Nykyisillä koronarajoituksilla ei kai ole muuta perustetta kuin terveydenhuollon kantokyvyn turvaaminen.
27.12. Yle:
Koko pandemian ajan tärkeintä on ollut se, että terveydenhuollon ja tehohoidon toimiminen turvataan, sanoi johtaja Mika Salminen Ykkösaamussa tänään.
Kantokyky on käsittääkseni kiinni ainoastaan osaavasta henkilökunnasta. Hengityskoneita ja vuodepaikkoja kyllä riittää. HUS avasi koronapotilaille juuri oman sairaalankin.
Tästä päästään siihen, että miksi osaavaa henkilökuntaa ei ole hankittu lisää esimerkiksi täydennyskoulutuksin. Pari vuotta on ollut aikaa reagoida.
Sairaaloissa nousukäyrä potilasmäärissä on ollut jyrkkä, mutta tehohoidossa on pysytty pidempään 60 potilaan tuntumassa.
10.1. HS:n koronakatsaus:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) maanantain tietojen mukaan sairaalassa on 620 potilasta. Määrä on kaksinkertaistunut kahdessa viikossa. Kaksi viikkoa sitten sairaalassa oli 306 potilasta.
TEHOHOIDON tarve sen sijaan on THL:n tietojen perusteella pysytellyt suhteellisen tasaisena. Maanantaina THL:n mukaan tehohoidossa oli 60 potilasta. Kaksi viikkoa sitten tehohoitoa tarvitsi 58 potilasta.
17.1. HS:n koronakatsaus:
SAIRAALASSA olevien koronapotilaiden määrä Suomessa on jatkanut jyrkkää kasvua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) maanantain tietojen mukaan sairaalassa on 701 potilasta. Kaksi viikkoa sitten sairaalassa oli 398 potilasta.
TEHOHOIDON tarve on THL:n tietojen perusteella kasvanut edelleen. Maanantaina THL:n mukaan tehohoidossa oli 63 potilasta. Kaksi viikkoa sitten tehohoitoa tarvitsi 53 potilasta.
19.1. Ylellä:
Viikko tästä eteenpäin näyttää, mihin suuntaan epidemiatilanne kehittyy ja tarvitaanko lisätoimia, arvioi HUSin Markku Mäkijärvi
Sairaalapotilaiden määrä HUS-alueella laskenut, mutta tulkinta voi olla ennenaikainen.
Tilastojen valossa HUS-alueen sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä näyttäisi olleen korkeimmillaan noin viikko sitten. Siitä määrä on tullut jo reilusti alaspäin.