Jep, näin se menee. Itselläni on vajaan satasen salkku, joka sisältää osakkeita ja rahastoja. Kuukausiosto-ohjelmani on:
Lisäksi olen “kertasiivuina” ottanut vähän näkemystä megatrendeihin.
Avasin keskustelun koska kummilikka aloittaa nyt puhtaalta pöydältä ja hyviä näkemyksiä onkin tullut.
Norja-rahaston suurin on energiasektori (24,10%), mikä käytännössä tarkoittaa öljyteollisuutta. Lisäksi kulutustavaroilla on merkittävä osuus (21,31%). Nämä tuovat toki jossain määrin hajautusta verrattuna USA:han, Suomeen ja Ruotsiin. Esimerkiksi Handelsbanken USA:ssa kulutustavaroiden osuus on 11,63% ja energian 0,02%, Suomella energia 9,19% ja kulutus 4,24% ja Ruotsilla kulutustavarat 5,53% ja energia 0,93%.
Perustelen Norjan pois jättämistä juuri öljyteollisuudella, vahvalla sidonnaisuudella naapurivaltioihin, valuutanvaihtokululla ja valuuttariskillä (vrt. Suomi), ja muualle kuin Norjaan rekisteröityneiden Oslon pörssiin sijoittavien rahastojen lähdeverolla, vaikka rahasto onkin saanut verot toistaiseksi perittyä jälkikäteen takaisin.
Karsastan öljyteollisuutta sijoituskohteena. En siksi, että se olisi hiipumassa ihan lähivuosina, vaan sääntelyyn, luotottamiseen ym. liittyvistä syistä. Esimerkiksi luottoluokittaja Moody’s antaa jo yrityksille luottoluokituksia sen mukaan, miten ympäristöystävällisiä ne ovat. Toisin sanoen ei-ympäristöystävällisille yrityksille raha markkinoilla on jatkossa kalliimpaa ja tämä on vasta alkua.
Omalta osaltani sijoitan myös Seligsonin Global Top 25 Brandsiin, joka on lähes pelkästään kulutustavaroita eli ainoa hyöty Norjaan sijoittamisesta tulisi öljyteollisuudesta.
Norja-rahasto on silti edelleen hyvä vaihtoehto ja rankkasinkin sen rahastovertailussani viidenneksi.
Aika paljon tullut jo hyviä vastauksia, mutta kun @ljpp vallan tägäsi, niin jospa minäkin sitten mielipiteitä kirjoittelen.
Mun indeksipelit on aina ollut Seligsonilla, joten sieltä hankkisin tai Nordnetin kuluttomia supereita. Hajautusta ei vaan Nordnetin Supereilla saa ihan niin hyvin hoidettua.
Seligsonilla tykkää Top 25 Global Brands ja Global Pharma rahastoista. Niissä toki pääpaino jenkeissä, mutta mukana myös muualta maailmalta isoja yhtiöitä. Näiden lisäks itsellä Seligsonilla Suomi indeksiä ja Phoebus rahastoa. Phoebus onkin ainoa aktiivinen rahasto, mihin olen sijoittanut 10 vuoteen.
Jos mun kummityttö kysyis vinkkiä ni jakaisin noihin neljään, joka kk 50€/rahasto. Jos siis summa 200€/kk. Ja mitään sijoitusneuvontaahan en tietenkään anna, kuten ei kukaan muukaan.
Täällä on laskettu tuota hyvin auki. (Linkki suoraan oikeaan postaukseen)
Yksinkertaistettuna 200e kuukausierillä tuo ETF:ien kulu kannattaa maksaa jos horisontti on pitkä (>15v). Erot nyt ei ylipäänsä ihan valtavan suuria ole pienillä summilla valitsi sitten kumman instrumentin tahansa. Tärkeämpää on, että laittaa johonkin.
Pitää paikkansa. Mutta tähän kuitenkin sellainen varoitus, että näiden tarkoitus on lukita asiakas kyseiseen pankkiin. Eli kun sitä asuntolainaa sitten aikanaan taas kilpailutetaan niin pankin vaihto onkin vähän hankalampaa. Bonukset pitää myös käyttää, että niistä saa rahallisen hyödyn.
Tässä on kyllä tietenkin pointti. Aloin miettimään asiaa etenkin lasten kannalta. Heillekkin laittanut hieman kk säästöllä OP indekseihin. Itsellä ei tilipankin vaihto ole niin ajankohtaista.
OP bonukset maksetaan kyllä rahana. Niistä menee vaan silloin verot (pääomatuloa).
Moni irtisanomisilta ja lomautuksilta välttynyt suomalainen on saanut koronan aikana ennätyksellisiä summia rahaa säästöön.
Kotitalouksien säästämisaste on kohonnut nyt suurimmilleen sitten vuosien 1991-1993. 70-luvulta nykypäivään tarkasteltaessa vain tuo 90-luvun alku on saanut kotitaloudet säästämään enemmän.
Varmasti tuosta rahasta osa myös valuu sijoituksiin. Saa nähdä, minkä verran patoutunutta kulutuskysyntää laukeaa sitten, kun rajoitukset poistuvat. Moni varmasti ainakin haluaa matkustaa ja mennä elokuviin sekä ravintolaan syömään pidemmän kaavan mukaan.
Oliko muuten joku peruste sille, että miksi valita SPP eikä Nordnetin Maailma? Kustannukset ovat lähes identtiset, Nordnetin ollessa prosentin murto-osan halvempi. SPP taitaa olla ESG-screenattu, joka näkynee hieman painotuksissa.
Kiitos kaikille keskustelusta. Hyvä omien ideoiden bechmarkkaus tästä tuli ja kummilikan lisäksi sattui toinenkin henkilö kysymään mielipidettä samaan asiaan.
@Sardion Perustelen Norjan oikeastaan ihan samoilla argumenteilla, mutta päinvastaisella johtopäätöksellä. Erilaisen rakenteensa ansiosta Norjalla saa konkreettista hajautusta salkkuun, jos sellaista haluaa. Fossiilinen talous on mielenkiintoisessa murroksessa, mutta ne ovat hetkiä jolloin sitä tiliä tehdään. Oljesfondin ansiosta Norjalla on kyky rakennemuutoksiin, jos sellaisiin päättävät ryhtyä. Valuuttariskiin puree ajallinen hajautus ja nyt kun katsoo isojen keskuspankkien touhuja, niin en ole ihan varma kummalla puolella se riski piilee.
Nordnetin uudet rahastot (Maailma, USA, Eurooppa, Kehittyvät markkinat) ovat synteettisiä rahastoja, josta syystä en niihin itse lähtisi sijoittamaan, enkä niitä myöskään nostanut top 10 -listalle.
Synteettinen rahasto ei omista sijoituksiaan itse, vaan vaihtaa kolmannen osapuolen (tässä tapauksessa JP Morgan) kanssa swap-sopimuksen puitteissa esimerkiksi korkoihin sijoittamansa varallisuusmassan tuoton kohdemarkkinan tuottoon. Tähän liittyy merkittävä vastapuoliriski, jos JP Morgan ajautuisi talousvaikeuksiin.
Kuten sanottua, Norja-rahasto ylsi silti minulla top 5:een. Toin vain esiin ne perusteet, miksi otin Ruotsin ja Suomen ennen sitä. Ruotsi-indeksirahastolla saa muuten myös pienehköjä ja keskisuuria yhtiöitä paljon enemmän salkkuun, sillä se seuraa 70 suurimman yhtiön kehitystä, kun muut pohjoismaiset indeksirahastot seuraavat 25 suurimman kehitystä.
Kappas, hyvä huomio. En ole keksinyt miten Nordnetin näkymistä saa screenattua synteettiset pois. SPP ilmeisesti on fyysinen, mutta hitusen kalliimpi.
Sinänsä JP Morgan on too big to fail -osastoa, joten vastapuoliriski on lähinnä teoreettinen. Mutta toki vuosikymmenissä voi tapahtua kaikenlaista.
Joo, juurikin tuo synteettisyys toimii karkoitteena itselle. Tällä hetkellä riski on varmaan aika olematon, mutta jos horisontti on vuosikymmeniä niin eihän sitä tiedä. Harva olisi esimerkiksi reilu vuosi sitten voinut koronan kaltaista pandemiaa kuvitella. Pörssikin vetelee steroideilla eteenpäin ja suuri romahdus on ollut tuloillaan jo vuosia. Eikä siitäkään kauaa ole kun Deutsche Bank oli kaatumisuhan alla, eikä ole ihan pieni peluri kyseessä.
Onko tosiaan niin, että synteettisiä ei pysty screenaamaan Nordnetin kilometrin pitkästä rahastolistasta pois, vaan täytyy mennä rahastoesitteeseen opiskelemaan vastapuoliriskiä?
Tässä Sijoittajan artikkelissa synteettistä rakennetta ei nähdä niin pirullisena ja toisaalta fyysisessäkin on vastapuoliriskiä. Juttu koskee ETF:ia, mutta lienee sovellettavissa myös rahastoihin.
Vastaavasti systeettisyydessä on myös hyötyjä.
Lisään vielä näihin tuomionpäivänennustuksiini pankkien riskin joutua tietomurron tai -vuodon kohteeksi. Pankki voisi periaatteessa kaatua lähes yhdessä yössä jos murto/vuoto on riittävän suuri. Kaikki varmasti muistavat miten Vastaamon bisneksille kävi. Useiden pankkien järjestelmiä ja niiden kehitystä varsin läheltä seuranneena jopa ihmettelen ettei näin ole vielä käynyt.
(Kannattaa katsoa Mr. Robot, hauska sarja asiaan liittyen.)
Näen asian niin, että vastapuoliriskiä on turha ottaa, kun sen voi jättää ottamatta. Lisäksi kuten @ozzi sanoi, niin vuosikymmenten aikana ehtii tapahtua monenlaista. Vielä kun Nordnetin fyysiset indeksirahastot pieksevät kulujenkin saralla nuo uudet synteettiset rahastot, niin en näe oikein syitä sijoittaa synteettisiin.
Käsittääkseni Eurooppaan rekisteröidyt rahastot eivät osakelainausta juuri harrasta, vaan se on lähinnä jenkkien ja jenkki-etf:iä koskeva ilmiö. Tällä tavoin etf:ien kulut saadaan painettua sinne 0,05-0,10 tuntumaan ja Robinhoodit, eTorot sun muut pystyvät tarjoamaan “ilmaista” osakevälitystä. Sekin on yksi huomionarvoinen asia, kun miettii sijoittamista tavallisten indeksirahastojen ja etf-rahastojen välillä.
On muuten ollut hauska huomata, että Martin Paasi, joka aiemmin puhui vahvasti synteettisiä rahastoja vastaan, on nyt alkanut nostaa esiin niiden hyviä puolia. Taustalla tietysti nuo talonsa uudet tuotteet. Samalla Nordnetin pohjoismaiset indeksirahastot on jätetty kaiken markkinoinnin ulkopuolelle, vaikka ne edelleen ovat sijoittajalle ylivertainen tuote (Nordnetille eivät niinkään).
Sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Ihan sama tuli mieleen.
Nordnet listautui hiljattain. Tulosta on tehtävä. Kulut ovat muutenkin kaikessa hiljaisuudessa nousseet. Profiloituvat ehkä enemmän piensijoittajille, jossa voi ehkä helpommin rahastaa kuluilla. Euro sieltä, euro täältä. Isot pojat käyvät kauppaa muualla. Vähän alkanut itse karsastaa Nordnettiä. Sivusto on edelleenkin tosin keskivertoa parempi ja helppo käydä kauppaa.
Keskivertoa parempi varmasti. Mutta aivan käsittämätöntä, että sivustolle jossa käsitellään isoja rahasumma ei saada millään lisättyä kaksivaiheista tunnistautumista.
Eikös siellä mobiilivarmenne ole?
@Sardion Paasi on ehdottomasti hyvä tyyppi ja hyvien puolella, mutta kyllähäm mies on myynyt “sielunsa” useampaan kertaan lyhyenkin ajan sisällä. Hän oli ennen vannoutunut indeksirahastojen puolesta puhuja, mutta kun Nordnettiin tuli megatrendit tarjolle, niin johan tarina muuttui. Niitä jopa suositeltiin erityisesti nuorille.
Itsellä on pienet siivut eSporttia ja Cloud computingia. Olen viime aikoina vähän tutkiskellut asiaa ja mielenkiintoista dataa löytyy trendeihin ja teknologisiin murroksiin sijoittamisesta. Paperilla hieno idea, mutta historiallinen data ei sitä välttämättä tue.
On, mutta se on joko käyttäjätunnus ja salasana tai mobiilivarmenne. Mobiilivarmenteeseen on vaikea laittaa vahvaa salasanaa, koska se ei tue salasanojen hallintasoftia. Alaikäisten tileihin ei myöskään saa mobiilivarmennetta kytkettyä kun puhelinta ei ole.
Rahapodissa suositeltiin myös Nordnetin Smart-rahastoja, koska oli pakko.
Lisäksi tosiaan siirryttiin kuluttomien indeksirahastojen (no brainer) sijaan mainostamaan etf-sijoittamista, kun siitä saa talolle edes jotain.
Uusimpana mainostuksen kohteena ovat megatrendit, vaikka useiden vuosikymmenten sijoitushorisontilla operoitaessa trendejä tulee ja menee ja väestön ikääntymisen kaltaiset ilmiöt on varmuudella jo hinnoiteltu sellaisten yhtiöiden osakkeisiin, jotka ko. trendistä hyötyvät. Myös tieteellinen näyttö puuttuu täysin siitä, että kannattaisi sijoittaa teemoihin.
Sitten on vielä tuo @c_paaty mainitsema Nordnetin listautuminen pörssiin. Sijoittajat odottavat tulosta, joten kuluja on alettu hilata ylös. Nordnet on edelleen rahastosijoittajalle paras valinta, mutta suoriin osakkeisiin sijoittavalle ei enää.
Hauskasti tuli pandemia ja osoitti ettei Smart algoritmi toimi. Itsellä oli sitä pieni siivu ihan mielenkiintoista, mutta ei ole enää. Smart laski ihan yhtä lujaa kuin kaikki muukin, mutta ei päässyt reboundiin kiinni, koska algo oli reagoinut korkeaan volatiliteettiin.
Nyt Nordnetilla on joku uusi mystinen JP:n vatkain tarjolla
Itse olen tehnyt pientä kevätsiivousta salkkuun. Olen purkanut pari lyhyttä peliä (voitolla) ja poistanut yhden epäonnistuneen sijoituksen tappiolla (YIT).
Kk säästämistä reivasin hieman ylöspäin, nyt kun käteistä on. Vanhojen rahastojen (USA, SWE, NOR) rinnalle vähän Emergingia ja World Small Cappia (iShares). Lisäksi kk ohjelmassa pientä lisäystä myös eSport ETF:aan.
Yksinkertainen on kaunista ja tehokasta, mutta pitää pelissä olla myös viihdyttävyyttä 