Asiat ja ihmiset, jotka vi... harmittavat


#3141

Onhan se niinkin, mitä sitä nyt turhaan opiskelemaan.


#3142

Laitetaan nyt tähän ketjuun. YLE antanut potkut Jari Korkille.

Olen seurannut ja tykännyt Korkista jo radio 957:n alkuajoista. Yksi parhaita toimittajia Suomessa, Ylen aamut oli mielenkiintoisia aina kun Korkki oli toimittamassa. Enää ei tarvi niitäkään katsoa. Teki esim ylivoimaisesti parhaan haastattelun Jussi Halla-Ahosta jonka olen kuullut.

Yle ei kommentoi mitenkään Korkin irtisanomista, että vaikea tietää mikä on taustalla.


#3143

Tuossa pätkälla (joka kannattaa myös ehdottomasti katsoa alusta loppuun) heittää aika timanttista settiä eduskunnasta ja pystyy velä pitämään naaman peruslukemilla. :laughing:
Eiköhän noin pätevä kaveri vielä töitä löydä.


#3144

Työelämässä on monia asioita, jotka pistävät todella vihaksi. Monesti tehnyt mieli avautua ihan huolella niin täällä kuin työpaikallakin. Yhteinen tekijä näille asioille on: Ihmiset.

Kaikenlaista on myös tullut vuosien varrella nähtyä, kun on ollut n. 10 eri työnantajaa ja 20 eri esimiestä. Voisi avata aiheesta “veemäiset asiat työpaikalla” oman ketjun, mutta sitä ei lukisi erkkikään.


#3145

Ei oikein googlaamalla huhujakaan. Juorut viittaisivat ’yleisten syiden’ suuntaan mutta voinee olla ihan henkilökoht. juttua tässä tapauksessa.


#3146

18 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Polkupyörävarkaudet


#3147

No nyt… prkl… vi… harmittaa…

Tuli soitto Telialta että: “Olet osallistunut Viides ketju-kilpailuun ja sinut on arvottu voittajaksi! Voitit päivän Tapparan matkassa! Mites sulle sopii toi 17.-18.11. viionloppu? Lauantaille on koko päiväksi ohjelmaa sekä matkat ja liput Ässät - Tappara -peliin sekä yöpyminen hotellissa sinulle ja kahdelle kaverillesi”.

Jee! :smiling_face_with_three_hearts: Täähän kuulostaa hyvältä… paitsi että kyseinen viikonloppu on meidän agilityseuran kisaviikonloppu jossa mulla on pakollinen talkoovuoro molempina päivinä (toisena päivänä olen myös vastaavana koetoimitsijana). Talkoilijatkin ovat kortilla niin ei ole mitään mahdollisuutta jäädä pois. Ja tietysti tämä arvonta koski vain ja ainoastaan tätä Ässät - Tappara -peliä. Voihan kyynel…

:cry::cry::cry:

Voitinpahan arvonnan vaikken pystykään palkintoa lunastaamaan… hipitihei vaan :smirk:


(turunseutulainen Tapparalainen ) #3148

Posin kautta!! Onneks sentään voitit. Mä en voita koskaan missään arvonnassa!


(Jarkko Mäkinen | Titta på ylähylly!) #3149

Pystyisikö palkinnon lunastamista siirtämään? Olisit palkinnon ansainnut ja voisit mainostaa forkkaakin telkkarissa. :wink:


#3150

Ei pystynyt… se oli ainoastaan tohon Ässät - Tappara -peliin :frowning_face:


((nimi muutettu)) #3151

Voiko palkintoa lahjoittaa jollekin toiselle, vai onko se henkilökohtainen?


#3152

Ei ainakaan vaihtoehdoksi antanut tälläistä. Ilmoitus tuli siis puhelimitse ja kun ei ajankohta sopinut mulle niin sanoi että arpovat sitten uudestaan jollekin muulle Viides ketju -osallistujalle.


(No joo. Kova peli.) #3153

Pitkä teksti, mutta lukemisen arvoinen. Kopioitu FB:stä. Kirjoittaja ei välttämättä halua nimeään kovin julkiseksi, joten jätän hänet tässä mainitsematta. Huominen ei välttämättä ole jokaiselle isälle helppo päivä.

ISÄNPÄIVÄ HENKISEN VÄKIVALLAN UHRINA

Isänpäivän odottamisen tulisi olla jokaiselle isälle ja lapselle mukava asia. Näin ei kuitenkaan aina ole.

Isänpäivän lähestyminen saattaa olla, taas kerran, se synkkä aika vuodesta, jolloin miestä koetellaan.
Kiusa tiivistyy, puukkoa väännetään haavassa ja ehtoja sanellaan: kaipuu ja ikävä kuristavat isän kurkkua…Saanko nähdä lapseni? Saanko edes kuulla hänen äänensä? Mihin pitää tänä vuonna taipua, kuinka paljon nöyrtyä ja kuinka paljon anella?

Toisella isällä on edessä harmaa, pystysuora seinä, vuosi vuoden jälkeen: täysi radiohiljaisuus. Missä lapseni on? Kenen kanssa hän viettää isänpäivää?

Tärkeintä on se, että mieheen sattuu: kolahtaa kunnolla…tietää kenen kanssa on tekemisissä. Kostoa, hallitsemista ja manipulointia.

Rakastetusta kumppanista matka ikäväksi ihmiseksi, jolle kostetaan vuosi vuoden jälkeen riistämällä yhteys omaan lapseen, on monen miehen arkea. Kukaan ei ennalta usko näin käyvän, ja jos kuulee tällaisen tapahtuneen, puistelee päätänsä epäuskoisesti. Ei voi olla totta! Ei kunnolliselle isälle voi koskaan niin käydä! …Kunnes kohdalle osuu.

Osa isistä ei ole nähnyt lapsiaan sitten vauvavuosien, toinen tapaa kerran kahdessa viikossa ja kolmas puolivuosittain, jos onnistaa. Yhdelle on määrätty valvotut tapaamiset, lapsen ja isän tulisi kyetä ylläpitämään normaalia suhdetta keinotekoisessa tapaamispaikassa valvovien silmien alla.

Vieraannuttaja haluaa omia lapsen itselleen ja päättää kuka lapsen elämään kuuluu. Kyse ei ole mistään mitä isä olisi tehnyt tai jättänyt tekemättä: vaan puhtaasti äidin halusta poistaa isä lapsen elämästä. Ja jos tämä ei onnistu hyvällä, se usein onnistuu pahalla…

Kyse on vaietusta ja vakavasta asiasta, joka nakertaa yhteiskuntaamme pinnan alla. Kyse on epätasa-arvoisesta suhtautumisesta vanhemmuuteen: isän vanhemmuus tapaa jäädä arvoltaan toissijaiseksi. Eikä kyse ole yksittäistapauksista. Lähes jokaisen ystävistä tai työkavereista paljastuu, jos ei ihan vierestä, niin pienen matkan päästä, taas yksi isä, joka ei saa toteuttaa vanhemmuuttaan kuten haluaisi. Sama kertomus toistuu ja toistuu…

Ja kuten niin monesti käy, asia halutaan piilottaa ja maalata ”sopivammaksi”: kysehän on kahden tasaveroisen aikuisen välisestä epäsovusta! Sovitellaan, paijaillaan ja täytellään lomakkeita…Pakotetaan ”sopuun”. Ei! Tässä ei todellakaan ole kyse erokriisistä tai epäsovusta…jostain paljon, paljon vakavammasta! Kyse on likaisesta pelistä ja rakenteista, jotka mahdollistavat sen.

Kyse on väkivallan mallista, jossa lapsi on sellaisen vanhemman hallussa, joka ei tunnusta lapsen oikeuksia ja rikkoo lasta vastaan. Tässä väkivallan muodossa aikuinen kietoo lapsen mukaansa kostoon toista aikuista vastaan: lapsen toista vanhempaa vastaan. Lapselta kielletään mikään normaali suhde tai joskus aivan konkreettisesti täysin yhteys omaan vanhempaansa (ja sukuun).

Kaikki tämä kiedotaan vaalenapunaiseen vaippaan: on lapsen ”parasta” ajava pullantuoksuinen äiti, vastassa on ”paha”: häiriintynyt, kylmä ja kelvoton isä. Karuinta on se, että ulkopuolisille kaikki tämä näyttäytyy usein järkeenkäyvältä ja perustellulta. Sukulaiset, tutut ja jopa viranoamaiset on vedetty mukaan isoon silmänkääntötemppuun. Kukaan ei halua kyseenalaistaa, kukaan ei halua nähdä…Ja vuodet vierivät ja lapsi kasvaa yhä tiiviimpään valheiden verkostoon. Pahimmissa tapauksissa lapsi jopa itse osoittaa vihaa toista vanhempaansa vastaan, mutta ilman mitään todellista syytä siihen. Lapsi on manipuloitu pelinappulaksija lapsen mieli on myrkytetty.

Kyse on vieraannuttamisesta: se on aktiivista toimintaa, jossa lapsen ja tämän toisen vanhemman välejä häiritään ja yhteyttä estetään. Vieraannuttaminen voi lievää pahanpuhumista ja toisen vanhemman vanhemmuuden vähättelyä lapselle ja ympäristölle. Sitä voi olla lievästä hyvin vakavaan. Vakavissa tapauksissa esim. lapsen nimi on vaihdettu, lapselle on rakennettu ”uusi suku” ja kaikki isään tai isän sukuun kuuluva on poistettu lapsen elämästä.

Jokainen lapsestaan erotettu isä selviää tavallaan. Toiset eivät selviä. Tätä lukiessasi voit miettiä miltä sinusta tuntuisi ja miten selviäisit, jos sinulta riistetäisiin yhteys lapseesi. Kuinka se vaikuttaisi hyvinvointiisi? Kuinka pitkälle olisit valmis menemään, jotta yhteys lapseesi säilyisi? Ja karusti: kuinka paljon olisit valmis maksamaan, jotta saisit tavata lastasi?

Nämä satutetut isät eivät jaksa pitää meteliä, he eivät pysty aina edes kertomaan vanhemmuudestaan eivätkä kokemastaan väkivallasta…Liian paljon, liian kauan ja liikaa on tapahtunut. Kun on tehnyt kaikkensa: ja joku tulee aina sanomaan, ”että ei ikinä antaisi periksi jos olisi oma lapsi kyseessä” , ei asiasta halua enää puhua kenellekään.

Usko yhteiskunnan turvaverkkoihin, oikeuteen ja kohtuuteen…romutettu. On täysin käsittämätöntä, että lastensuojelun, terveydenhuollon ja jopa oikeuden tilaamiin olosuhdeselvityksiin (ja oikeuden papereihin) on voitu isistä satuilla ”faktoja”, jotka eivät ole totta. Oikeusturva on olematon kun vanhemmuutta käsitellään ja meno muistuttaa usein noitakäräjiä, joissa lopputulema on jo valmiiksi päätetty. Tässä vaiheessa lukija lienee jo haukkoo henkeään ja epäusko valtaa mielen. Mutta totta se on.

Yli 9 lasta 10:stä jää erotilanteessa äidin lähihuoltoon. Äiti pääsee tällöin käytännössä sanelemaan isä-lapsi-suhteen: ja pian isä saa huomata, että tapaamissopimus on käytännössä kuin kärpäslätkä, jolla voi huidella poskelta toiselle: tänä viikonloppuna saat tavata ja tänä viikonloppuna et saakaan. Mitään apua ei ole mistään saatavilla: kukaan ei puutu siihen, että äiti rikkoo lapsen tapaamissopimusta. Voiko oikeudenpäätöstä rikkoa seurauksetta? Ei kyllä pitäisi voida… Mutta käytännössä näissä yhteyksissä sitä tapahtuu jatkuvasti. Isälle jää mahdollisuus hakea oikeudesta tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa, joka on prosessina raskas ja hyvin kallis: siinä on moni menettänyt käytännössä omaisuutensa ja terveytensä.

Sinä isä, joka et tänäkään isänpäivänä tapaa lastasi, et ole yksin! Teitä on monta…aivan liian monta…

Vieraannuttaminen ja huoltokiusaaminen SEIS

Ps. Tiedämme, että niin isissä kuin äideissäkin on aidosti lapselleen haitallisia vanhempia: tämä kirjoitus ei käsittele heitä. Niin ikään tämä ei ole naisvihaa vaan hätähuuto lasten ja isien puolesta: epätasa-arvoinen vanhemmuus on suuri yhteiskunnallinen ongelma ja ihmisoikeusrikkomus, jonka tilanteeseen tulisi yhteiskunnan tiukasti puuttua.


#3154

Alkaa hieman närästää kun meidän taloyhtiössä tuntuu olevan koko ajan jotain remonttia+tarkastusta ja sen takia täytyy rampata ihmisten kodeissa.
En vaan kertakaikkiaan voi sietää että mun kotona käy vieraita ihmisiä silloin kun en ole itse kotona.:rage::face_with_symbols_over_mouth::rage:


(Varman päälle) #3155

Kohtuu sairasta toimintaa. Ymmärrän kyllä kilpaurheilun vaatimukset mutta joku roti.


#3156

Eikö noihin voi sanoa että ette tule mikäli en ole kotona? (En siis oikeasti tiedä)


#3157

Tuollaista vaihtoehtoa ei annettu.

Minä olen kuitenkin sen verran mulkku että laitan pari tallentavaa kameraa kuvaamaan.
Voi sitten illalla katsella, mitä kotona on häärätty sillä välin kun ei olla oltu kotona.
Luonnollisesti laitan ilmoituksen kameravalvonnasta näkyviin.


#3158

Ihan oikein. Ja googlasin kun jäi nakertamaan:

“Hätätilanne tai pakkotila oikeuttaa asuntoon menemisen ilman osakkeenomistajan ja asukkaan suostumustakin. Tällainen voi olla esim. tulipalo tai vesivahinko.”


(【ツ】) #3159

Laita vain oveen varoitus isosta koirasta, joka ei purematta niele luvattomia asunnon tarkastajia :poodle:

Taustalle myös sopiva nauha ääniefektejä päättymättömällä loopilla :smile:

Tuo tuli vain mieleen, kun omassa kämpässäni ilmanvaihtolaitteet filtterin -vaihtajat laittavat ennakkoon lapun, jossa ilmoittavat koska tulevat ja kysyvät mahdollisista koirista.

Se hieman ärsyttää, kun miltei joka kerta käynnin jälkeen saa jotain korjata. Jos ei muuta niin mustat sormenjäljet.


#3160

Täälläkin tämä on tuttua. Tosin itseäni ei sinänsä kyllä haittaa, jos käyvät, mutta se tapa, jolla käyvät ärsyttää enemmän. Viime vuonna tehtiin kämppään joku ilmanvaihtotarkistus koko taloyhtiöön ja tästä ilmoitettiin asiallisesti ennakkoon.

Ilmoitettiin tosin ensinnäkin väärä päivä ja se, mistä suunnasta aletaan asuntoja käydä läpi. Vielä parempi oli se, että aikaisintaan kello 9:00 aamulla. Noh seuraavana päivänä soi ovikello 7:45 KERRAN. Olin suihkussa ja ihmettelin, että mitä joku naapuri sekoilee. En reagoinut ovikelloon mitenkään. No n. 15 sekuntia soitosta ovi aukesi “ILMASTOINTITARKISTUS HUOMENTA!” ja äijät vaan käveli suoraan sisään kämppään heti. Ei mitään ylimääräistä huhuilua, että onko täällä ketään. Huusin suihkusta, että eikös teidän pitänyt tulla ylihuomenna ja vasta yhdeksän jälkeen ja vastaus kuului “TÄÄ ON NOPEASTI HOIDETTU, EI HÄIRITÄ MITENKÄÄN.”

Lähti vähän tiukkasanaista palautetta. Toki itsekin nyt nykyisessä työssä olen ymmärtänyt sen, kuinka haastava laji on viestintä. Jos viestintä onnistuu asiakkaalle siten kuin se homma oikeasti menee niin ollaan pitkältä, mutta aika usein silloin sisäinen viestintä pettää aivan täysin. Lähes jokaisessa tilanteessa jomman kumman osapuolen informoiminen on jäänyt vajaaksi: joko asiakkaan tai sitten oman henkilökunnan. On kohtalaisen noloa esim. nykyisessä työssäni lähteä tekemään vianrajausta, kun asiakas tietää alueella tapahtuvista remonteista tiedotteidemme ansiosta enemmän kuin minä.