Mutta kyllähän siinä reunakivessä reuna on mihin kompastuu. Ja myös Tamperelaisten mielestä. Tässä siitä juttua. Vapriikki - Muistolaatat ja muut muistomerkit
Edit. Ja Rotvalli kiviä on perinteisesti ollut kahta mallia R ja V. R kivessä reuna on suora ja V kivessä viistetty.
2 tykkäystä
Tottakai siinä on reuna kun se on reunakivi. Mutta kuulostaa hassulta sanoa mukkasin reunakiven reunaan. Alunperin siis kompastuttiin rotvalliin, vasta myöhemmin, junantumien mukana alettiin puhua rotvallinreunasta, kun eivät oikein tahtoneet sanaa ymmärtää.
1 tykkäys
Hannu väsänny kirjankin aiheesta. Löytyy tuolta jostain itseltänikin tämä teos.
3 tykkäystä
Juu, tiedän, mutta väitän silti edelleen että alunperin Tampereella kompastuttiin rotvalliin. Niin mun lapsuudessa, niin mun vanhemmat puhui ja heiltä sen opin.
@Vekki-Keke on Paunulainen saattanut kyllä hetken liikennöidä Tampereen sisälläkin, ennen liikennelaitoksen perustamista. Toinen vaihtoehto on, että asunut esim. silloisen kaupungin ulkopuolella, tampere kun oli hyvin pieni ennen sotia. Ensimmäinen Paunun reitti oli Tampere - Epilä vuonna 1929. Liittyy kyllä niin vahvasti Tampereen liikennöintiin, että on sitä saatettu käyttää yleisnimenäkin.
3 tykkäystä
Hesarissa (vain tilaajille, eli maksumuurin takana: https://www.hs.fi/elama/art-2000006598715.html) oli mielenkiintoinen artikkeli murteiden puhujien kohtaamasta stereotypionnista, mikä juontaa vahvasti Topeliuksen Maamme-kirjaan. Erityisesti tämä kohta sai mietteliääksi:
Suomessa tasa-arvokeskustelu ulottuu melkein kaikkialle, korostaa Vaattovaara.
”Useimmille meistä on jo selvää, ettemme hyväksy diskriminaatiota seksuaalisuuden tai etnisyyden suhteen. Mutta murteille naureskelua emme useinkaan tunnu kyseenalaistavan, vaikka se syrjii lukuisia suomalaisia”, hän sanoo.
4 tykkäystä
Tämä oli hyvä, en ole tähän sanaan törmännyt aikoihin. Tuli ihan mieleen mummu ja Mouhijärvi (siis ihan oikeasti).
4 tykkäystä
Jos joku ois kadulla tullut kysyyn, mikä on kräpsä, en ois kyä osannut vastata. 
Mutta uskallan tekstin perusteella väittää 98% varmaksi, että kyseessä on hiirenloukku. 
Mispäin tällästä termiä käytetään? Ruoveella ainakin lapsuudessa puhuttiin lutsasta. 
3 tykkäystä
Täällä Vammalassa ollaan ja joka syksy saa aina pistää vintillä (hiiren)kräpsät vireeseen 
4 tykkäystä
Jokunen viikonloppu sitten käväistiin Pohjanmaalla ja kuuntelin kun nuari miäs käytti sanaa issee. 
Olen kohtalaisen varma keskustelun perusteella että hän käytti isästänsä sanaa issee.
En muista ennen kuulleeni kyseistä sanaa.
1 tykkäys
Kräpsä on ihan yhtä outo kuin lutsakin.
6 tykkäystä
Son “vällä”
1 tykkäys
Tehdääs huvin vuoksi pieni äänestys! Hiirenloukku on
- Lutsa
- Kräpsä
- Vällä
- Joku muu, mikä?
0 voters
Kyllä juuri näin. Itse sanon vanhempia issee ja äiree, sit isovanhemmat on muori ja vaari. 
Pohjalaista murretta on siis.
4 tykkäystä
Ja itse tottunu ennemmin lutsake sanaan, ei pelkkä lutsa.
1 tykkäys
Juu lutsake on tuttu termi! Lutsa on käytännössä vaan lyhenne siitä.
Hiirenloukku on hiirenloukku
17 tykkäystä
Voi olla myös rotanloukku vaikka hiiriä pyydystettäisiin.
4 tykkäystä
Missäs päin suomea tuollaista sanaa käytetään? 
1 tykkäys
Siellä missä puhutaan lähimpänä kirjakieltä. @kyle joskus oli tutkimus että Keuruulla puhutaan “puhtainta” Suomea. Olen niiltä kulmilta kotoisin
1 tykkäys
Suomen murteiden sanakirja tuntee 22 eri nimitystä hiirenloukulle. Tuossa on mitä sanakirja sanoo hiirenkräpsästä
Hiirenkräpsi o ollu, ne ol tehtan tekossi. Rauma
Kalanti
Laitila
Mynämäki
Viritin ehtoolla hiirenkräpsän mutte o hiiri käynyk koska kräpsä ov viä vireesä. Mouhijärvi
7 tykkäystä