Yleistä ruokakeskustelua ja elintarvikkeiden käyttökokemuksia

Vaikka itsekkään en ole maidon korvaajien suurin fani, en silti lähtisi syyttämään näitä korvikkeita. Prosessoituja toki, mutta hyvin kaukana marketista ostettu maito on luonnontuotteesta myös.

Ja mitä tulee IBD:n kasvuun ja kasvisruokavalion oletettuun linkkiin: IBD:tä esiintyy nimenomaan runsaammin länsimaissa, joissa mm. lihaa kulutetaan yli suositusten. Yleisesti rasvaiset ja huonosti sulavat ruoat harvoin sopii IBD:n kanssa yhteen. Sen lisäksi esim. suomessa on vain 3-5% kasvisyöjiä, Ruotsissa 10%. Tuskin kasvaneet IBD- määrät ovat näistä johtuneet?

Yleisohjeena itselleen sopimatonta ruokaa ei tulekaan syödä, mutta en olekaan huomannut mistää dataa herneproteiinien runsaasta sopimattomuudesta. Jos sinulla moista dataa on, näkisin mieluusti. Jos kyseessä oli lähipiirin huomio, voinet varmaan uskoa jonkun toisen lähipiirin kokemuksen olevan ihan toisenlainen.

Noh, pointti tässä puheenvuorossa oli se, että kun tähän kasvis/ lihankorvike topicciin sisältyy paljon ”mutua” ja tunnetta, niin faktat jäävät usein fiiliksen varjoon. Se on ikävää, koska silloin keskustelu ei ole enää tosiasioihin pohjautuvaa.

7 tykkäystä

Ymmärtääkseni jotkut hoitaa IBS:ää/IBD:tä runsarasvaisella ruokavaliolla (esim. keto) jättäen hiilarit minimiin ja proteiinia vain yleisen suosituksen mukaisesti. Ruoka toki tässä tapauksessa mahdollisimman vähän prosessoitua.

2 tykkäystä

Kyllä, osa. Yksi IBD:n muoto. Lähtökohtaisesti jokaisen potilaan tarina on oma, mutta ”yleisohjeena” helposti sulava ruoka. :blush: Jos ”yleisohjeita” mihinkään voi antaa…

1 tykkäys

Tämä on mielestäni se pointti. Tarvitsemme sekä vaihtoehtoja lihalle (tofu, halloumi yms.) että lihan korvikkeita (Beyond Meatin kaltaiset jäljitelmät). Korvikkeet tarjoavat vaihtoehdon kovaan lihankulutukseen tottuneille sukupolville, joille hyppäys kasvispainotteisempaan ruokavalioon tuntuu suurelta. Seuraavat sukupolvet eivät välttämättä tule edes ikinä tottumaan tällaiseen lihan käyttöön kuin aiemmat.

Beyond Meatia pitää kyllä testata ensi tilassa.

1 tykkäys

Tässä ne tärkeimmät pointit. Ihan helvetisti olen saanut lukea erilaisia tutkimuksia ruoasta. Yhdessäkään ei edes yritetä väittää että täysin prosessoitu ruoka olisi parempi. Beoynd burgerissahan ei ole mitään luonnollista. Mä en myöskään usko, että tuon tuotteen hiilijalanjälki olisi kaikkineen pienempi kuin pihvin. Varsinkin jos se roudataan tuollaisessa pakkauksessa toiselta puolen maailmaa…

Amerikkalaista ruokakulttuuria meille yritetään väkisin, enkä suoraan sanottuna näe siinä mitään hyvää. Mässäilyä, sokeroitua lihaa, ylensyöntiä, liikalihavuutta, vatsa-ja suolistovaivoja.

Jos haluan kasvishampurilaisen, raastan vähän kyssäkaalia ja punajuurta, kananmuna sekaan ja päälle cheddaria, paisto ja uuniin hetkeksi. Yksinkertaista, luonnollista ja hyvää. Lautasellekin jää veriroiskeet, jos haluaa kuvitella lihaa syöneensä.

7 tykkäystä

Mä oon osittain @tatesulo kanssa samaa mieltä. Tosin, muutaman onan hajatelman tuon mukaan myös… ja varmaan suurimmalle osalle itsestään selvääkin.

Beyond Meatin kaltaisia tuotteita en näe uhkana terveydelle - pikemminkin innovaationa. On aiheellista miettiä sitä, kuinka prosessoitua jokin ruoka on. Päin vastoin - koska kyse on herneproteiinista, voimme suomessakin päästä vastaavaan tuotteeseen - vaikka itse resepti olisi kuinka salainen tahansa. Näen tämän siis mahdollisuutena, en uhkana.

Samaan hengenvetoon kuitenkin sanon, että Suomeen tuodaan vuosittain lähes 80milj. kiloa lihaa ulkomailta, myös Euroopan ulkopuolelta. Maasta riippuen on eri säädöksiä mm. antibioottien käyttöön jne. työoloista/ eläinten oloista puhumattakaan. Tähän väliin toistan myös maidon (suomalaisen) prosessoinnin ja tuon pöytään lohen kasvattamisen - antibiootit ja kasvattaminen muualla, kuljetus pakattavaksi ja takaisin kauppaan. Hiilijalanjälkeä tulee siis näistäkin.

Tähän joku näppärä vastaa ”mä syön aina suomalaista lihaa.” Eli siis et syö ravintoloissa, kebabbiloissa, kiinalaisissa, valmisruokia ja aina kaupassakin tarkastat lihan olevan Suomesta (hyllyt ja leikkeleet).

En siis tässä moiti lihaa - prosessoitua ruokaa on vain kaikkialla. Hyvin usein se vain nousee puheeksi silloin, kun puhumme kasviruoasta. Vaikka huoleen olisi syytä muuallakin.

Ja jos miettii rahavirtoja kasvisruokateollisuudessa, niin en koe olevan reilua verrata kasvisruokateollisuutta ja lihateollisuutta. Siksi, ett lihateollisuus on pitkään päässyt nauttimaan oman propagandansa hedelmistä ja tulos nähdään länsimaisessa yhteiskunnassa, missä koko ruokavalio perustuu lihan antamaan energiaan ja sitä nautitaan tulosten valossa liikaa. Vuosikymmenien päästä, kun kasvisruokateollisuus on löytänyt sijansa useamman lautasella ja täten rahaa alkaa pyörimään sielläkin - on tuotteet ja tuotantoprosessit ja tuotantotehokkuus vertailukelpoista nykyhetkeen lihantuotannossa. Lihatuotannossakin on ollut omat kehityskaaret.

Sekavan kokoelman tarkoitus on se, että itse hämmästelen suuresti prosessuoidun ja kasvisruoan yhteyttä puheissa vaikka valtaosa länsimaissa syö sekasyöjänäkin hyvin prosrssoitua ruokaa. Mitä lähemmäksi ruoan alkuperää päästään, sen luonnollisempaa se tottakai on. Ja nyt en puhu suloisesta herrasta nimeltä Tate: joskus jopa tuntuu, että näppäriä tulokulmia kasvisruokavaliota vastaan kyllä jaksetaan keksiä, sen sijaan että katsottaisiin, mikä omassa ruokavaliossa mahdollisesti olisi pielessä ja tehtäisiin muutos omalla lautasella. Tutkimustulokset kun esim. tupakasta ei muutu, vaikka se kuinka polttajaa kiukuttaisia, että polttaminen on haitallista itselle ja muille.

4 tykkäystä

Jälleen kerran banaanit ovat vaarassa, sillä sienitauti nimeltään “Panamantauti” uhkaa nyt myös Cavendish -lajiketta Etelä-Amerikassa:

Ongelman ydin piilee tässä:

Koska banaani ei siemenettömyytensä vuoksi lisäänny hedelmiensä avulla, ovat kaikki kaupan yksilöt toistensa kopioita. Tämän vuoksi uusien lajikkeiden kasvattaminen on todella vaikeaa ja aikaa vievää.

Kerran aikaisemmin kriisi on vältetty lajiketta vaihtamalla:

Maailmaa on kohdannut banaanikriisi ennenkin. 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla Panamantaudin aiempi muunnos, Tropical Race 1, tuhosi Gros Michel -banaanilajikkeen lähes täysin. Tuolloin Cavendish-banaaneja ei vielä syöty länsimaissa – Gros Michel -banaani oli se, mitä tuotiin.

Banaania, jolla olisi tällaisen kestävyyden ja tautisuojan lisäksi samanlainen maku ja ulkonäkö kuin pidetyllä Cavendishilla, ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Banaanintuottajat vaihtoivat katastrofin jälkeen lajikkeeksi hieman mauttoman Cavendishin, sillä sen tiedettiin olevan vastustuskykyinen Panamantaudille. Tauti on kuitenkin kehittynyt sellaiseksi, että Cavendishkaan ei pysty suojautumaan siltä.

2 tykkäystä

Maistuuko korianteri?

  • Taivaallista :ok_hand:
  • On se ihan hyvää
  • Ei mielipidettä / neutraali suhtautuminen
  • En oikein tykkää
  • Vihaan

0 voters

1 tykkäys

Pakko ihmetellä “ääneen”, koska korianteri on yleensä mielipiteet selkeästi jakava kasvi. Sitä joko rakastaa tai inhoaa. Nyt äänestyksessä se menee lähinnä osastolle “ihan sama”.

Ilmeisesti korianterin pahana maistamiseen liittyy jokin geeni, joka olisi osalla ihmisistä. Silloin korianteri maistuu pahalta. Itte en tykkää, mutta käytän siemeniä, jotka ei maistu niin voimakkaalta, siis pahalta.

1 tykkäys

Sellainen historia,että olen allerginen kyseiselle mausteelle. Joskus kauan kauan sitten allergiatestit löysi tämän. No en välittänyt tai oikestaan ottanut selvää missä korianteria on. Mut nykyään vanhimmiten pitää jo pitää varoa, meinaan kyllä huomaa kun sitä jossain on.

Korianteri on kuin aurajuusto. Osa vihaa ja osa rakastaa. Tai niin ainakin olen luullut. Monet korianteria vihaavat kuvailevat sen maistuvan Fairyltä. Eli kuin saippualla pesisi suun. Liittynee juurikin geeneihin.

Kyselyn tulos on kyllä yllättävä. Omaan makuuni korianteria ei voi koskaan olla liikaa - varsinkin tuoretta.

2 tykkäystä

Se on juurikin näin, kuin saippuaa söisi.

1 tykkäys

Punajuuri - en kerta kaikkiaan voi sietää kyseistä mukulaa. Mikäli kyseinen rikkakasvi koskee mitään muuta komponenttia lautasellani, niin koko annos jää syömättä.

Ensin piru keksi golffin, ja heti toisena listalla oli juurikin punajuuri

FYI - ja en todellakaan ole nirso tai ruokarajoitteinen, päinvastoin. Mutta rödbit on vahva poikkeus

1 tykkäys

Eikös tuo ole vähän sama asia kuin että Tapparan kannattaja ilmoittaisi inhoavansa porkkanaa…? :slight_smile:

Nojoo, mutta erittäin samaa mieltä punajuuresta. Jonkinlainen anti-ruoka, jossa haju, maku ja väri kaikki ovat vastenmielisiä. Jos unohdan pyttipannua tilatessa mainita sen “ei punajuurta”, niin syömättä jää se punaiseksi värjäytynyt osuus. Vaikka olisi kuinka hyvää pyttipannua.

Abu Fuadin kebab -liha ja punainen kastike on siirtynyt kaupan valikoimiin:

– Pikku hiljaa on täydennetty jälleenmyyjien varastoja. Hakametsän jäähallissakin näitä on ollut tarjolla neljän pelin ajan. Palaute on ollut hyvää ja kysyntä kovaa, kertovat Teivon Lihan yrittäjät Jorma Tönnig ja Tomi Tönning

Onkohan joku napannut mukaan? Kehuvat, että maistuu samalta kuin alkuperäinen. Mahtaako vielä saada Hakametsästä?

1 tykkäys

Nyt Beyond Burgerille on tullut suomalainen kilpailija/ rinnakkaistuote Poutun Muu-burger, joka on suunnilleen puolet halvempi kuin Beyond Burger. Poutun Muu-burgerissa on myös pääaine herne kuten Beyondissa ja samansuuntaista on muukin sisältö.

Eilen testasin Muu-burgeria ja kyllä nyt ikävä kyllä pohjalla oli vertailukohtana Beyondin mehevä maku. Jos Muu-burger olisi tullut ennen Beyondia, niin se varmasti maistuisi maukkaammin kun ei olisi vertailukohtaa. Kun Muu-burgerin maustaa hyvin, niin ihan ok on.

Tämän hetkinen oma “lihakorvike”-ranking pisteet:

Beyond Burger 5+/5 (eli siis parempaa kuin aito liha)
Muu-burger 3/5
Härkis 0,5/5
Nyhtökaura 0,4/5

Tätä olen aina ihmetellyt. Sen verran paljon on tullut hotelliaamiaisia syötyä ja joka kerta saa ihmetellä naapuripöydän mättöannoksia jotka jää syömättä.

5 tykkäystä

Hyvä nosto aiheeseen, josta ei juuri meuhkata :point_up:

Suomessa ruokaa heitetään roskiin 450 miljoonaa kiloa vuodessa (v. 2016) ja luku lienee kasvamassa vain. Eli yli 80 kg/asukas. Jos nyt mietitään vaikka lihan kulutuksen vähentämistä, niin 10 - 20 % voitaisiin vähentää pelkästään minimoimalla jäte.

Ruokaa ei arvosteta, olemme tottuneet yltäkylläisyyteen ja mässäilyyn. Paras ja helpoin ekoteko (sekä suurin kiitos kokille) on tyhjäksi syöty lautanen.

22 tykkäystä

Tämä on niin täysin totta kun olla ja voi. Tehtiin perheenä “uudenvuoden lupaus” että minimoidaan ruokajäte. Tätä ollaan sitten koko vuosi yritetty toisillemme muistutella. Toimii ja konstit ovat helpot. Meillä tehdään paljon ruokaa itse ja tietysti ostetaan isoimpia pakkauksia mitä on tarjolla. Näin myös helposti tulee, varsinkin lapsilla, kyllästyminen eli “taas samaa ruokaa” jupina. Vaan ei tarvitse tulla. Puolet j.lihasta keittoon, puolet kastikkeeksi. Sama homma lohen kanssa, osa keittoon ja osa uuniin. Kasslerista pihvejä ja nyhtöä. Putkilihaa menee suomalaiselle loputtomasti ja kaikilla tavoilla valmistaessa. Puhumattakaan kauden kasvikset ja juurekset, on todella helppo tehdä eri variaatioita. Parasta lasten mielestä on lisääntynyt pizzan ja pyttipannun valmistus kun jämät ei mene roskiin. Hieman häpeällisesti myönnettävä että ainoastaan leivän roskiin menoa ei olla saatu täysin kuriin. Se on meille tuoretuote, ajoittain kulutusta on vaikea ennakoida ja tulee ostettua liikaa.
Lopulta hävikin vähentäminen on vain tahtotila kysymys.
Paljon kirjoitellaan siitä että ruoka on kallista. Onko? Suomalaiset eivät ole koskaan käyttäneet näin pientä osuutta bruttotuloistaan ruokaan. Väitän että tästä kertoo myös se että sitä on varaa heittää näin kohtuuttomasti roskiin.

5 tykkäystä