Meilläkin on koetettu saada leivän hävikki nollaan. Nyt näyttää varsin hyvältä. Vaalea leipä on suurin ongelma, mutta vähennetään sen ostamista. Ja enemmän on alettu ostamaan vain kohtuullinen määrä sämpylöitä. Niiden kulutus on jotenkin helpompi arvioida. Ja jos yhtenä iltana ei ole vaaleaa leipää, niin mitä sitten.
Tumma leipä taas ajoissa pakastimeen! Varsinkin joku Puikula ruisviipaleet yms. vaan paranee mikrossa lämmitettynä. Tuo onkin yllätys, että kunnolla lämmitettynä on parempaa kuin kaupasta juuri tuotuna. Pakastaminen toimii myös sämpylöiden kanssa, mutta muuten moni vaalea leipä ei siihen systeemiin sovi. Ne pitäis sulattamisen jälkeen paremminkin paahtaa yms. Muuten tulee vaan turhaan löysää ja kosteaa massaa.
Jos reikäleipänä laittaa pakkaseen, niin melkeinpä kannattaa leikata valmiiksi pienemmiksi palasiksi, ettei tarvitse koko leipää ottaa ja sulatella kerralla.
Mulla on eräs kaveri, joka laittaa leivän heti pakkaseen kauppareissun jälkeen. Enää en ihmettele, niin helppoa lopulta se käyttäminen sieltä sitten on.
Aikamoinen luku tuo vuosittainen yli 80 kg per hlö ruokaa roskiin Suomessa. Tässä juuri lueskelin, että “leveästi” kuluttavat amerikkalaiset (USA) syövät vuodessa per hlö keskimäärin ruokaa 905 kg. Tästä meijerituotteita 286 kg, lihaa 86 kg ja hedelmiä 124 kg. Tulee tietysti mieleen, että onko tuossa hävikki mukana vai onko määrät todella vatsaan asti päätynyttä ruokaa. Melkoinen syömäri ihminen kuitenkin on.
Tässä opettavainen esimerkki ravintolamaailmasta. Opettele kasaamaan aamiaislautasesi… kokemus auttaa.
Vielä siitä leivän jemmaamisesta pakastimeen. Tumman leivän kanssa se toimii hyvin, mutta kuten aiemmin totesin, vaalean kanssa ei niinkään. Nyt on jatkettu kokeiluja vaaleiden sämpylöiden kanssa.
Ja varsin hyvin onnistuu, kun sämpylöitä ei kuumenna liikaa mikrossa. Meillä yksi iso sämpylä sulaa ja lämpiää sopivasti mikrossa, esim. 1 min ja 40% teho. Sen jälkeen sämpylä leikataan halki ja laitetaan leivänpaahtimen lisälaitteeseen, sämpylätelineeseen. Aika simppeli rautalankaviritelmä, joka asettuu paahtimen päälle hieman niiden slottien yläpuolelle. No, niin nyt sitten saadaan niin hyvää ja rapeaa sämpylää ettei ikinä! Sopivalla asettelulla sämpylän leikkuupinnat ovat mukavan paahtuneet ja rapsakat.
Suosittelen proseduuria, mutta eihän näin seitsemää veljestä tai koko kentällistä ruokita.
Suosittelen kokeilemaan ruisleipää extra rapeaksi paahdettuna. Mielellään voita, mutta muukin leipärasva käy, päälle. Sitten tomaattiviipaleita ja niiden päälle kevyesti/maun mukaan suolaa. Avot!
Pakko välttää. Lähinnä tarkoitin sitä, että mistä herneproteiini koostuu ja miten paljon sisältää hernettä ja missä muodossa? Onko käsiteltyä hernettä vai raakaa hernettä?
Jos herne aiheuttaa allergisen reaktion, ei varmasti voi käyttää herneproteiinia, koska allergian aiheuttaja on proteiini. Jollain tapaa herne on käsitelty, että siitä saadaan proteiinit erotettua, miten, ei aavistustakaan.
Herneproteiini
Ravintosisältö/ 100 g:
Energiaa: 410 kcal
Proteiinia: 83 g
Hiilihydraatteja: 6 g, josta sokereita 0 g
Rasvaa: 6 g, josta tyydyttyneitä 0 g
Ravintokuitua: 2,2 g
Natriumia: 0,9 g
kuivattu herne
Energia kcal
244,9 kcal
12 %
Energia kJ
1 025,2 kJ
Rasva
1,6 g
2 %
Tyydyttynyt
0,1 g
1 %
Kertatyydyttymätön
0,3 g
1 %
Monityydyttymätön
0,5 g
3 %
Hiilihydraatti
27,2 g
11 %
Sokeri
2,8 g
6 %
Proteiini
19,4 g
19 %
Suola
0,0 g
0 %
Kuitu
20,0 g
80 %
Eli herneproteiinissa yli nelinkertainen määrä proteiinia ja muuta vastaavasti huomattavasti vähemmän.
Koostumus rakentuu luonnollisista uutteista ja terveellisistä yrteistä ja kasveista kuten aralehti, musta tee, sitruuna, kardemumma ja eukalyptus. Juomavalmistaja Aqualife käyttää edelleenkin alkuperäistä reseptiä Baikal juoman valmistukseen. Tärkeimpänä on säilyttää merkin pitkän historian arvokkuuden ja nostaa se korkealaatuisten tuotteiden tasolle.
Pakko oli kokeilla, kun kuulosti ja näytti niin jännältä, mutta olipa kamalaa litkua. Veikkaisin maistuvan niille, jotka tykkäävät yskänlääkkeestä. Ei siitä hyvänmakuisesta harakkayskänlääkkeestä, vaan niistä mitkä maistuu tosi pahalta.
Pakkohan se oli Frex™ testata. Olisikohan lajike ollut soraya. En ole varma. Keitettynä, vähän suolaa päälle.
Ei käynyt kuten kriitikolle Rottatouille-elokuvassa; kamera-ajo silmään ja flashback mummolaan. Peruna on hyvää ja maukasta, muttei ehkä tajunnanräjäyttävää. En itkenyt. Paitsi vähän. Kannattaa kokeilla. Pirkkalan Citymarketissa kilohinta taisi olla jotain yli 2,50, mutta alle 3.
Pikkuisen vaihtelua perunoiden popsimiseen. Tässä yksi hyvä vaihtoehto: Hasselbackan perunat! Resepti lyhykäisyydessään löytyy monelta muultakin keittiösivustolta. Mutta tässä yksi tarinapainotteinen.
Edit. Tämä resepti on ehkä parempi. Tasaus perunan alapinnalta ok ja kaksivaiheinen paisto. Näin varmaan ei ainakaan alapinta jää raa’ahkoksi, mikä on suunnilleen ainoa vaara.
