Missä sä oikein asut, jos susien repimiä koiria tulee liukuhihnalta?
2 tykkäystä
Enhän mistään salakaatamisesta puhunutkaan, vaan että paikalliset hoitaa.
Joten ihan höpinää noi sun juttus.
Tarviiko niitä liukuhihnalta tulla, minulle riittää yksikin. Sinulle kuolleet koirat on ihan se ja sama, minulle ei. Tästä ei sopuun päästä, joten riittänee?
Poronhoitoalueella sudet metsästetään pois, eikä se siellä luontoon vaikuta mitenkään haitallisesti. Sama käytäntö voitaisiin ottaa loppuunkin osaan maata. Cityvihreät näkisi edelleen sutensa telkkarista, mikään ei muuttuisi sen suhteen.
2 tykkäystä
Puhut että susien kaadoista ei ilmoitella kuusamon alueella. Kyllä ilmoitetaan ja jopa etu käteen. Jotta touhu on laillista eikä syyllistytä sala metsästykseen. Josta taas voi olla kovatkin sanktiot. Et taida itse olla tuosta pohjoisen touhusta perillä.
1 tykkäys
Laitteletko tähän lainauksen kohdasta, missä sanon että Kuusamon susikaadoista ei ilmoitella? Kun en sitä itse löydä?
Tuo mainitsemasi Kuusamon tilannehan on sinällään oikein hyvä. Toivon samaa suurpetopolitiikkaa muuallekin Suomeen.
On hyväkin suojata pihat jos susista havaintoja lähistöllä. Oma pointtini oli että voi kävellä metsässä vuosikaudet näkemättä suurpetoa. Toki ne voivat olla lähelläkin. Pihapiirissähän susilla on jotain mikä niitä kiinnostaa. Metsästystarpeeseen en ota kantaa koska en tiedä asiasta riittävästi.
Itseäni ärsyttää eniten rotat ja lokit. Muut eläimet voi jättää rauhaan.
Vartiuksen raja-aseman lähellä.
Kännykkäkameraa en ole käyttänyt vaan järkkäriä, jossa putkina yleensä 70-200, 300 ja 420 (jatkeella).
Tämä Luonnonvarakeskuksen raportti on jo vuosia ollut suuri vitsi asiantuntijoiden keskuudessa. Yleinen naurunaihe, jota ohjaa osin muut intressit.
Asiantuntijat arvioivat todellisen kannan olevan n 1500, joista n 200-250 liikkuu täällä Koillismaan rajaseuduilla (tai Kuusamosta 200 km pohjoiseen ja etelään). Suden reviiri ulottuu rajan molemmin puolin eikä niihin liity nykyinen geopolitiikka 
3 tykkäystä
Nyt täytyy muistaa se, että suurinosa lampureista huolehtii lampaistaan. Mediassa siitä ei vain kerrota. Mediassa pitäisikin olla enemmän juttuja niistä lampureista, joilla on asianmukaisia keinoja huolehtia lampaistaan. Mediassa kerrotaan ne, kun susi käy metsästämässä lampaan, koska se myy.
Itsellä pari laumista. Ongelmahan näiden käytössä ovat ihmiset ja koirat jotka “eksyvät” eläintn laitumille.
Nämä koirathan pitävät kaikkia laumansa ulkopuolisia potentiaalisina uhkina ja äkkiä voi tulla rumaa jälkeä, jos rupeavat omiaan puolustamaan ja koirat ole jatkuvasti isännän silmissä.
1 tykkäys
Kyllä susilla oma paikkansa on ekosysteemissä. Varmaan tätäkin asiaa on joku tutkinu, minkä tossa väität, eli ettei luonto kaivannut susia. Ihan purematta en niele sitä, että kukaan ei susia kaipaisi, jos ne ammuttaan viimeiseen yksilöön. Hirvet, ketut, minkit, supikoirat ainakin on susien saaliina. Tää Yellowstonen kansallispuisto on perinteinen esimerkki siitä, mitä voi yhdenkin lajin elpyminen tarkoittaa luonnon monimuotoisuudelle:
Missä on näin paha tilanne? Minkälaisia koiria ne sudet sielä raatelee? Hakeeko pihasta vai omistajan talutushihnasta? Pihaan tuleville susille täytyy tehdä jotain, ehdottomasti. Jos ajokoira juoksee vapaana suden reviirillä, sille ei mun mielestä oikeen voi tehdä mitään. Susi omalla reviirillään saakoon olla rauhassa ja jos taas susi tulee ihmisen pihaan, sillon on syytä miettiä sen yksilön ampumista. Liian pieni susikanta aiheuttaa kyllä taas geneettisiä ongelmia susille ja varmaan niiden käyttäytymisellekin, liikaa susia ei kannata ampua.
Mun mielestä susille on kyllä paikkansa Suomen luonnossa. Ihmisen pitää riskialueilla ymmärtää riski ja huolehtia omista eläimistään. Toisaalta susien paikka ei ole liian lähellä ihmisasutusta, poislukien ihmiset, jotka asuu selkeästi metsän keskellä ja susien reviirillä.
1 tykkäys
Susi harvoin menee aidasta yli, pääsääntöisesti ali.
1 tykkäys
Nämä kartat ovat mielenkiintoisia, kun tämän mukaan poronhoitoalueella ei elä yhtäkään sutta. Uskokoon ken tahtoo. Meilläkin oli mökki aiemmin Suomussalmen ja Kuusamon välillä ja karttojen mukaan sielläkään ei ole asunut vuosiin yhtäkään sutta, mutta itsekin siellä nähnyt susia useampaan kertaa talvisin järveä ylittämässä.
Paikallisten mukaan tuollakin seudulla hyvin tiedossa useampiakin susilaumoja, suurimpien ollessa 7-8 suden kokoisia ja näistä löytyi riistakamerakuvaa sekä silminnäkijähavaintoja, mutta eivät silti näy kartoilla. Virallinen kanta on järkkymätön vaikka silmiesi edessä olisi mitä.
5 tykkäystä
Poronhoitoalueella ei ole susilaumoja, koska ne tapetaan sieltä. Vahinkoluvilla ammuttiin viime talvena Lapissa 48 sutta. Sudet olivat DNA:n perusteella noin kolmasosa etelästä, muut venäjältä ja joitakin Ruotsin-Norjan kannasta.
1 tykkäys
Näissä kommenteissa varmaan mukavasti näkyy tämän hetkinen keskustelun taso suurpetoasioissa.
@Takuulätty on omin silmin tehtyjä havaintoja sekä muita silminnäkijöitä, riistakamerakuvia yms. todisteita.
@Ranari taas paaluttaa vakuuttavasti, että näitä susia ei voi olla olemassa koska…no koska ei vaan voi olla, kun hän on näin päättänyt. Ja piste.
Jompikumpi valehtelee, jokainen voi sitten itse päättää että kumpi.
3 tykkäystä
Ja tuo on siis vain havainto näihin karttoihin liittyen joita julkaistu jo useampia vuosia. En osaa sanoa laskentaperusteista tai muusta, mutta näitä karttoja tuntuivat paikalliset kovasti naureskelevan.
Muutoin oma kantani suurpetopolitiikkaan on, että tuonne korpeen niitä mahtuu kulkemaan. En voi sanoa tätä paikassa vakituisesti asuvien tai poronhoitotaloutta harjoittavien näkökulmasta tai metsästystä harjoittavien kannalta, jotka menettävät koiriaan susille. Itseäni eivät koskaan tuolla aikaa viettäessää haitanneet, koska luotto oli, että väistävät aina ihmistä, koska selkoset ovat isot ja autiot missä saa kulkea rauhassa. Eri asia tiheämpään asutuilla alueilla jossa suurpetojen reviirit menevät helpommin ihmisten kanssa sekaisin ja konfliktien sattuessa se on peto joka väistää.
2 tykkäystä
Ravintoketju määrittää monesti petokantojen liikehdintää ja määrää. Usealla alueella Suomessa kauris- ja peurakannat ovat kasvaneet voimakkaasti ja tämä laukaisee ravintoketjussa myös seuraavan tason liikehdintää. Tuo on selkeästi nähtävissä susien alueellisessa kasvussa.
Toinen vastaava tekijä on maantie. Esimerkiksi Pielisen saadessa kantavan jääpeitteen mahdollistaa se idästä tuleville susille matkan jatkumisen sisä-Suomeen lähes joka talvi. Tämä on nähtävissä alueellisessa kasvussa paikoin selkeästi.
Osa susista on myös ns koirasusia, joita tavataan enemmänkin itäisessä Suomessa.
Ja nyt on mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu, kun varsinkin peura kannat ovat jyrkässä laskussa, ainakin Pirkanmaan alueilla. Itse siis näkisin tuon kantojen liikkuvuuden johtuen nimenomaan peura kantojen vähenemisestä.
Sus siunakkoon?