Kovat on pääsyrajat nykyään lukioihin Tampereella. Silloin kun itse lukioon siirryin, niin muistaakseni korkein oli Rellun 8,6, eikä yli kasia vaadittu kuin olikohan viiteen kouluun. Tai sekin on vähän niin ja näin, kun tykkiin kai olisi tarvinnut jotain päälle ysiä ilman pöhinäpisteitä. Johonkin Hervantaan ja Kaarilaan ei kait olisi juuri seiskaa kummoisempia tarvinnut. Mutta kovia ovat nyt ja varsinkin Norssi hämmentävän korkea. Siis korkeita noin niin kuin suhteessa omaan historiakäsitykseeni, en tiedä onko peruskoulu nykyään vielä vahvemmin pelkkää laulua ja leikkiä.
3 tykkäystä
Voisko joku avata tätä?
Tampereella noita rajoja nykyään nostaa (artikkelista lainaten):
Tampereen lukioihin haetaan eri puolilta maakuntaa ja muualta Suomesta. Tänä vuonna Tampereelle pyrki 763 ulkopaikkakuntalaista. Yhteensä lukioihin valittiin 1680 uutta opiskelijaa.
Koska kovat keskiarvorajat ovat tietenkin kaikille edellisiltä vuosilta tiedossa niin tod.näk. suuri osa ulkopaikkakuntalaisista hakijoista ovat sellaisia, jotka edellisvuosien rajojen perusteella odottavat pääsevänsä sisään.
Kataisen ja Stubin todella surkeat matematiikan numerot on kyllä mietityttänyt. Ei kait valtionvarainministerin pestissä laskuopista haittaa olisi? Joskus mietin, oliko Stubinn “sori siitä” sammakot huolimattomuutta, vaiko vaikeutta käsittää prosenttilukuja…
Sen suosiota kasvatti joku hevoslinja. Eli ratsastusharrastuksen pysty yhdistään koulunkäyntiin.
1 tykkäys
Hevoslinja on ollut Ruoveella, niin kauan kuin vain muistan. Vuos tai pari sit tuli e-urheilu-, ja lääkislinja.
Mut toi heppalinja on kyä valtavan iso asia Ruoveen lukiolle. Mun abiluokalla varmaan puolet oli sillä linjalla.
1 tykkäys
Erikoista on se, että Ruoveden lukiossa on oppilaita yli 30 kunnasta, vaikka on melko pieni lukio(uusia opiskelijoita oli valittu 42).
2 tykkäystä
Joo, sitä se munkin aikana oli. Ns. syntyperäisiä ruovesiläisiä oli murto-osa. Porukkaa oli myös jonkun verta naapurikunnista. Porukkaan mahtui myös mm. Hämeenlinnasta tullut.
Millaisiahan osaajia valmistuu noin kivikaudelle juuttuneista tiedeyhteisöistä? Ihan ei ole tätä päivää kyttäyskulttuuri.
Eiks tää ole samassa sarjassa joissakin kaupoissa näkyvän “Avattu kassi on luottamuspassi” -sloganien kanssa. Paradoksi on siinä, että tässähän on nimenomaan kyse sen puutteesta eikä sen lisäämisestä 
Eikös luottamus kuitenkin ole sitä, että uskot jonkun asian olevan niin kuin joku kertoo sen olevan.
1 tykkäys
Koska tunnut olevan asiantuntija, niin voisiko valistaa tietämättömiä miten tentit olisi pitänyt hoitaa?
1 tykkäys
Eikös tuossa artikkelissa listatut toimet ole aika hyviä vaihtoehtoja:
- suunnittele sellaisia kysymyksiä, joissa ei ole suoraa apua muista - suosi esseevastauksia.
- suosi lähdeaineistoon perustuvia kysymyksiä ja vastaukset löytyvät annetusta aineistosta
Yliopisto on sen tasan laitos, että ihmettelen ylipäätään, mitkä tiedekunnat vielä haluavat jotain “rasti ruutuun” -vastauksia. Eiköhän osaaminen mitata soveltamis- ja tiedonkeruukyvyillä. Se, minkä voit luntata parhaiten on tietysti äärimmäisen tarkat yhden vastauksen kysymykset, jotka ovat jo oikein tai väärin. Tällainen ei oikein ole tämän päivän opetusta.
1 tykkäys
En ollenkaan viitannut tenttikysymyksiin, vaan tenttien valvontaan!
Tampereen yliopistohan näytti esimerkillistä mallia, sillä hyväksyttyjen suoritusten määrä kasvoi muistaakseni n. 30 %:ia viime vuotiseen samaan ajankohtaan nähden. Mistähän mahtoi osittain johtua?
Korona siis paransi opiskelijoiden tenttien läpäisyä huomattavasti ja samalla yliopiston tulospisteitä.
Todella hienoa.
Samalla kuitenkin hiipii mieleen pieni epäily, ettei kai tämä vaan johdu osaltaan uusista tenttimistavoista, mutta toki tämä on ilkeämielistä.
2 tykkäystä
Niin miksi niitä tenttejä valvotaan? Jos kysymykset on tehty oikein ja virtuaalisella alustalla on rajoitettu aika tehdä tentti niin kuinka paljon ylimääräistä aikaa siihen on silloin varattu, jos ehdit luntata jokaisen oikean vastauksen jostain muualta? Jos kysymykset ovat hyviä ja oikein tehty niin se valvottu virtuaalinen ympäristö riittää ihan loistavasti valvonnaksi.
TTY/TY ei lähtenyt yrittämään “virtuaalivalvontaa” juuri niiden syiden takia, miksi nyt jotkut yliopistot ovat “kusessa”.
Tämä taas selittää valitettavan selkeästi miksi tuli niin hyviä oppimistuloksia!
2 tykkäystä
Tenttihän on oppimistapahtuma, jossa on tarkoitus palauttaa mieleen oppimaansa. Lisäksi tenttikysymykseen vastaaminen, kun se ei ole monivalintatehtävä, on vähän kuin jonkin asian opettamista toiselle, joka on yksi tehokkaimpia oppimiskeinoja. Lisäksi sen perusteella jaetaan arvosanoja, joilla on nollaa lukuun ottamatta marginaalisesti merkitystä.
Ja niitä nollia ei kait kukaan oikeasti opiskeleva saa kuin isoille ryhmille vedettäviltä peruskursseilta, joiden funktio on ennemmin opiskelun(opiskeluasenteen) kuin asian opettaminen.
Ainakin itse hyödyin tämän kevään tenttijärjestelyistä sikäli, että opin enemmän ja sain luultavasti parempia arvosanoja kuin tavallisilla tenteillä. Tämä siksi, että tentit eivät perustuneet vuodesta toiseen samana säilyneeseen pienehköön kysymyspooliin, johon vastaukset ulkoa opettelemalla arvosana on jossain välillä 2…4. Tämän kevään tentteihin kului enemmän aikaa ja niissä joutui, vaikka aineistoa olikin, pohtimaan ja yrittämään ymmärtää, miten perustella vastauksensa.
Mutta mitä pitemmälle opinnoissa pääsee, niin sitä vaikeammaksi on mennyt oikean ja väärän vastauksen määrittely. Tärkeämpää on oikeat perustelut.
6 tykkäystä
Se olis kai ens viikolla sitten siirtyminen taas etäopiskeluun. En tykkää yhtään. Itselle lähiopetus on ainakin paljon toimivampi. Sinänsä vielä aika kriittisessä vaiheessa, kun juuri ennen viimeistä työharjoittelua tämä. Ja kevätkin meni miten meni.
2 tykkäystä
Joo, ei tuota etäopiskelua kukaan en halua/jaksa. Itselle riitti ainakin tuo muutaman kuukauden pätkä keväältä
3 tykkäystä
Logistiikan PT (varasto) on alkanut aika mukavasti.
Luokkalaiset sekä opettajat vaikuttavat aivan erinomaisilta tyypeiltä.
Uutta asiaa tulee hurjasti ja tänään oli jo koe Trukin käytöstä, huollosta yms.
Se meni hienosti itselläni läpi, koe oli melkoisen tulkinnanvarainen - vaikkakaan ei järin vaikea. Tosiaan, itsellähän on täysin uusi asia kategoria “ajoneuvot”, joten kyllä tässä hieman maanantaina alkava trukin käyttö jännittää. Uskon selviytyväni kuitenkin hyvin täysin uudenlaisesta haasteesta. Kuulemma trukilla ajoa, huoltamisia ja työskentelyä on riittämiin - joten ei paniikkia tai häpeää.
Sanotaan, että aikaisemmista koulutuksistani näyttäisi olevan suuri hyöty opintoihin.
Hyvältä näyttää, vaikka jännittää.
9 tykkäystä
Kerrotaan nyt tännekki.
Meni se huomattavasti paremmin kuin ikinä osasin olettaa! Kokeilimme tänään neljää erilaista trukkia, ainoa jonka kanssa oli itsellä selviä vaikeuksia oli mastotrukki. Sekin lähti ihan hyvin käyntiin, mutta hetken kuluttua löysin itseni hyllyn vierestä 
ja haarukat tuossa välineessä olivat turhan äkäiset.
Alkukankeuksien jälkeen molemmilla isoilla trukeilla osasin ihan hyvin liikkua paikasta A paikkaan B ja uskaltauduin lavetinkin alatasolta ottamaan ja siirtämään, pari kertaa tötsänkin vedin ongelmitta ympäri.
Riittää ihan hurjasti toki tatsin hakemista, ja koko homman hallintaan on vielä matkaa. Se ei ole ihan niin helppoa kuin uskoisi.
Jos mietin että tämä oli ensimmäinen kertani kun siis koskaan mitään raskasta konetta (tai motoroitua ajoneuvoa) ohjasin, niin voisin pitää köröttelyäni ihan hyvänä ja lupauksia antavana tähän alkuun. Moti on tällä hetkellä sellainen, että on alkanut ihan tosissaan kiinnostaa tämä ala.
Tämmösiä tänään, mutta hurjia juttuja - en mä kuukausia takaperin osannut edes kuvitella tämmöstä. En sitten millään.
12 tykkäystä