa (niin kuin kaikessa muussakin sijoittamisessa) kannattaa aloittaa siitä, että luo itselleen strategian. Ja noudattaa sitä. Asuntosijoittamiseen löytyy useita eri strategioita. Itse olen pitäytynyt uudehkoissa asunnoissa, joissa myyntihinta on mahdollisimman pieni ja yhtiölainaa reilummin. Kun rahoitusvastikkeet on tuloutettu taloyhtiön kirjanpidossa, ne saa vähentää verotuksessa. Näin selviää pienillä veroseuraamuksilla vuokratuloista ja asuntoja pystyy ostamaan pienellä pääomalla.
En jaksa enempää kirjoittaa, tulisi kevyesti muutaman sivun mittainen postaus. Jos jotain kiinnostaa jutella näistä asioista enemmän, laittakaa yv. Autan mielelläni näissä asioissa, jos joku apua tai näkemyksiä tarvii.
Varmasti katto on sinänsä lähellä. Uutta Nokiaa tai konetta operaattoreista ei tule. Kannattaa enemmän kiinnittää huomiota osinkoon. Historiallisesti maksavat hyvää osinkoa tasaisesti ja sopii kohtuu matalan riskin osakkeena salkkuun.
Kyselit joskus aiemmin millaisia virheitä ihmiset ovat sijoituksissaan tehneet. En silloin vastannut, sillä mieleen ei heti tullut mitään yksittäistä isoa kämmiä. Olen nimittäin luonteeltani hyvin perinpohjainen ihminen ja sijoituskirjoja on itsekin tullut luettua toistakymmentä.
Sellaisen virheen kuitenkin aikanaan tein, että sijoitin ensimmäiset roponi oman pankkini aktiivisesti hoidettuun rahastoon. Sen vuosittaiset kokonaiskulut (TER = Total Expense Ratio) olivat luokkaa 2,5%, minkä lisäksi se veloitti vielä merkintä- ja lunastuspalkkion. Suuri osa kulusta toki johtui juuri rahaston aktiivisesta kaupankäynnistä. On selvää, että jos sijoittajan keskituotto on 7%, niin tuollainen kulu lohkaisee siitä jo aivan järkyttävän siivun. Lisäksi muistaakseni 83% aktiivisista rahastoista häviää indeksille. Sittemmin pankkienkin tarjoamien rahastojen kulut ovat pudonneet, mutta edelleen monissa on suunnilleen prosentin verran extraa. Itse pitäisin 0,75% kuluja aivan ehdottomana maksimina ja jos sijoitusten kokonaiskulut saa painettua alle 0,5%:iin niin se olisi kaikkein paras. Tämä pätee myös suoriin osakesijoituksiin, joissa itse suosin osta ja pidä -taktiikkaa.
@Rantt3 : Fiksusti olet kyllä lähtenyt liikkeelle. Jonkinlaisena sijoittajan nyrkkisääntönä voidaan pitää, että sijoittamalla kuuden eri firman (riittävän eri toimialoilta) osakkeisiin saavuttaa jo 2/3 hajautushyödystä. Lisäksi kannattaa hajauttaa ajallisesti eli esim. kuukausisäästää. Tällöin kurssin keikkuessa ylös alas tulee pidemmällä aikavälillä ostaneeksi osakkeita keskihintaan. Myös osinkotuottoa kannattaa pitää silmällä ja suosia erityisesti tasaisesti osinkoaan (jo pidemmän aikaa) kasvattaneita yrityksiä. (Googlaamalla kasvavan osingon strategiasta löytyy lisää). Kannattaa myös lukaista läpi nuo kirjat, jotka tässä on tuotu esiin.
Suosittelen kaikille myös kuuntelemaan Nordnetin #rahapodeja. Niissä käydään läpi kutakuinkin kaikki mahdollinen sijoittamiseen ja säästämiseen liittyvä ilman minkäänlaista omien tuotteiden pakkotyrkyttämistä. iPhonella (jonka korkoa korolle hinta muuten on 36 000€) ne ainakin löytyvät suoraan podcastit -appsista, varmaankin Androidilla samoin.
@Hende & co. avaatteko hieman mistä asuntosijoittamiset tuotot (ja menot) keskimäärin muodostuu. Eli paljonko oletetaan tulevan suoraan vuokratuloista, paljon arvonnoususta, mitä kulut saa olla yms. Näihin toki vaikuttaa niin moni asia ja hyviä sijoituskohteita lienee lopulta oikeasti vähän. Varmaan jonkinlaiset peukalosäännöt kuitenkin pätee, jolla homma ylipäätään kannattaa.
Itse aikanaan mietin ennen vanhan kaksion myyntiä, jos olisin jättänyt asunnon itselle sijoitusasunnoksi. Excelin pyörityksen jälkeen en siitä kuitenkaan kultakaivosta suhteessa sijoitettuun pääomaan olisi millään saanut.