Suomen murteet


#83

Ei kun muljaantumista


#84

Välikymysys; temmi vai tämmi? Ja niille jotka sanaa ei tunnista niin kyseessä on taltta.


(#LevtchiFever) #85

Taltta.

Mistä päin nää kaks muuta on?


#86

Temmi sulla on housuissas.


#87

Pohojanmaalla puhuvat temmistä,
Tampereen seudulla osa vanhoista parroista puhuvat tämmistä.
Ja ala-asteen Harri “Höylä” Soikkelit puhuvat taltasta…
Ps. @TimoSusiFanClub niin onkin, ja sen käyttäminen vasta mukavaa onkin :joy::joy::joy:


#88

EP:llä se on ainakin taltta. Ylemmästä Pohjanmaasta en tiedä sanoa


#89

Temmi.

Itse puhun kyllä taltasta, mutta esimerkiksi äitini puhuu temmistä. Äitini on syntynyt pirkanmaalla.


#90

Sana on peräisin ruotsin kielen sanasta “stämjärn”, eli temmirauta, ja joka lausutaan stemjärn. Siitä siis nuo pari versiota temmi ja tämmi polveutuvat.
Meilläpäin puhuttiin temmiraudasta.


#91

Siivousterminologiaa Pohjoís-Pirkanmaalta. Laattiat laistaan, matot pulistellaan, ja sitten sellainen kostutettu rätti jolla pölyt pyyhitään, on tietenkin nimeltään luutu.


#92

Anhiton oli minulle täysin outo sana. Googletin muutaman määritelmän:

ei mistään kotoisin, olematon
kelvoton, mitätön, luvattoman huono tai pieni (esim. annos)
(= mittääntekemätön, mitätön)
olematon


#93

Kylläpä olinkin valinnut hyvän sanan kuvaamaan Liigaa. Mites sattuikin?


(【ツ】) #94

Helketti mikä murre löytyi tuon “Anhiton” ansiosta… Ainakin sanoista holli on tuttu.

holli = sopiva paikka

http://kuolajarvenkyla.nettisivu.org/etusivu/historia/murresanat/

Sallalainen murre on sekoitus peräpohjolaista ja lapin murretta. Sanoja on murteeseen tullut saamen kielestä, venäjän kielestä ja myöhemmin evakkoaikojen johdosta myös ruotsin kielestä. Kieli on erittäin monipuolista ja monet sanat ovat jo nykynuorilta unohtuneet.

Kyllä mustamakkara aina tunkan voittaa :laughing:


#95

No voi heleketti, katohan ku löysit sanojeni alkuperän. Äiti om kotoisin vanhasta Sallasta eli Kuolajärveltä.

E ja offtopic: Tuosta tunkasta tuli mieleen, että yksi saamelainen, joka käy vaimoni kanssa pelaamassa pingistä ja jolle olen tehnyt saliohjelmat, lupasi minulle poron verta niin paljon kuin haluan. Hänellä on poroja Kilpisjärvellä ihan kahta puolta puuta. Teen tuosta poron verestä kamsuja. Ai, sitäkö apostaa ni siinä sitä patviutuu ja niitä voi tarjota vaikka atimoille.


(【ツ】) #96

Näitä eri murteiden sananselityksiä on hieno tutkia aina silloin tällöin… Kuinka erilailla ja kuvaavasti voi saman asian kertoa.

Tosin tuollakin listalla yllättävän moni sana on tuttu ja näilläkin leveysasteilla käytössä :slight_smile:


(Aleksi) #97

On tuossa jonkin verran tuttuja sanoja, ja sellaisiakin mitä itsekkin tulee käytettyä. Vähän on täälläpäin ilmeisesti tarkoitukset joko muuttuneet tai ainakin laajentuneet.

Esimerkiksi vaikka listalta löytyy sana kihveli ja sille määritelmänä on rikkalapio. Itselle taas kihveli tarkoittaa tavallista teräväkärkistä puutarhalapiota, ja rikkalapioon tulee, kuinka ollakkaan, tarkennus rikkakihveli.

Tällaisella nopealla selauksella ei tuolta sellaista sanaa tullut vastaan mikä olisi itsellä käytössä tai tuttu, mutta tarkoittaisi jotain aivan muuta mitä täällä.


(Henry Viktor) #98

“Teilän mälät pailat mälännyttävät meilän uulen ailan” (Hämeen lällätysalueelta, joka sijoittuu etelä-Pohjanmaalta kaakkoon eli Kymenlaaksoon.) Isäni sukujuuret ovat pääosin Länkelmävelen latvavesiltä, Orihveleltä, Eräjärveltä ja Länkelmäjeltä :wink: . D (tompereeksi ree) korvattiin siis ällällä.


#99

Tästäpä tulikin hauska juttu mieleen. Oltiin kaupungissa K-marketissa. Ostettiin jotain pientä. Kassalla tokasin: “Hei, minä otan vielä yhden lastikkapussin”

Toinen asiakas repes ja sanoi: " Enpä ole tuota sanaa pitkään aikaan kuullut"


(#LevtchiFever) #100

Noin neljäkymmentä kertaa käynyt tarkistaan “niin mikä se @Messi käyttämä sana olikaan”. Jotenkin ei jää päähän. Niin höntti sana.

Anhiton on vähän niinku epatto.


#101

Tää on helppo. Johdettu sanasta henkipatto eli lainsuojaton, eli jonka henkeä ei laki suojaa. Epatto on siis internettiä käyttävä henkilö jolla ei ole virustorjuntaa.


(T. Koljonen) #102

Vastaanpa tänne, niin ei tule noottia ohi aiheen menemisestä!
Minä kyllä tykkään puhua murteista. En ole itse kuullut tuota l:ää käytettävän d:n vastineena, mutta tiesin, että se on ollut ja kaiketi vielä onkin olemassa.
Mutta hassulta se minulle kuulostaa. Tosin, niin taitaa kuulostaa minunkin puheeni joillekin.
Mulle d on r, kengät on kenkät ja niin edelleen.

Edit:// Ei tämä vastaus nyt onnistunutkaan. Yritän parantaa.
Edit2:// Yritin siis vastata @Rinuli n viestiin, mutta ei tämä nyt ihan mennyt oikein. Mjah, eipä tuo kai mitään.