Jatkakaa täällä nusuttelua, kun sille on oma ketjukin. Pitäkää hauskaa. 
4 tykkäystä
Nussitaanko pilkkua? Älykkyystestit, missä Räsänen on käsittääkseni menestynyt hyvin, mittaavat yleensä lähinnä osaamista matematiikassa, hahmotuskyvyssä ja loogisessa päättelyssä, mutta toisaalta ei kerro mitään esim. ihmisen sosiaalisesta lahjakkuudesta. “Fiksuus” taas on hyvin epämääräinen ja subjektiivinen termi, mikä voidaan tietysti tulkita tarkottavan myös älykkyyttä, mutta yleensä sillä kai tarkotetaan enemmän jotain asiallista ja maalaisjärkevää ja ei-tyhmää ihmistä. Aina ko. piirteeti ei kulje käsi kädessä älykkyyden kanssa, ja varmaan moni tunteekin ihmisiä jotka saattavat olla hyvinkin älykkäitä, mutta sosiaalisesti tai muuten vaan aivan tampioita. Tai päinvastoin: fiksuja ja karismaattisia, “hyviä tyyppejä”, jotka eivät kuitenkaan “älyllisiltä” lahjoiltaan ole ihan kärkikastia.
20 tykkäystä
Suanen kysyä mikä pointtisi oli 
Käytin väärää termiä puhuessani pelaajan tuloksista älykkyysteteissä?
3 tykkäystä
Nussitaan. Yleisesti älykkyydestä puhuttaessa tarkoitetaan yleistä älykkyyttä, niin kutsuttua g-tekijää, jolla tarkoitetaan kognitiivisten kykyjen taustalla vaikuttavaa tekijää . Kognitiivisia kykyjä ovat esimerkiksi kielellinen ja matemaattinen taitavuus ja looginen päättely. Eli turha sekoittaa ”sosiaalista älykkyyttä” tähän yleiseen älykkyyteen, varsinkaan kuin ensimmäistä ei ole edes mahdollista mitata.
Älykkyydeltään Räsänen siis on top2%, kerta on Mensan jäsen.
Tässä esim. mielenkiintoinen podcast älykkyystutkija Markus Jokelan kanssa, missä keskustellaan siitä, mitä älykkyys on:
Miellän sosiaalisen lahjakkuuden yhdeksi osaksi “fiksuutta”, ja sen takia mainitsin sen tuossa.
Mertaranta äsken: “Syötöt pitää olla hyviä”.
Pari päivää sitten kuulin, kun joku virkkoi: “Me tarvitaan tehdä…”
Tässä on ns. nesessiivilause eli vapaasti suomentaen tarpeellisuuslause, jonka ominaispiirteenä on genetiivimuotoinen subjekti (syöttöjen pitää olla hyviä, meidän tarvitsee tehdä). Muutkin nesessiiviverbit toimivat samoin: minun pitää, minun tarvitsee…
Mitä väliä tällä sitten on?
No, nesessiivilauseen totaaliobjekti (syön pitsan vs. syön pitsaa) on perusmuodossa: meidän tarvitsee löytää auto. Jos subjekti on perusmuodossa (me tarvitaan löytää auto*), emme kieliopillisesti tiedä, löytääkö auto meidät vai me auton – kieliopilliset lauseenjäsenet ilmaistaan suomen kielessä kuitenkin sijamuodoin, ei esimerkiksi sanajärjestyksellä.
Minun tarvitsee tehdä on hankalampi. Tässä genetiivisubjekti ja verbin taivutus kolmannessa persoonassa ovat yhteydessä seuraavaan verbiin. Jos tarvitsemisen kohde olisi nomini, olisi lauseenjäsennys tyypillinen ja subjekti perusmuodossa: minä tarvitsen rahaa. Tämähän ei ole kuitenkaan mikään yleistettävä sääntö: esim. saada-verbi esiintyy vastaavissa rakenteissa aina subjektia vastaavassa persoonassa: minä saan käyttää puhelinta ja minä saan puhelimen. Näin ollen tuo subjektin genetiivisyys tosiaankin tulee nesessiivirakenteesta.
12 tykkäystä
Aivan liian monimutkaista. Mä käytän sujuvasti sä-passiivia enkä murehdi turhasta.
Se toki sallitaan, minäkin käytän sitä puheessa. Se on tyypillinen puhekielen piirre.
“Me tarvitaan tehdä maali” puolestaan on puhdas virhe ja ainakin omaan kielikorvaani se särähtää pahasti.
12 tykkäystä
Periaatteessa olen samaa mieltä. Finglishille on vähän erilaisia määritelmiä: yksinkertaistus, jossa mikä tahansa englannin kielen laina on finglishiä, on vähän turhan karkea. Voisin nopeasti hahmotella muutama erilaista käyttökontekstia:
- Finglish, jossa hyvä suomen kielen sana vain korvataan englanninkielisellä. Tämä ärsyttää: voin hyvin tukea ystäväni päätöstä supporttaamatta sitä. En mene brekulle vaan aamiaiselle, enkä todellakaan syö dinneriä (olkoonkin, että jotkut väittävät noiden olevan eri sanoja kuin suomenkieliset vastineensa). En edes tee tiskejä vaan tiskaan enkä ota suihkua vaan käyn suihkussa.
- Ilmaisut, joissa englanninkielinen sana tuo sellaista merkityssisältöä, jota suomenkielinen ei tuo. Näille on paikkansa, vaikka ne ovat aika harvinaisia Esimerkiksi ignooraaminen on kiva sana. Se on aktiivista huomiotta jättämistä, mikä on suomeksi ilmaistuna ristiriitaista: miten voi aktiivisesti olla tekemättä jotain? Joko sitä tekee tai ei, en voi olla aktiivisesti passiivinen.
- Ammattikieli ja jargon (joka tulee muuten ranskasta, ei englannista). Tälle on aivan selvästi paikkansa. Ammattikielessä on niin paljon erilaista spesifiä toimintaa, että suomen kieli ei vain pysy mukana. Lisäksi erilaisten ryhmittymien käyttämä kieli menee tähän. Tuo @Tapparanation toisessa ketjussa mainitsema bracket on ehkä tätä. Tavallaan kaavio toimii suomeksi, mutta se on terminä yleisempi eikä viittaa tismalleen tuohon asiaan.
Ylipäätään voitaneen todeta, että lainat ovat normaalia kielen kehitystä, joskin tämä englannin kielen lainautuminen liikkuu tällä hetkellä turbonopeudella. Kummipoikani käytti eilen sanaa siviilisota, ja kun kysyin, että mitä se on suomeksi, poika ei edes ymmärtänyt kysymystä.
12 tykkäystä
Tarkoitin tuolla toisaalla sitä, että on kielemme väärinkäyttöä mikäli joudumme googlesta katsomaan asiayhteyksiä ja sanan merkitystä.
Kyllä ihmisten pitäisi ymmärtää arvostaa ihan tätä meidän upeaa omaa kieltämämme. On ihan ok, jos käytetään järkevästi noita muualta tulleita. Kuten nyt esimerkiksi pointti.
Mutta sitten just noi brekut, dinnerit… Ärsyttää. Ja sitten vielä enemmän ärsyttää se, että tulee sanoja joita oikeasti joutuu googlaamaan.
E. Ja en todellakaan ole mikään jeesus tässä hommassa. Yritetään kirjoittaa kuitenkin niin, että ymmärtäisi mahdollisimman moni.
4 tykkäystä
Keskustelua 
. Ok, lopetan @Tapparanation kiusaamisen.
2 tykkäystä
For fuck sake ku taas luikahti vahingossa ajattelematta.
PS. aina saa kiusata. En ota nokkiini juuri mistään. Paitsi liputuksista. 
Eikö pointti nyt ole ihan suoraan suomea vaikka lähellä englantia onkin.
Point → pointti
Vai eikö @Oijennus saa käyttää finglish vihaajana edes sanaa “paperi” enää
paper → paperi
Kun nyt viilausketjussa ollaan, niin.
Papyrus → paperi
4 tykkäystä
Aikamoinen seuralegenda! Barrikadeille?
2 tykkäystä
Vai kauneimpaan? @Armas tuus ny selittää.
2 tykkäystä
Kauniimpaan tarkoittaa: siihen, joka on kauniimpi kahdesta vaihtoehdosta.
Kauneimpaan tarkoittaa: siihen, joka on kaunein kaikista.
11 tykkäystä
Käynpä korjaamassa, tänks.
2 tykkäystä
Mites tää ny menee, Reksa ja Theo eivät olleet Tapparaa edustaneet vielä saadessaan nimensä kuppiin.
Itse tarkoitin tuosa, että CV:stä löytyy edustus Tapparassa ja nimi Stanley Cupissa. Järjestyksellä ei väliä