Pilkunviilaus- ja yhdyssanaketju

Nimistötoimikunta on kokoontunut Helsingissä. Eri aikoina nimetyt puistot aiotaan nimetä uudelleen vallitsevien oikeinkirjoitussääntöjen mukaisiksi.

Yllättävän harvan tuntema kielioppisääntö – tai oikeinkirjoitussääntö – on se, että monet paikannimet tulisi kirjoittaa yhteen.

  • Töölönlahden puisto, Töölönlahdenpuisto
  • Runebergin esplanadi, Runeberginesplanadi
  • Pikkuparlamentin puisto, Pikkuparlamentinpuisto
  • Sinebrychoffin puisto, Sinebrychoffinpuisto
  • Tähtitornin vuori, Tähtitorninvuori
  • Pääskylän puisto, Pääskylänpuisto
  • Svalbo parken, Svalboparken
  • Franzénin puistikko, Franzéninpuistikko
  • Torkelplatsen, Torkelsplatsen
  • Hesperian esplanadi, Hesperianesplanadi
  • Hakasalmen puisto, Hakasalmenpuisto
  • Museon puisto, Museonpuisto
  • Nordenskiöldin aukio, Nordenskiöldinaukio
  • Humalluodon puisto, Humalluodonpuisto
  • Hesperian puisto, Hesperianpuisto
  • Topeliuksen puisto, Topeliuksenpuisto
  • Sibeliuksen puisto, Sibeliuksenpuisto
  • Tukholman puisto, Tukholmanpuisto
  • Nervanderin puistikko, Nervanderinpuistikko
  • Nervanderskvären, Nervandersskvären
  • Paasivuoren puistikko, Paasivuorenpuistikko
5 tykkäystä

Ehdottomasti hyvä juttu. Sorin aukiokin on Sorin aukio entisen kaupunginjohtajan määräyksestä, vaikka väärin meni.

5 tykkäystä

Mitäs ne eläimet tuolla bongailee?

3 tykkäystä

Bongaus sana ainakin huono. Termi tulee lintu harrastus piireistä. Ja bongaus tarkoittaa sitä että lintu harrastaja menee katsomaan jonkun muun aikaisemmin havaitsemaa lintua. Jos taas havaitsee itse linnun mitä ei ole etukäteen ilmoitettu käytetään sellaisesta havainnosta termiä sponde.

1 tykkäys

Silloin kun minä olin nuori baarimestari, niin kassakoneeseen hintojen lyöntiä kutsuttiin bongaukseksi.

2 tykkäystä

Enää

Ilman n kirjainta lopussa. Se on enää.

Enää älkää laittako n kirjainta loppuun enää.

14 tykkäystä

Kiitos tästä.

Toivottavasti asiaa ei tarvitse enään kellekkään painottaa :slightly_smiling_face:

Kun sieltä lopusta muistetaan pitää se N poissa, niin laitetaan se sinne sanoihin niiNpä ja oNpa. Ja heitetään se M sieltä pois eikä enää ikinä käytetä sitä kyseisissä sanoissa. Niinpä kaikki on tyytyväisiä.

8 tykkäystä

Olen joskus ehdottanut, että enään blokataan foorumilla samalla tavalla kuin jotkut kirosanat.

16 tykkäystä

Vanha sanonta, kuka sanoo enään, sitä lyödään nenään.

5 tykkäystä

Tietoisku: t-loppuinen imperatiivi eli käskymuoto on monikko, yksikkö loppuu n-kirjaimeen.

Eli: hän juoskoon, he juoskoot.

7 tykkäystä

Kysymyksenä uteliaalta asiaa tuntemattomalta:

eikö teoriassa ole mahdollista myös käyttää yksikössä tuota t-loppuista, soveltaen siis personaapronominin ”te” käyttöä yksilöön?

Esim. ”(Hän) tehkööt mitä haluaa!” vs ”Tehkööt mitä haluavat!”

jossa ensimmäinen soveltaa yllä mainittua ja sitten jälkimmäinen viittaa monikkoon? :sweat_smile:

Ai miten niin mulla on tylsää? :see_no_evil:

2 tykkäystä

Tarkoitatko siis, että teititeltäisiin kolmannessa persoonassa? Aika villi idea, en ole tuota miettinyt. Olen ehkä sen verran normatiivinen, että arvelisin sen kuitenkin olevan vähän liian jännittävää kielenkäyttöä.

Teitittelyyn liittyy kuitenkin se sääntö, että se jätetään vain persoonapronominiin:
Oletteko kokeillut benji-hyppyä? (teitittelyä) vs. Oletteko kokeilleet benji-hyppyä? (monikko). Tähän peilaten tuo Hän tehkööt, mitä haluaa taitaa valitettavasti olla väärin.

1 tykkäys

Selvyyden vuoksi kirjoitin “hän” ja siksi sulkuihin, että sitä siis ei lausuttaisi. Ajattelin siis vain, että olisiko se jollakin tapaa perusteltavissa, koska sitä kuulee kyllä jonkin verran. Mutta otan komplementtina sen, että kehuit ideaani villiksi - makuuhuoneessa vaniljaa ja kieliopissa kaikkea muuta. Jotkut tekee toisin päin :joy:

Ja koska meillä on täällä asiantuntija paikalla, kysyn esimerkkisi innoittamana onko tuo esim. "juoskoon/ juoskoot puhdas imperatiivi? Koska teoriassahan se nimenomaan ei käske, vaan toteaa jonkun asian mahdollisuuden tapahtua.

Katso nyt, avasit Pandoran lippaan :smiley:

1 tykkäys

Se lipas on ollut auki jo kauan!

Tästä oikeastaan sainkin kiinni, mutta en näe, että kyse olisi tästä. Arvelisin kyseessä olevan pikemminkin virheen, koska 3. persoonan imperatiivit ovat kuitenkin kielessämme aika harvinaisia (joskaan ei yhtä harvinaisia kuin monikon 1. persoonan).

Kyllä se on puhdas imperatiivi ainakin terminologisesti. Jos vertaa vaikkapa englantiin, ei tuollaista muotoa oikein edes ole (ehkä juokoon olisi vaikka let him drink tai jotain). Vertailukohtaa “kolmannesta kotimaisesta” ei oikein siis saa. Lisäksi funktionaalisesti käsky on kunnon käsky vain, kun sitä tehostetaan sormen osoittamisella ja parilla nasevalla kirouksella. Tämä toimii oikeastaan vain yksikön 2. persoonassa.

1 tykkäys

Sitä, että väitteesi teoreettisesta mahdollisuudesta Suomen palkanmaksusta on yksinkertaisesti väärin. Käytännössä se toki on hyvin epätodennäköistä. Mutta teoriassa ei tietenkään ole mahdotonta.

”Teoriassa mahdoton” tarkoittaisi kaiketi sitä, että ei ole mitään edes teoreettista mahdollisuutta asian tapahtumiselle. Sen mahdollisuus olisi siis 0%. SaiPan on teoriassa mahdoton voittaa Suomen mestaruutta 2023, mutta teoriassa mahdollinen, joskin kenties käytännössä miltei mahdoton voittaa Suomen mestaruus 2025.

1 tykkäys

NLA:ta ei ole ollut sitten 2018

Ennen Sveitsin pääsarja ja "Mestis oli NLA (National League A) ja NLB (National League B)

2018 kesällä uudistui.

Nykyään ne on kuitenkin NL (National League) ja SL (Swiss League)

2 tykkäystä

Voi olla. Kuulin ton jutun vaa kaverilta 2022 ja sit se vaa jääny mielee ku on “hauska” (nyt vissii vanhentunut) fakta minkä voi tilanteen tullen möläyttää ilmoille.

@Armas

Piti oikein erikseen kielikellosta tarkistaa, kun kirjoitin tutor ja sinä kirjoitit tuutor.

Ilmeisesti molemmat ovat ok, kunhan lausuu kahdella uu:lla?

Molemmat ovat oikein kun lisää vielä loppuun i:n.

4 tykkäystä