Säästäminen ja sijoittaminen

Mä kattelen rauhassa, mitä tässä tulee tapahtumaan. Kiinassa on jo jo tehtaita avattu tuotantoon, mutta samaanaikaan Koronan toinen aalto nostaa päätään.
Jenkkien tyrmäävät työttömyys/lomauttamisluvut ovat asia, joka pitkälti määrittää tulevaisuuden suunnan. Lisäksi Jenkeissä on ennätysmäärä roskalainoja, joista tulee olla huolissaan.
Tulevaisuuden ennustaminen on äärimmäisen hankalaa, kuten kaikki varmaan tiedämme.

Yksi erittäin hyvä vaihtoehto pitkäjänteiselle osakesäästäjälle on tässä tilanteessa olla tekemättä yhtään mitään. Antaa vaan kuukausisijoitusten rullata normaalisti. Samalla tulee ostaneeksi osakkeita varmuudella sekä huipulta että pohjilta. Osakkeiden keskihinta myös painuu alle keskiarvon, koska halvalla tulee ostaneeksi enemmän ja kalliilla vähemmän.

Kuten sanottua, nostin itse kuukausisäästösummaa 30%. Jos markkina edelleen laskee, nostan lisää. 30%:n nosto ei tehnyt edes tiukkaa, kun koko sosiaalinen elämä ja harrastukset ovat nyt tauolla. Varaa olisi ollut nostaa enemmänkin.

Katsoin pitkästä aikaa ns. pääsalkkuni tilannetta. Noin 20% plussalla ollaan edelleen eli koko tämän romahduksen aikana salkku ei ole painunut miinukselle. Se hyvä puoli pitkäjänteisessä vuosikymmenten osakesijoittamisessa on, että jossain vaiheessa se 60%:n laskukaan ei enää saa salkkua pakkaselle.

Yksi pointti vielä. Osakemarkkinat eivät ole yhtä kuin reaalitalous. Toisin sanoen vaikka miten synkeitä koronauutisia tulisi “oikean” maailman puolella, ei se välttämättä vaikuta osakemarkkinaan millään tavalla. Osakemarkkinat kun pyrkivät hinnoittelemaan tulevat riskit etukäteen.

Viime aikoina on ollut mielenkiintoista lukea mediaa. Suunnilleen joka toinen uutinen on ollut, että kyllä tästä selvitään nopeasti. Joka toisessa uutisessa povataan kaikkien aikojen lamaa. Verratkaa vaikka kahta alla olevaa päivän sisällä julkaistua kirjoitusta. Niinhän se on, ettei kukaan tiedä, mihin suuntaan markkina tästä kehittyy ja miten pitkäkestoinen tämä kriisi on.

5 tykkäystä

Kurssit voivat palata ylös, tai laskea 50%. Kukaan ei tiedä. Pysy kk suunnitelmassasi, mutta jos perse kestää riskiä niin nosta kuukausierääsi.

Olet nuori mies - aika on tärkein momentti.

3 tykkäystä

Rahapodilta alkaa hieman aiheet loppua ja se on alkanut näkyä sisällössä. Asiaa on enemmän jos lähtee ihan alusta kuuntelemaan jaksoja. Sinänsä Rahapodeissa on kyllä paljon asiaa kunhan osaa poimia oikeita asioita. Itse olen ainakin oppinut paljon. Sopiva suodatin pitää olla aina päällä. Ihan samaa mieltä että ohjelma on liikaakin nykyään enemmän viihteellä kuin itse asiassa.

Inderes yms on sitten kovempaa faktaa ja pitää osata jo hiukan enemmän.

1 tykkäys

Harmi kun kristallipallo on just vuosihuollossa, eli varmaa vastausta en pysty antamaan. Mihinkään hötkyilyyn ei ainakaan mitään syytä.

Näen tilanteen samalla tavalla, pitkittyessään voi vaikuttaa vielä paljonkin, mutta eri asia on, että vaikuttaako kursseihin. Osakekursseihin on leivottu niin paljon koronasgeidaa sisään, ettei ihan pienistä välttämättä enää kellari kutsu. Lisäksi keskuspankit elvyttää ennen näkemättömällä tahdilla.

Oma strategia on jatkuva säästäminen. Muutama satanen menee kuussa neljään eri indeksirahastoon ja lisäksi jonkun verran ostelen osakkeita kun sopivia äkkilaskuja tulee. Onneksi aika paljon käteisenä tällä hetkellä, niin pystyy osteleen ihan reippaasti. Isompi salkun tyhjennys vuosina 2018 ja 2019. Osan olin sijoittanut uudelleen, mutta paljon on onneksi sukanvarressa vielä.

3 tykkäystä

Eikös se olisi outoa, jos muuttaisi mielipidettään muutamassa vuodessa? Ja mielestäni ei tyrmää muita tapoja, vaan varoittelee, ettei se kaikille sovi. Itse olin pihalla kuin lintulauta 6kk sitten näistä jutuista, ja nyt 140 rahapodia myöhemmin osaisin jo keskustella asiasta. Toisto tulee välillä korvista, mutta paljon tulee vieläkin uutta tietoa. Ja käsittääkseni kaltaisiani varten ohjelmaa tehdäänkin. Ja ovat siitä keskustelleet välillä, että mihin ohjelmaa pitäisi viedä, ja mikä on kohderyhmä. Jossain vaiheessa varmaan sitä “kasvaa” ulos ohjelmasta kun tietotaito on tietyllä tasolla. Sit on noita enemmän pro podeja varmasti saatavilla.

4 tykkäystä

Aika yleinen mielipide tuntuu tällä hetkellä olevan, ettei kyseessä ole kuolleen kissan pomppu, vaan pohjat olivat ja menivät. Syynä tähän keskuspankkien rajaton tuki ja koronatilanteen parantuminen. Selkein piikki tartunnoissa meni ja rokote on odotuksissa ennakoitua nopeammin. En itsekään näe enää mitään tiedossa olevaa syytä, mikä voisi kurssit laskea takaisin pohjille.

Kannattaa siirtyä Inderesiin tuosta rahapodista. En enää jaksa podin väsyneitä vitsejä ja saman asian hokemista.

1 tykkäys

Onkos se kuinka heavyä settiä? Miten se eroaa muutoin kuin vitsien vähyydellä?

Siltä tuo nyt saattaa näyttää, mutta odotellaan firmojen Q1 ja Q2 tulokset ja tuleeko toinen tai kolmas korona aalto, joka hyydyttää kasvun.

FED painaa rahaa jatkuvalla syötöllä ja eihän sille ole tällä hetkellä olemassa muuta sijoituspaikkaa kun osakkeet. Osa noususta selittyy pelkästään tällä. Lähikuukaudet näyttävät onko nousu aidosti kestävällä pohjalla, koska osakkeen arvon pitäisi pitkällä aikavälillä perustua odotettuun tulevaan kassavirtaan. Mitä tapahtuu jos tulokset jäävät odotetusta?

Itse jatkan kuukausisäästämistä indeksirahastoihin, mutta tein hetki sitten ylimääräisen isomman kertaoston. Nousuun ehtii vielä hyvin mukaan, mutta pitää varautua myös mahdolliseen laskuun. En suosittele ”all in” strategiaa vaan ajallista hajautusta.

Jokaisella alkavalla vuosikymmenellä on pyydetty sijoitusanalyytikoilta ja mustekalalta, apinalta tai satunnaislukugeneraattorilta sijoitussuosituksia tulevalle vuosikymmenelle. Järjestäen analyytikoiden keskiarvo häviää mustekalalle.

Jos tämän foorumin jäsenet tai Nordnetin asiakkaat eivät pysty tai osaa seurata sijoitusmarkkinoita vähintään 70 tuntia viikossa, ei piensijoittajalla ole läheskään kaikkea tietoa markkinoilta. Siis markkinoilta, joita täyspäiväisesti kyttäävät analyytikotkaan eivät ymmärrä. Joulukuussa vielä varmasti oli hyviä pieniä dippejä, joita kannatti hyödyntää. Tammikuussa kannatti istua salkun päällä. Helmikuussa oli hyvä alkaa tankata lisää ja maaliskuussa kannatti alkaa sijoittaa takaisin rahaa, kun joulussa oli kaikki sijoitukset kotiuttanut…

Piensijoittajalla on mahdollisuus löytää yksittäisiä helmiä, jos käy säkä tai oman työn tai harrastuksen kautta ymmärtää jostain tuotteesta muita paremmin. Mielestäni kuten näkemys, ettei kukaan tiedä mistään mitään, eikä kannata yrittää ajoittaa ostoksia pätee lähes kaikkiin. Ajallinen hajautus ja sijoitusten “unohtaminen” on kuitenkin lähes kaikille paras vaihtoehto.

2 tykkäystä

@PetriV

Jos jollain on kirkas tieto siitä miten markkinat menevät tulevaisuudessa, niin miksi tällainen kaveri kuluttaa aikaansa pikkufirman viiden euron podcastien tekemiseen? Eikö tämän kannattaisi olla takomassa miljoonia markkinoilta?

3 tykkäystä

Siellä keskitytään enemmän selkeiseen lukuihin ja faktoihin. Vaatii siis jonkin verran enemmän tuntemusta alasta, mutta saa sieltä välistä hyvin poimittua muutakin kuin lukuja. Inderesilla on trendikäs maine ja nuoria kavereita, mutta osaavat hyvin esiintyä ja kertovat rehellisesti asioista.

Toinen korona-aalto on juuri sitä tietoa, mitä ei tällä hetkellä ole ja mikä voisi uuden laskun laukaista. Q1/Q2 tuloksilla tuskin on mitään merkitystä, jos odotus elpymisestä jatkuu.

1 tykkäys

& @Wrathchild

En siis kritisoi Martinin sijoitustyyliä, vaan sijoitan itse samalla tavalla kuin hän. Tosin itse ostan myös yksittäisiä osakkeita aina silloin tällöin. Ja kyllähän Martin perustelee sen hyvin, että kun sijoittaa pitkäjänteisesti, niin keskimäärin voittaa. Miksipä sitä siis vaihtamaankaan.

Mutta kommentoin rahapodin sisältöä ja sehän on sitä, että Martin toistaa samaa mantraa ja Miikka heittää hauskaa ja muka hauskaa läppää vieressä. Varsinkin nuo pennin venytys -jaksot ovat mukavia kuunneltavia, vaikka niissä usein kerrataan lainojen kilpailutukset jne. Mutta koen kyllä, että ainakin omalla kohdallani aika on ajanut näistä ohitse ja Inderes tarjoaa enemmän sitä mikä kiinnostaa.

Sitä olen kyllä hieman miettinyt, että miksi Trader’s Clubin Jukka Lepikkö on Nordnetillä töissä, kun ilmeisen hyvin treidit tuottavat. Ja usein vielä perustelee pieleen menneitä sijoituksia pankkialan säännöillä. Voipi olla, että mies tekee turvallisen päivätyön ohessa pohjakassan sijoituksille ja hetken (muutaman vuoden?) päästä siirtyy päätoimiseksi sijoittaksi.

Euribor on nousussa, koska pankkien välisten lainojen riskilisät ovat kasvaneet.

Siinä vaiheessa alkaa olla huono yhtälö, jos korot nousevat ja kuukausittaittaiset lainamenot alkavat kasvaa. Tähän päälle vielä lama vie työpaikkoja tai tulee lomautuksia…

1 tykkäys

Kyllä säästämisessä aika oleellista on myös menojen tarkkailu. Huomasin vaan kun vaimon kanssa yhdessä tsekkasin häneen tilejään, sijoittamisstrategiaansa jne. Kaikki kylläkin itse miettimääni, mutta pitäähän se toteutus joskus verifioida. :wink:

No, oli perhana maksanut jo neljä kuukautta peräkkäin vastikkeen taloyhtiölle tuplana. Meni sekä maksupalvelun kautta että e-laskuna. Pakko on näköjään joku revisiohomma perheessä olla aktiivisena. Niin ja ei sitten ole blondi. :wink:

4 tykkäystä

Kursseja nostaa

  • Keskuspankkien massiivinen elvytys
  • Osakkeille ei ole järkevää vaihtoehtoista sijoituskohdetta
  • Usko siihen että koronakriisi on ohi pian

Markkinariskit

  • Koronakriisi pitkittyy (esim. toinen tai jopa kolmas aalto)
  • Yritysten tuloskehitys on oletettua huonompi. Pian nähdään reaktio Q1 tuloksiin.

Riskien toteutuminen ajaisi jonkinlaiseen W -käyrään? Mikä on sinun strategiasi tässä tilanteessa?

Edit: pari avustavaa skenariota a) en tee mitään ja vuoden päästä harmittaa kun en ollut nousussa mukana b) All in ja vuoden päästä harmittaa kun kurssit putosivat 30-50%

1 tykkäys

Lopetetaan hetkeksi hiljaiselo kun on sijoittaminen kyseessä. :joy: Itse aloitin kuukausisäästämisen ~1,5kk sitten ja laitoin menemään n. 2-kertaisen määrän rahaa kuukausittain muutamaan rahastoon sen aikaa kun on tämä korona päällä. Siis siihen verrattuna mitä ajattelin per kk sijoittaa hamaan tappiin asti.

“Sotakassaa” on ylimääräisenä n. kahden kuukauden nettopalkan verran ja niillä ostan sit osakkeita jos tässä vielä tulee isompi droppi tai jos ei tule niin sitte kesällä/syksyllä vähän kalliimmalla. Tuo summa on sen verran pieni ettei jää kauheasti harmittamaan vaikkei ihan pohjalta saiskaan osakkeita ostettua.

En ihan kauheasti tuosta maailmantaloudesta ymmärrä, mutta näin maalaisjärjellä luulis että ei osakkeidenkaan pitäis ihan sille tasolle nousta kuin ennen koronaa. :thinking: Ja oma mutu on että ollaan vasta alussa koronan suhteen. Mutta se on kai hyvä neuvo ettei kannata sijoittaa sellaiseen mitä ei ymmärrä ja mä en ymmärrä ollenkaan että miten pörssikurssit voisi tästä vielä kauheesti nousta kun maailma on käytännössä kiinni. :joy:

1 tykkäys

Noudattaa sijoitusstrategiaani, joka on laadittu jo aikoja ennen kun (tästä) koronasta on kuultukaan: säästän kuukausittain tietyn summan ETF:iin. Sijoitushorisontti on 20+ vuotta, kuuluu lajin luonteeseen että välillä sattuu ja tapahtuu. Muutoksia suunnitelmaani aion tehdä ainoastaan silloin, jos ansiotuloissani tapahtuu merkittäviä muutoksia.

5 tykkäystä

Muutama sana sijoittamisen aloitusajankohdasta ja pitkäjänteisen sijoittamisen eduista.

Otetaan esimerkiksi Seligsonin Eurooppa-indeksirahasto, koska se on aloittanut toimintansa 15.6.1998 eli juuri sopivasti ennen 2000-alun teknokuplan puhkeamista.

Tässä rahaston arvonkehitys koko sen 22 vuoden ajalta, jonka rahasto ollut olemassa:

Kuvitellaan nyt, että sijoittajalla on 5000 euron summa sijoitettavana.

  1. Ensimmäinen skenaario: Sijoittaja laittaa koko summan kertasijoituksena rahastoon teknokuplan huipulla vuonna 2000, koska tunnelma markkinoilla on euforinen, sijoitusvinkkejä jaetaan iltapäivälehdissä ja kaikkialla kehotetaan aloittamaan sijoittaminen. Mikä oli lopputulos? Graafista voidaan havaita, että kestää peräti 15 vuotta (!) ennen kuin sijoittaja pääsee edes omilleen. Koko tuon 15 vuoden ajan sijoittaja joutuu katsomaan salkussaan miinusta. Hyvin harvalla kestää hermo katsella ensimmäinen kolmen vuoden laskuputki, jolloin 5000 euron summasta katoaa karkeasti 3000 euroa. Jos tämän kuitenkin kestää, niin en usko, että kukaan kestää katsella omaa sijoitusta pakkasella 15 vuotta putkeen, vaan sijoitus myydään jossain vaiheessa tappiolla pois eikä kenties enää koskaan palata osakemarkkinoille, koska näpit paloivat niin pahasti. Tämä ensimmäinen skenaario on äärimmäinen, mutta havainnollistaa, miksi sijoitusten ajallinen hajauttaminen on niin tärkeää. Kukaan ei pysty ennustamaan, mihin suuntaan markkina kehittyy. Oppi: All time high -lukemasta voi hyvinkin kestää 10-15 vuotta ennen kuin ollaan jälleen all time highissa. Siis yli vuosikymmen!

  2. Toinen skenaario: Sijoittaja laittaa koko summan rahastoon 2015, jälleen osutaan käyrän huipulle. Nyt ei käy ihan yhtä huonosti kuin edellisessä esimerkissä, sillä vaikka sijoittaja joutuu katselemaan kurssilaskua ensimmäisen vuoden, niin markkina kääntyy pian nousuun ja kahta vuotta myöhemmin sijoittaja on jo voitolla, kun ollaan 2017 all time highssa. Sen jälkeen noustaan vielä mukavasti aina 2020 alkuvuoteen saakka, jolloin iskee korona: sijoittajan 5000 eurolle saama tuotto sulaa silmissä. Tällä hetkellä sijoittaja on 2% plussalla eli viidessä vuodessa sijoituksen arvo on noussut “peräti” 5100 euroon. Moni saattaa tässä kohtaa kysyä, että mikä on koko sijoittamisen pointti. Siis satasen tuotto viidessä vuodessa! Eihän se ole mitään! Sijoittajan mieleen varmasti tulee ajatus, että lunastanpa kyseiseen rahastoon sijoittamani summan pois ja laitan sen johonkin toiseen rahastoon, joka on tuottanut paremmin. (Huom! Vekslaaminen eri rahastojen ja osakkeiden välillä syö herkästi kaikki tuotot, jos joutuu maksamaan merkintä- ja lunastuspalkkioita sekä tulee ostaneeksi hyvin nousseita osakkeita tai rahastoja todennäköisesti kalliilla.)

  3. Kolmas skenaario: Sijoittaja sijoittaa 5000 euron summan 42€/kk 10 vuoden ajan eli on käytännössä kuukausisäästäjä. Kyseisen Eurooppa-rahaston annualisoitu tuotto viimeisen 10 vuoden ajalta on 5,5%. Näin ollen Seligsonin tuottolaskuria käyttäen sijoittajan varallisuus sijoitusajan lopussa eli tällä hetkellä on 6527 euroa. Tämä koronan vaikutuksesta huolimatta - korona on luonnollisesti laskenut nyt tuota 10 vuodelle laskettavaa annualisoitua tuottoa.

Toivottavasti tämä esimerkki havainnollisti, miksi ajallinen hajauttaminen on niin tärkeää. Ymmärrettävästi 5000 euron kertasijoitus 2008 pohjilla olisi tuonut hyvän lopputuleman, mutta pohjia on mahdotonta ennustaa. Pitkäjänteinen sijoittaja, joka sijoittaa tasaisesti samalla euromääräisellä kuukausisummalla, tulee ostaneeksi osakkeita sekä huipuilta että pohjilta, mutta pohjilta ostettuja osakkeita tulee enemmän, sillä silloin samalla summalla saa enemmän. Huomio: Miettikää miten erilainen Eurooppa-rahaston tuottohistoria olisi, jollei sitä olisi perustettu juuri ennen massiivisen teknokuplan puhkeamista.

16 tykkäystä

Erittäin hyvä esimerkki @Sardion. Kuukausisäästäminen indeksirahastoihin on pitkässä juoksussa käytännössä riskitöntä ja tuotto on hyvä. Sijoitushorisontin pituus tietenkin vaikuttaa olennaisesti asiaan, mutta jos edes 10 vuotta on mahdollista jatkaa kk-säästämistä, niin ei kauheesti tarvi stressailla.

2 tykkäystä