Itellä kans synergiaetuna toi sänky työpisteen vieressä niin pääsee välillä pitkäkseen venytteleen paikkoja kun istuminen alkaa puuduttaan.
Kieltämättä ihan mielenkiintoinen kokemus, kun täysin tulee etänä hommia tehtyä. Sinänsä ei itselleni siirtymä ollut kovin paha. Opiskelijana ja sittemmin jatko-opiskelijana on tullut kotona viriteltyä työpiste siihen malliin, että pidempikään tuokio näytön äärellä ei ole ongelma. Ei tarvitse työläppärin näyttöä tuijotella, vaan koneen voi lyödä parempaan monitoriin kiinni. Ergonomiakin on kohtuullisessa kunnossa.
Vuorokausirytmi tässä on toki hieman muuttunut, kun työmatkat eivät enää luonnollisesti rytmitä päivää. Tauot ja lounaat kuitenkin tuntuvat selkärangasta tullen asettuvan “toimistoarjen” opettamiin muotoihin. Toisaalta “toimisto” tuntuu normaalien aikataulujen mukaan olevan töissä, vaikka toimistolla ei kukaan olekaan. Hyvä näin. Helpottaa huomattavasti työhön ja toisaalta vapaa-aikaan asiallisesti orientoitumista. Pysyy pääkin kasassa, vaikka tuttujen neljän seinän sisällä viettää aikaa merkittävästi normaalia enemmän.
Itselleni suurin totuttelun aihe on ollut äänimaailman muutos. Suhteelliseen vilkkaaseen avokonttoriin ja sen jatkuvaan taustahälyyn on ehtinyt tottua. Siihen, että vähän koko ajan oli juttelemassa joko neuvoja pyytäen tai antaen, tai vain kuuli sivusta muiden keskustelua. Avokonttorissa on kuitenkin jonkinlainen jatkuva vuorovaikutus käynnissä, jatkuva hälinä ympärillä. Nyt ympärillä on vain oman kämpän rauha, ja jatkuva taustahäly on vaihtunut Teamsin vilkkumiseen. Eikä siinä, ei se varsinkaan keskittymisen kannalta ole huono asia. Teamskin on kohtuullisen pätevä kanava ajatusten vaihtoon, joten ei sitäkään jaksa liikaa moittia.
Toisaalta jotenkin on äänen puutetta tullut korvattua musiikilla. Vaihtelevissa määrin rock-musiikki pitää elämää yllä myös muuten niin hiljaisessa kotitoimistossa. Hyvään musiikkiin taustahälynä tottuminen hieman huolestuttaa. Miten siihen avokonttoriin äänineen taas tottuu, kun musiikista on ehtinyt jo pidempään nauttimaan…
Yli miljoona suomalaista on nyt siirtynyt etätöihin. Tämä vastaa noin 76%:ia työväestöstä.
– Suomeen on odotettavissa ihan mieletön etätyöbuumi ja digiloikka. Voi ennustaa, että työelämä tulee muuttumaan melko pysyvästi, kun yli 300 000 ihmistä aikoo jäädä etätöihin koronan jälkeenkin. Uudet etätyötavat jäävät nyt päälle suurella osalla suomalaisia, Rahkonen uskoo.
Nelisen viikkoa kotona etänä. Kotona myös puoliso etätöissä ja kaksi pientä lasta. Päivästä kuluu paltsuissa 3-4 tuntia. Pakko istua saunassa, koska se on ainut hiljainen paikka ja saa oven lukkoon. Aamupäivän muksut yleensä jaksaa katsella TV:stä jotakin ja vastamelukuullokkeilla saa keskityttyä itse töihin. Iltapäivä menee jo sitten kaaokseksi lasten väsyessä sisällä olemiseen.
Työpaikalta kaipaan komminikaatiota. Tuntuu että on ihan pihalla mitä tapahtuu. Chatti ja telcot toki toimii. Silti avossa kuulee paljon enemmän kaikkea muutakin. Plus työpisteen ergonomiaa.
Tavallaan kiva olla hetki kotona mutta loppuis jo!
Nyt kun moni tälläkin palstalla kirjoitteleva on etätyössä niin olettehan tietoisia siittä että yrityksen lakisääteinen tapaturmavakuutus ei kata oikeastaan mitään mitä teille kotona etätöissä sattuu. Jos esimerkiksi lähdette koneen ääreltä hakemaan keittiöstä kahvia ja loukkaatte kävellessä nilkkanne. Ei vakuutus korvaa siitä aiheutuvia kustannuksia. Yritysten on kyllä mahdollista ottaa etätyövakuutus. Sitä en tiedä kuinka yleisiä ne on. Meidän firma ei ainakaan ole ottanut sellaista.
En tiedä etätyövakuutuksesta, mutta koululaisilla koulun vakuutukset on voimassa lukujärjestyksen mukaisen ajan. Jos oppilas lähtee liikuntatunnin lenkille normi koulupäivän aikana, vakuutus on voimassa, mutta jos tekee sen lenkin vasta illalla, vakuutus ei oo voimassa. Mikäli oikein asiat ymmärsin.
Toi on ihan hyvä juttu koululaisille. Mutta etätyössä siis ei perus lakisääteinen vakuutus korvaa oikeastaan mitään.
Työntekijöillä taitaa olla niin että etätyöpisteellä vakuutettu mutta muualle ei yrityksen tapaturmavakuutuksella… välittömästi työhön liittyvä toiminta on kai määrite. Ilmeisesti jos työpiste on tuoli ja pöytä, niin vakuutus alkaa kun olet istunut penkille ja loppuu just ku nouset penkiltä.
Jos haluaa lisäturvaa niin henkilö ostaa vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen tai sitten työantaja ostaa lisäturvaa. Omalla työpaikalla työantaja osti lisäturvaa.
Mitenhän tässä katsotaan työmatka…sekin on vakuutettu
Tässä tullaan tähän, että jokaisella kannattaisi olla ihan omakin terveysvakuutus, niin olisi se 24/7 suoja vakuutuksen puolesta, eikä mahdollisten irtisanomisten johdosta menettäisi vakuutusturvaa. Kukaan meistä ei enää nuorene ja mitä vanhempana otat vakuutuksen sitä suuremmalla todennäköisyydelle siinä on enemmän rajattu pois kuin nuorena otetussa vakuutuksessa.
Etätyössä ei katsota olevan työmatkaa. Eli jos käyt vaikka kaupassa aamulla ennen etätyön alkua et ole työmatkalla.
Meillä etätyövakuutus kattaa etätyön etätyöpaikassa sekä ruoka- ja kahvitaukojen aikana sekä liikuttaessa sisätiloissa tai ulkona etätyöpaikan välittömässä läheisyydessä tauolle ja pois tauoilta. Ei oo kumminkaan voimassa esimerkiksi mennessä kauppaan tai ulkoilemaan… Että näin.
Tässä Ylen juttuun linkki. Eli firmojen kannattaisi ottaa vapaa-ajan tapaturma vakuutus. Korvaa vahingot myös etätyössä. Minulla ei ole firman puolesta sellaista.
Meillä aika samanlainen, sisältyy tarhareissut vienti ja haku, kahvitauot ja lounastauko sekä ruoanlaitto itselle, tietokoneen laturin hakeminen autosta (varmaan joku muukin vastaava laite).
Aamutoimet ja aamupala ei, työajan jälkeinen vapaa-aika ei.
Lisää turvaa jos haluaa niin työtapaturmavakuutus ja etätyövakuutus muuttuu työtapaturmavakuutukseen vapaa-ajan laajennuksella.
Koronan vuoksi yleistynyt etätyö näyttää jakavan ihmiset kahteen kastiin: suurin osa liikkuu enemmän, nukkuu paremmin ja palautuu tehokkaammin, kun taas pienellä osalla liikunta on jäänyt lähes kokonaan pois ja stressi lisääntynyt.
Firstbeatilla on keväältä 8000 vuorokauden mittaustiedot, Kotisaari kertoo. Kun niitä vertaa kahden edellisen vuoden tilastoon, löytyy eroja.
Ihmiset ovat nukkuneet entistä enemmän. Arkisin unta on tullut yhtä paljon kuin tavallisesti viikonloppuisin. Myös työpäivän aikana ihmiset palautuivat koronakevään aikana paremmin kuin edellisvuosina.
Työntekijät ovat alkaneet myös liikkua tavallista enemmän, varsinkin viikonloppuina.
Toisaalta passiivisia työpäiviä, jolloin kävellään alle 1000 askelta, on paljon enemmän kuin ennen.
- Kun on päivän aamusta iltaan samoissa kodin huoneissa, on “pakko” päästä ulos. Itsellä tämä on lähes aina jotain liikunnallista.
- Koti on pienempi kuin toimisto, joten hyötyliikuntaa tulee vähemmän. Eikä ole seisomatyöpistettä.
- Konttorilla on ensiluokkainen kuntosali. Kotona pari kahvakuulaa.
Kyllä on ollut tekemistä aktiivisuustason ylläpitämisessä.
Ylen kyselyssä lähes 60% ihmisistä kaipaa toimistoarkea, mutta samaan aikaan 56% kertoo, että tulee jatkossa tekemään aiempaa enemmän etätöitä.
Entäs foorumilaiset, jotka etätöitä tekevät:
- Aion tehdä korona-ajan jälkeenkin aiempaa enemmän etätöitä
- Teen luultavasti jatkossa suunnilleen saman verran etätöitä kuin ennen koronaa
- Aion koronan jälkeen vähentää etätöiden tekemistä verrattuna koronaa edeltävään aikaan
- En osaa sanoa vielä
0 äänestäjää
Vastasin nyt sillä oletusarvolla, että etätöiden lisääminen käy esimiehelle. En näe mitään syytä, että miksi en voisi tästä eteenpäin tehdä vaikkapa yhtä päivää viikossa etänä, koska etäily on onnistunut nyt jo maaliskuun puolivälistä asti.
Tää on jotenkin tosi jännä homma. Itse tuntuu työnteko tehokkaammalta toimistolla. Osaksi siksi, että siellä on tulostimet/skannerit ja postitus, joita työssäni tarvitsen. Lisäksi tykkään tehdä töitä isolla näytöllä, en pelkällä läppärillä. Työt onnistuu etänä, mutta mielummin toimistolla.
Me saatiin jo esimieheltä lupa tehdä enemmän etätöitä jatkossa, muttei kuitenkaan kokonaisia viikkoja kerrallaan. Olen nauttinut introverttinä oman kodin rauhasta ja omasta työnteon kontrollista suuresti.